Lausunto Puolangan Ahvenvaaran tuulivoimaosayleiskaavasta

Lausunto Puolangan Ahvenvaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavasta ja OAS:ista

09.04.2026
Puolangan kunnalle

Lausunnonantajat
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry ja Paltamon luonto ry

Taustaa

Solarwind Finland Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Puolangan Ahvenvaaran alueelle. Hankkeen voimalasijoitusalue on alustavasti noin 1200 hehtaarin kokoinen, ja alueelle suunnitellaan enintään seitsemää (7) tuulivoimalaa, joiden nimellisteho on 7,2 MW. Hankkeessa on suunnitteilla myös sähkönvarastointi. Energiavarasto (BESS, battery energy storage system, suomeksi akkuvarasto) on suunniteltu sijoitettavan hankealueen sisälle (pudotettu tässä vaiheessa pois hankkeesta).

0-Vaihtoehto eli VE0: Tarkastellaan tilannetta, jossa tuulivoimaloita ja niiden sähkönsiirtoa ei toteuteta. Vaihtoehdossa tarkastellaan alueen nykytilannetta sekä todennäköistä kehityssuuntaa, mikäli hanketta ei toteuteta.
1-vaihtoehto eli VE1: Tarkastellaan hankkeen maksimivaikutuksia eli tilannetta, jossa noin 1100 hehtaarin kokoiselle hankealueelle rakennetaan seitsemän tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoi- maloiden kokonaiskorkeus on enintään 261 m ja yksikköteho korkeintaan 7,2 megawattia (MW). Sähkönsiirto: Tuulivoimalat liitetään sähköverkkoon maakaapelilla. Käytettävä jännite on korkeintaan 110 kilovolttia (kV). Kaapelin liityntäpisteiksi ja reiteiksi tarkastellaan kahta vaihtoehtoa. Reittivaihtoehdot sijaitsevat kokonaan Puolangan kunnan alueella. SVE1: Hankealueelta rakennetaan maakaapeli Kajave Oy:n verkkoon, johon liityntä Kivarinjärven alueella Puolangan muuntoasemalla. Reitin pituus on noin 10,2 km. SVE2: Maakaapelin liityntäpiste on sama kuin vaihtoehdossa SVE1 eli Puolangan muuntoasema Kivarinjärven alueella. Kaapelireitin pituus on noin 10,9 km. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä, koska hankkeen kokonaisteho on yli 45 MW.1

Lausunto

Olemme luonnonsuojeluyhdistyksinä jo lausuneet Puolangan Ahvenvaaran tuulivoima-alueen kaava-aineistosta ja YVA-selostuksesta (Diaarinumero KAIELY/514/2023) elokuussa ja marraskuussa 2025. Lisäselvitykset eivät ole tehneet tätä hanketta yhtään hyväksyttävämmäksi.

Maakuntakaavan liian suuret tuulivoimatavoitteet ovat jo ympäristövaikutuksiltaan riittävät heikentämään Kainuun luonnon monimuotoisuutta, arvokkaan lajiston elinolosuhteita ja luonnon rauhaa. Ahvenvaaraa ei ole osoitettu maakuntakaavan tason tuulivoima-alueeksi (tv). Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan parannettuja ja uusia teitä sekä pitkiä maisemia halkovia voimajohtolinjoja mukaan lukien ympäristölle vaarallisia aineita sisältäviä varastointialueita.

Hankealueelta tehdyt luontoselvitykset ovat niin luontotyyppien, direktiivilajien kuin muunkin Kainuun elinvoimaisen luonnon osalta hyvin lyhytaikaisia, mihin ELY:n perusteltu päätelmäkin puuttunut. Yhden inventointikauden selvityksiä emme voi pitää riittävinä, koska eri lajien vuosittaiset kannanvaihtelut jäävät herkästi huomiotta (mm. myyräkannan vaihtelun ja kevään etenemisen vaikutukset).

