Kotilahden retki keräsi kiitosta ja huolta alueen kaavasuunnitelmista

Monelle uusi tuttavuus – Kotilahden monimuotoinen luonto herätti ihastusta

Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetty Kotilahden luontoretki keräsi noin 25 kiinnostunutta osallistujaa järjestäjineen aurinkoisena torstai-iltapäivänä 28.8.2025. Paikalla oli niin tuttuja kasvoja, uutta väkeä kuin myös lähialueen asukkaita, joille Kotilahden metsät ja virkistysalueet olivat jo ennestään tuttuja paikkoja. Kotilahden metsä- ja virkistysaluetta voisikin luonnehtia Joensuun lähiluonnon piilotetuksi helmeksi, jossa monimuotoisen metsäalueen siimeksessä risteilee paljon polkuja ja pienempiä teitä. Alue on lähiasukkaiden suosittua lenkkeilymaastoa, mutta pääsääntöisesti paikka on saanut pysyä suurelta yleisöltä suojassa, verrattuna vaikkapa Kuhasalon tai Repokallion luontopolkuihin. Joensuun seudun luonnonystävien sekä Savo-Karjalan Luontoliiton yhteistyössä järjestämä retki ja samalla myös kaavakävely siivitti retkeläiset Kartanotien historiallisesta vanhan sairaala-alueen pihapiiristä metsäpolkujen kautta Kotilahdentielle, ja sieltä junaradan vieressä, lehtometsän uumenissa kulkevaa luontopolkua pitkin takaisin Kartanotielle. Retken aikana riitti paljon ihmeteltävää, kuultavaa ja nähtävää niin alueen luontoarvoista kuin myös Joensuun kaupungin kaavasuunnitelmasta.

Retken aikana ihastelimme porukalla Kotilahden alueen hienoja monimuotoisuuden ja kulttuurihistorian merkkejä sekä luontoarvoja; lehtometsää ja -kasvillisuutta, eri-ikäisiä ja erilajisia puita, jaloja lehtipuita, lahopuun määrää, lahottajasienten ja päällyskasvillisuuden monimuotoisuutta, alueen vanhoja perinneympäristöjä, pitkiä, sammaloituneita kiviaitoja sekä muita merkkejä alueen ihmisvaikutteisuudesta ja sen häivettymisestä ajan saatossa. Kotilahden alue onkin historiallisten ilmakuvien perusteella ollut pääsääntöisesti maatalouskäytössä ainakin 1980-luvulle asti, jonka jälkeen suurin osa vanhasta maatalousalueestakin on alkanut hiljalleen metsittymään; suurin osa alueesta on saanut kehittyä itsestään luonnontilaisen kaltaiseksi lehtometsäksi. 

Luontoretki Kotilahteen toimi samalla siis eräänlaisena kaavakävelynä: Kotiahden alueen maankäyttöä ollaan kehittämässä Joensuun kaupungin aloitteesta suunnittelemalla alueelle uutta asuntorakentamista, jonka alle pala hienoa, monimuotoista lehtometsäaluetta sekä monen lajin elinympäristöt ovat nykyisten suunnitelmien mukaan jäämässä. (Tarkat kaavasuunnitelmat löydät Joensuun kaupungin nettisivuilta). Vaikka emme saaneet retkelle mukaan kaupungin työntekijöitä tai kaavoittajia, saimme kuitenkin välitettyä tärkeää tietoa kaikille retkeläisille, jotka myös kokivat kaavasuunnitelmat huolestuttavina luonto- ja kuluttuurihistoriallisilta arvoiltaan merkittävällä alueella. Luontoselvitysten ja kartoitusten perusteella kaava-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä esiintyy erityistä suojelua vaativia direktiivilajeja, ja alueella vierailtuamme heräsi kysymys, mitä kaikkea metsäalueelta voisi vielä löytyä tarkemmalla kartoittamisella, esimerkiksi hyönteisten, lahottajasienten, jäkälien ja sammalien joukosta?

