Aika ajoin nousee keskustelua siitä, mitä lajeja voidaan pitää vieraslajeina ja onko vieraslaji sanana ja sen määritelmä ylipäätään järkevä. Vieraslajeina pidetään lajeja, jotka ovat levinneet alkuperäisiltä elinalueiltaan uudelle alueelle ihmisen mukana, joko tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraslajien ajatellaan olevan lajeja, jotka eivät muuten olisi pystyneet levittäytymään uudelle alueelle, eli luontainen leviämiseste on ylitetty ihmisen myötävaikutuksella. Vieraslajit voivat olla kasveja, eläimiä tai jotain muita eliöitä.
Uusia lajeja saapuu Suomeen myös ilman ihmisen apua – näitä kutsutaan tulokaslajeiksi. Esimerkiksi vuonna 2019 mediassa esillä ollut kultasakaali kuuluu tulokaslajeihin.
Osa vieraslajeista on harmittomia ja ne saattavat myös hävitä nopeasti, jos eivät pysty sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä. Osa vieraslajeista voi olla myös hyödyllisiä ihmisille, kuten vaikkapa monet viljelykasvit.
Miksi kaikkia vieraslajeja ei kuitenkaan katsota suopeasti ja miksi esimerkiksi kauniista komealupiineista ja kurtturuususta halutaa eroon? Kun vieraslaji uhkaa alkuperäislajiston monimuotoisuutta tai siitä on vaaraa ihmisen terveydelle tai turvallisuudelle, puhutaan haitallisesta vieraslajista (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinasta 11§). Euroopan unioni on määritellyt yli 60 haitallista vieraslajia, jonka lisäksi Suomessa on määritelty vielä yli 20 kansalliseen vieraslajiluetteloon liitettyä haitallista vieraslajia, jotka eivät sisälly EU:n luetteloon.
Vieraslajitalkoot
Miksi vieraslajitalkoita järjestetään? Talkoissa halutaan poistaa nimenomaan haitalliseksi luokiteltuja vieraslajeja, koska ne ovat tehokkaita kilpailijoita ja siten esimerkiksi vievät muilta lajeilta tehokkaasti elintilaa. Näin lajistollinen monimuotoisuus pienenee, kun heikommat kilpailijat, kuten monet ketokukat eivät pääse kasvamaan.
Joensuun alueella JSLY ja asukasyhdistykset ovat keskittyneet erityisesti jättipalsamin kitkemiseen, sillä laji lisääntyy tehokkaasti, mutta toisaalta on myös helppo kitkeä. Salokylän alueella on myös torjuttu komealupiinia. Jos talkoilu kiinnostaa, käy katsomassa yhdistyksemme Tapahtumat-sivuilta missä ja milloin seuraavat talkoot järjestetään! Myös valtakunnallisilta tapahtuma sivuilta kannattaa käydä katsomassa, mitä muuta toimintaa ympäri Suomen luonnonsuojeluliitolla on tarjolla.
Voiko vieraslajija poistaa myös itsenäisesti, ilman talkoisiin osallistumista? Toki voi! Lue vinkit omatoimitalkoisiin täältä.
Muuta kasvien alkuperään liittyvää termistöä
Suomessa tavataan reilusti yli 2000 kasvilajia, joista osa on saapunut tänne ns. omin avuin jääkauden jälkeen. Näitä lajeja kutsutaan alkuperäislajistoon kuuluviksi. Kasveista alkuperäislajeja ovat mm. juolavehnä ja pihatähtimö.
Muinaistulokkaat ovat taas ennen 1600-lukua Suomeen ihmisen toiminnan mukana saapuneita lajeja. Monet muinaistulokkaista ovat tulleet vieljytoiminnan mukana (pelto-orvokki, jauhosavikka, linnunkaali). 1600-luvun jälkeen tulleita lajeja kutsutaan uustulokkaiksi. Kaikki uustulokkaista eivät vakiinnu kuitenkaan Suomeen. Pihakivetysten välistä puskeva pihasaunio on yksi n. 200 vakiintuneesta uustulokkaasta.
Eveliina Korkiatupa. 6/2020.
Lisätietoa tiedonjanoisille
Vieraslajit.fi – Usein kysyttyä. https://vieraslajit.fi/fi/content/usein-kysyttyj%C3%A4-kysymyksi%C3%A4
Kansallinen vieraslajistrategia. 2012. https://vieraslajit.fi/sites/default/files/Vieraslajistrategia_web.pdf
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Finlex. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704
WWF. Vieraslajit. https://wwf.fi/uhat/vieraslajit/