YVA-selostuksessa (sivu 61) kielteiset pintavesivaikutukset arvioitiin suuriksi ilman lieventämiskeinoja johtuen mahdollisen rakentamisen aiheuttaman kiintoaineksen kulkeutumisesta herkkään Kiiminkijoen vesistöön kuuluvaan Vihajärveen. Lieventämistoimista huolimatta hanke heikentää toteutuessaan alapuolisia ja ympäröiviä vesistöjä, Kiiminkijoen Natura-alueen erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia järviä ja jokia, joihin voimaloiden kaikki hulevedet laskisivat. Vaikutusalueen (Saukonpuro sekä sen laskuvesistö Vihajärvi) herkkyys arvioidaan suureksi merkittävien luontoarvojen suhteen. Saukonpuro on erittäin uhanalainen (EN) arvoluokan 3 havumetsävyöhykkeen puro, jonka lähiympäristö on osittain rajattu metsälain 10 § mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Saukonpuron lisäksi hankealueelta saa alkunsa kolme muuta metsäpuroa: Pienipuro, Salonpuro ja Kotipuro. Ehdottomasti Saukonpuron, Kapustajoen ja Vilpusjoen luonnontilan säilyminen tulee turvata. Kiintoainesta ja kemikaaleja ei saa joutua vesistöihin. Jokien ja purojen virtaamien ja pienilmaston on säilyttävä ennallaan. Lausunnoilla oleva kaavaselostuskin kertoo, että melu häiritsisi Saukonpuron METSO-kohteita ja vaikutukset luontoon olisivat yhä kielteiset. Kaavan vaikutusalueella on luokiteltu ainakin kolme raakun potentiaalista elinympäristöä: Saukonpuro, Kapustajoki ja Vilpusjoki.

Hankkeen luonaisosassa esiintyy mustaliusketta ainakin yhden parannettavan tien kohdalla. YVA-selostuksessa ja päätelmässä on tunnistettu mustaliuskeeseen liittyvät riskit ja epävarmuudet. Mustaliuskeesta ja siihen rinnastettavista sulfaattimaista ei ole ilmaantunut lisätietoja.

Pohjavesiä ja lähteitä ei saa tuulivoima- ja voimajohtorakentamisella pilata. Hankealueen vaikutukset luokittelemattomiin pohjavesiin ja vedenottopaikkoihin arvioidaan kohtalaiseksi ja 1-luokan pohjavesialueiden herkkyys sähkösiirtoreiteillä arvioidaan suureksi.

Luontodirektiivin liitteen IV(A) lajien ja muun huomionarvoisen eläinlajiston kartoitukset on tehty enimmäkseen yhtenä vuonna, joten ne jättävät myös ekologisten vaikutusten arviointiin epävarmuutta.

Potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt on arvioitu varsin pieniksi. Olisi tärkeää arvioida liito-oravakuvioiden kytkeytyneisyys toisiinsa ja ympäröiviin asuttuihin elinpiireihin. Kartoitukset olisi syytä toistaa useampana vuonna, ettei olla vain yhden kartoituskerran varassa. YVA-selostuksen pesimälinnuston arvioinnissa (sivu 138) kerrottiin varttunutta metsää olevan hankealueella runsaasti ja tällaiset metsät todennäköisimmin sopivat myös liito-oravan elinympäristöiksi.

Hankealueen linnustoarvot ovat merkittävät. Jo lyhytaikaisen vuoden 2024 heinäkuun päiväpetolintukartoituksen perusteella alueen lajisto on monipuolinen – ainakin 12 lajia. Alueella on havaittu yli kaksikymmentä huomionarvoista lintulajia. YVA-selostuksessa todettiin vaikutuskohteen pesimälinnuston (sekä lintudirektiivin liitteen I-lajit että uhanalaiset lajit) herkkyys lintudirektiivilajiston osalta suureksi ja muun pesimälinnuston osalta kohtalaiseksi. Huomion arvoista on myös se, että alueelta on useampi pesimäaikainen havainto tuulivoimaloille arasta lajista kuikasta.

Hankealue on merkittävä metsäkanalintujen (metso, teeri, riekko, pyy) lisääntymisalue jo pelkkien löydettyjen soidinalueiden perusteella. On selvää, että hankkeen tuulivoimaloiden ilmaantuminen kaventaa ja heikentää metsäkanalintujen elinympäristöjä, häiritsee pesimämenestystä ja lisää törmäysriskiä tolppiin. Kanalintujenkin osalta olisi hyvä ollut tehdä soidinpaikkaselvitykset useampana peräkkäisenä vuotena. Kanalintujen esiintymistä ja runsautta olisi hyvä selvittää myös riistakolmiolaskentojen avulla tai tehdä kanalintujen linjalaskennat kesällä. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Luonnonvarakeskus arvioidessaan lähialueiden tuulivoimahankkeiden vaikutuksia.

Hankealueen kautta muuttaa (seudullisesti) merkittävä määrä lintuja (mm. kurkia, metsähanhia, sepelkyyhkyjä ja päiväpetolintuja). Vuoden 2024 seurannan mukaan sepelkyyhkyistä valtaosa (57-77%) näyttäisi lentävän vielä suoraan törmäämiskorkeudella.

