Jyväskylä hakkaa ulkoilu- ja virkistysmetsiään karusti
Metsien monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä kunnilla ja seurakunnilla on kasvava vastuu. Jyväskylän kaupungin metsäohjelmaan on kirjattu hienoja tavoitteita kuntalaisille tärkeiden virkistysmetsien käytöstä: ”Ulkoilu- ja virkistysmetsien osalta metsien hoidon tavoite on erityisesti tuottaa ns. kulttuurisia ekosysteemipalveluja. Näitä ovat virkistäytyminen ja terveys, kokemukset ja elämykset, opetus ja tiede, viihtyisyys ja esteettisyys, henkiset arvot ja luonnon itseisarvo.”
Näyttää siltä, että tämä hieno tavoite on unohtunut ulkoilu- ja virkistysmetsien käsittelyn suunnittelussa. Suunnitelmissa mennään puutavaran korjuu edellä ja virkistysarvot yritetään ”ottaa huomioon”. Virkistysmetsien lisäksi myös useissa asutuksen lähimetsissä hakkuujälki on karua.
Kaupungin viranhaltijoiden laatimat suunnitelmat ovat niin kielenkäytöltään kuin toimenpiteiltäänkin lähinnä hakkuusuunnitelmia, joissa pyritään antamaan kuva toimenpiteiden monimuotoisuudesta lähinnä hajauttamalla hakkuut puunkorjuutaloudessa käytettyyn kuviokohtaiseen suunnitteluun.
VOIMAKAS PUUNKORJUU perustellaan löyhästi tulevaisuuden virkistäytymisen turvaamisella. Metsäohjelman hienojen tavoitteiden kuvittelisi tuottavan suunnitelmia, jotka jo tekstissä lähtökohtaisesti maksimoisivat luonnon monimuotoisuutta, kokemuksia, elämyksiä, henkisiä arvoja jne.
Esimerkiksi parhaillaan nähtävillä olevassa Jääskelän hakkuusuunnitelmassa puhutaan kuviokohtaisesta puustosta puutavaralajeittain, käytetään suoraan hakkuutermistöä kehitysluokittain (ylipuustoinen taimikko, uudistuskypsä metsä) ja toimenpiteissä on talousmetsissä puutavaran kasvatukseen tarkoitettuja menetelmiä kuten maanmuokkaus.
Jääskelän suunnitelmassa sanotaan muun muassa : ”Avohakkuussa alueelta poistetaan taloudellisesti käyttökelpoinen puusto säästöpuita lukuun ottamatta. Suunnittelualueen metsissä poimintahakkuun voimakkuutta sopeutetaan kohdekohtaisesti alueiden virkistys-ja maisema-arvot huomioiden.”
Yllä lainatut kohdat sotivat metsäohjelman henkeä vastaan. Virkistysmetsässä ei pitäisi olla taloudellisia tavoitteita.
Suunnittelussa mennään hakkuu edellä vastoin ohjelman tavoitteita. Lisäksi tehdään maanmuokkausta, jolla ei pitäisi olla mitään sijaa virkistysmetsissä!
TOUKOKUUSSA 2021 Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistyksen metsäryhmä kiersi Kangasvuoren-Hiihtomaan metsiä tarkastaen tuoreita avohakkuita (3 kpl) ja harvennuksia.
Hakkuita oli tehty kaupungin raportoinnin mukaan 20 hehtaarilla ja nähdäksemme ilman mitään ennakkosuunnitelmaa. Sellaista emme ainakaan mistään löytäneet. Aikaisemmissa (Laajavuori, Urtti, Muuratsalo) kohteissa olimme päässeet sentään sanomaan oman näkemyksemme hakkuusuunnitelmista.
Hiihtomaan kolme lähes kahden hehtaarin avohakkuuta kaventavat vahvasti niitä elämyksellisiä tavoitteita, joita virkistysmetsien on suunniteltu tuottavan. Metsäohjelmassa todetaan myös erikseen, että virkistysmetsillä ei ole taloudellista tuotto-odotusta. Tätä on vaikea uskoa Hiihtomaan avohakkuita katsellessa. Puuta on korjattu sen verran voimakkaalla otteella, että eroa rahaa tuottavaan talousmetsän käsittelyyn on vaikea tehdä. Avohakkuu ei tuota kenellekään lisävirkistystä.
Huolella laaditun ja laajalla osallistamisella aikaansaadun metsäohjelman henki olisi herätettävä eloon ja laadittava tulevat suunnitelmat monimuotoisuuden kasvattaminen ja ihmisten virkistäytyminen edellä.
Haastamme kaikki kaupunkilaiset, poliitikot ja virkahenkilöt keskustelemaan yhteisten metsiemme käsittelytavoista!
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistyksen metsäryhmä