Myös tutkimustieto tukee lehtometsien tärkeyttä: lehdot ovat elintärkeitä monimuotoisen metsälajiston säilymiselle, vaikka ne kattavat vain pienen osan Suomen metsäpinta-alasta. (Luke 2025: https://www.luke.fi/fi/uutiset/lehdot-ovat-monimuotoisuuden-kannalta-arvokkaimpia-metsankasvupaikkoja) Uhanalaisista metsälajeista lähes puolet elää ensisijaisesti lehdoissa, mikä korostaa näiden elinympäristöjen merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Erityisesti sienet ja selkärangattomat eläimet ovat vahvasti riippuvaisia lehtojen tarjoamista olosuhteista ja etenkin lahopuujatkumosta. Etelä-Suomen lehdot tarjoavat suotuisat kasvuolosuhteet jaloille lehtipuille, kuten lehmukselle, vaahteralle ja tammelle. Nämä puulajit eivät ainoastaan rikastuta metsän rakennetta, vaan ne myös luovat elinympäristöjä monille harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Lehtojen suojelu on siis keskeinen osa metsälajien suojelua. Etenkin kaupunkikontekstissa tällaisten monimuotoisuudeltaan rikkaiden alueiden merkitys korostuu, sillä vastaavaa lehtometsäkokonaisuutta ei yksittäisten lehtolaikkujen lisäksi löydy muista lähialueiden virkistysmetsistä. Niiden uhka jäädä rakentamisen ja kaavoittamisen alle heikentää monimuotoisuutta merkittävästi ja pirstoo metsäverkostoja, jolloin lajien elinympäristö ja liikkuminen eri alueiden välillä suppenee.

Lehtometsäalueen lisäksi kävimme tutustumassa myös alueen jo rehevöityneisiin, mutta vielä pääpiirteiltään tunnistettaviin perinnebiotooppeihin eli perinneympäristöihin, joissa oli nähtävillä vielä merkkejä vanhasta maatalouskäytöstä useamman vuosikymmenen takaa. Perinnebiotoopit – kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet – ovat ainutlaatuisia, runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisen karjatalouden myötä (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2025). Ne ovat olleet tärkeitä karjan rehun ja laidunmaan lähteitä, ja niiden hoito on perustunut luonnonmukaisiin menetelmiin kuten niittoon, laidunnukseen, puuston harventamiseen ja kulotukseen. Näitä alueita ei ole lannoitettu tai muokattu, mikä on mahdollistanut monimuotoisen lajiston säilymisen. Valitettavasti perinnebiotooppien määrä ja laatu ovat romahtaneet viimeisten vuosikymmenten aikana – yli 90 % on kadonnut 1960-luvulta nykypäivään. Tämä kehitys uhkaa monia harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, jotka ovat riippuvaisia näistä elinympäristöistä. Kotilahden perinnebiotoopeissa on myös ennallistamispotentiaalia, joka edesauttaisi perinnebiotoopeilla elävien lajien elinvoimaisuutta. Suojelu- ja hoitotoimet eivät ainoastaan säilytä kulttuuriperintöä, vaan ne myös tukevat ekologista kestävyyttä ja luonnon palautumiskykyä. Myös iso osa Kotilahden perinneympäristöalueesta on jäämässä kaavasuunnitelman alle.

Retki sai osallistujien puolesta paljon kiitosta. Monelle osallistujalle Kotilahden alue oli aivan uusi tuttavuus, josta ei ollut aikaisemmin kuullutkaan – saati tiennyt metsäalueen luontoarvoista tai monimuotoisuudesta. Toivomme, että Kotilahden metsät saavat kasvaa jatkossakin rauhassa, jolloin niistä pääsevät nauttimaan sekä ihmiset, että niiden arvokas ja monimuotoinen lajisto. Ihmisen aiheuttaman luontokadon jyllätessä pahimmillaan, emme halua missään nimessä vähentää luonnon monimuotoisuutta siellä, missä se on kaikkein suurinta. Haluamme tuoda Kotilahden ainutlaatuisuutta näkyväksi kaupungille ja sen asukkaille, ja korostaa, että alueen monimuotoisuus, luontoarvot, sekä myös kansanterveydellinen merkitys virkistyskätössä ovat korvaamattomia. Kotilahden kaavassa on mahdollista hyödyntää paljon jo valmiiksi rakennettua ympäristöä, kajoamatta alueen lähimetsiin ja monimuotoiseen lehtoalueeseen. Suosittelemme kaikkia käymään tutustumassa Kartanotien historialliseen ja kulttuurivaikutteiseen ympäristöön sekä Kotilahden upeisiin luontopolkuihin, jossa ihmeteletävää luonnon monimuotoisuuden suhteen riittää!