Havainnot suurpedoista ja metsäpeurasta näyttävät satunnaisilta yhden kiireisen maastokauden tuloksilta. Kokonaisarviona voidaan kuitenkin todeta, että erämaisuutta tarvitsevien arkojen eläinlajien elinympäristöt hankkeen osalta kapenevat, pirstoutuvat ja lisääntyminen häiriintyy ihmistoiminnan ja teollisten myllyjen pyörimisen ja jatkuvan melun seurauksena.

EU:n luontodirektiivin liitteen II ja V lajeihin kuuluvan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan erillisselvityksen näytteenottoajankohta ajoittui optimaalisen näytteenottoajankohdan ulkopuolelle. Selvitys tulisi toistaa ja tarkentaa.

Ahvenvaaran hankealue ja sen sähkösiirtoreitit häiritsisivät ja heikentäisivät läheisten Natura-alueiden ekologista yhteyttä. Alue kuuluu Kainuun maakunnallisen ekologisen verkoston Natura-alueiden ekologiseen yhteyteen ja alue on luokiteltu metsäisen luonnon ydinalueeksi (Kainuun maakuntaliitto & Ramboll, Ekologisten verkostojen selvitys, 2023). YVA-selostuksen arvioinnin mukaan hankealueen tuulivoimarakentamisen, normaalitoiminnan ja toiminnan lopettamisen vaikutukset ekologisille yhteyksille ja monimuotoisuudelle tulisivat kohtalaisen kielteisiksi. Tämä ekologinen yhteys yhdistää Saarijärven vanhat metsät, Kiiminkijoen, Äikänvaaran, Kuirivaaran, Hepokönkään alueen, Suovaaran, Saarijärven aarnialueen, Säynäjäsuon-Matalasuon alueen sekä Jumalissärkän-Hoikansärkän Natura-alueet toisiinsa. Ekologinen yhteys kytkeytyy lännessä Sarvisuo-Jerusaleminsuon Natura-alueella Pohjois-Pohjanmaan ekologiseen verkostoon ja Natura 2000 -alueita yhdistävään ekologiseen verkostoon. Tämän tärkeän ekologisen verkoston monimuotoisuus tulee turvata muutoinkin kuin pelkkinä pieninä kuvioina.

Erämaisen luonnon vaaramaiseman ja rauhallisen luonnon kokemisen suhteen Ahvenvaaran tuulivoimahanke muodostuu erittäin kielteiseksi. YVA:ssa ja kaavassa molemmissa on todettu maisemavaikutukset suuriksi kielteisiksi Vihajärven ja Ristijärven järvimiljöölle ja loma-asutukselle. Maaston korkeusvaihtelut korostavat isokokoisten tuulivoimaloiden näkymistä laajalla alueella metsien yllä ja järvimaisemissa. Lisäksi kaavaselostuksin kertoo sivulla 93 seuraavaa: Kohtalaisen kielteisiä vaikutuksia kohdistuu Puolangan kirkonkylään, Kivarijärven asutuskeskittymään, Aittokylän ja Väyrylän vaara-asutusalueille, Kuirivaaraan, ulomman vaikutusalueen loma-asutuksen järvimiljöisiin sekä aavaan suomiljööhön.

Yhteisvaikutusten arviointi muiden hankkeiden kanssa on jäänyt puolitiehen. Yhteisvaikutuksia luontoon ja lajistoon varmasti syntyy, kun tarkastellaan koko Kainuuta ja maakunnan raja-alueita mm. Pohjois-Pohjanmaan suurta tuulivoimahankemäärää ja jo toiminnassa olevia voimaloita. Sentään metsäpeuran osalta lukuisten tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset on kaavaselostuksessa tunnistettu ja tunnustettu. Tähän keskeisimpiä yhteisvaikutusten aiheuttajia Ahvenvaaran hankkeen kanssa ovat Pahkavaaran, Susisuon, Ukonkankaan ja Hirvivaara-Murtovaaran tuulivoimahankkeet. Ahvenvaaran ja viereisten hankkeiden arvioidaan yhdessä heikentävän metsäpeuran mahdollisuuksia käyttää ekologisia yhteyksiä sekä löytää korvaavia elinympäristöjä nykyisten esiintymisalueiden elinympäristöjen heikentyessä. Hankkeiden aiheuttamat metsäpeuraan kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisen kielteisiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien havaittujen merkittävien luonto- ja maisema-arvojen ja niihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten sekä puutteellisten lajitietojen perusteella Ahvenvaaran tuulivoimahanke on edelleen toteuttamiskelvoton.