Mielipide 26.4.2022: Turengin Ahilammen ase­ma­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

Turengin Ahilammen asemakaavaehdotuksesta 26.4.2022

Kuten kaavaselostuksessakin sanotaan, asemakaavan tavoite ja tarkoitus on osoittaa Ahilammen ns. takamaastoon asuinrakentamisen kortteleita ja kehittää edelleen kuntalaisten yhteisessä käytössä säilyvää ranta-aluetta monimuotoisempaan käyttöön.

Tämän tavoitteen Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry. hyväksyy, mutta ei voi hyväksyä kaavassa yhteiselle vesialueelle vedenvaraiseksi tai paalujen päälle rakennettavia lomakiinteistöjä ja mielestämme ne täytyy poistaa kaavasta sen jatkokehittelyn yhteydessä.

Mielipiteemme tueksi esitämme seuraavaa:

1. Vesialue, jolle vedenvaraiset mökit kaavassa on esitetty, on suhteellisen pienialainen ja kapea sekä vesistön keskellä kulkee viitoitettu veneväylä, jota käyttävät monet kauempaakin vesistöltä tulevat. Rakennukset aiheuttaisivat huomattavan maisemallisen haitan. Kunta omilla rakentamismääräyksillään on jo toteutetun rantarakentamisen osalta huolehtinut siitä, että rakennettavilla mökeillä on riittävä etäisyys rantaviivaan, jotta rannan maisemallinen yhtenäisyys säilyisi. Tämä kaavaesitys on jyrkästi ristiriidassa kunnan kaavoitusmääräysten aiemman käytännön kanssa.
2. Vesialue, jolle vedenvaraiset mökit on esitetty, on erittäin matala. Vesistön lainvoimainen järjestelypäätös mahdollistaan vedenpinnan 0,9 metrin vaihtelun vuoden aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos mökit rakennetaan kelluviksi ne makaavat keväällä kiinni pohjassa, kun järjestelypäätöksen mukainen ”kevätkuoppa” vesistössä ajetaan varauduttaessa kevättulvan vesistön pintaa nostavaan vaikutukseen. Tällä olisi huomattavia vaikutuksia alueen ekologiaan ja vesiekosysteemiin, jota ei ole mitenkään selvitetty kaavan luontoselvityksessä. Jos mökit taas rakennettaisiin paalujen varaan se olisi käytännössä hyvin kallis ratkaisu mökkien rakentamiskustannusten osalta ja aiheuttaisi muutoksia lähimmässä rantavyöhykkeessä.
3. Kaavan luontoselvityksessä on havaittu, että juuri kelluvien mökkien kohdalla rannassa on kaavaehdotukseenkin luo4-merkinnällä esitettyjä viitasammakon (Rana arvalis) lisääntymisalueita. Viitasammakko on Euroopan unionin luontodirektiivin (Neuvoston direktiivi 92/43, ETY, liite IVa) suojelema laji, jonka kaikenlainen häirintä sekä lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kaavassa esitettyjen mökkien rakentaminen joko kelluviksi tai paalujen varaisiksi heikentäisi selvästi viitasammakon elinolosuhteita alueella ja on täten selkeästi luonnonsuojelulain vastaista. Vastaavasta asiasta on olemassa useita hallinto-oikeuden päätöksiä sekä ainakin yksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jossa kaavat ovat kaatuneet tähän direktiivilajien suojeluvaatimukseen.

Toinen kaavassa esitetty asia on tuo laaja M-merkinnällä (maa-ja metsätalousalue) jonka osalta haluaisimme kaavaa muutettavan. Kuten luontoselvityksessäkin on mainittu niin tuolta alueelta löytyi monia luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, joita kaavaehdotuksessakin on ilman alueellista rajausta merkitty tuolle M-alueelle. Lisäksi alue on luontoselvityksessä osoitettu kaava-alueen linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi.

Ehdotamme, että tuo nyt kaavaehdotuksessa oleva M-merkinnällä oleva alue merkitään kokonaisuudessaan merkinnällä MY/luo ja sille kaavassa esitetään luonnon monimuotoisuutta säilyttävä ja toivottavasti lisäävä metsänkäyttöohjeistus eli puuston ja alueella olevan lahopuuston säilyttäminen alueella.

 Olisi hienoa, jos kunta tekisi tuon alueen osalta suojelupäätöksen ja hakisi sitä Metso-ohjelman kautta luonnonsuojelualueeksi ja toteuttaisi täten kuntalain mukaista velvoitettaan edistää luonnonsuojelua alueellaan.

Teppo Häyhän vuonna 2021 tekemä luontoselvitys kaavan lähtöaineistoksi on mielestämme hyvä ja riittävän laaja tähän kaavahankkeeseen lukuun ottamatta vesiekosysteemin luontoarvoja aiotulle rakentamiseen osoitetulle vesialueelle. Ne tulisi tutkia tarkemmin, jos kaavaa aiotaan jatkaa nykymuotoisena.

Muutama huomio ja lisäys kuitenkin luontoselvityksen tietoihin otettavaksi huomioon kaavan jatkokäsittelyssä:

1. Valkoselkätikka pesi kaavan M-merkinnällä olevalla alueella vuonna 2019 ja laji käyttää aluetta edelleen varsinkin talvisena ruokailualueenaan (tieto Ari Lehtiseltä). Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) on Suomen uhanalaisuusluokituksen mukaan uhanalainen, luokkaan vaarantuneet (VU) kuuluva laji, joka lisää tuon kaavassa M-merkinnällä olevan alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyttä.
2. Vuonna 2021 tehdyssä kaavan luontoselvityksessä ei löydetty liito-oravan esiintymisestä havaintoja ja luontoselvityksessä tuotiin ilmi vain kirjatut vanhat liito-oravatiedot alueelta. Liito-orava on kuitenkin asustellut alueella myös vuosina 2011-2014 (tieto Ari Lehtiseltä) ja papanajälkiä on löytynyt tuolloin nimenomaan luontoselvityksen haapavaltaiselta kuviolta 9, jossa useita liito-oravan pesintään sopivia tikkojen tekemiä koloja sekä muutama pönttö ja variksen avopesä. Tämän perusteella voidaan olettaa, että reviiri edelleen täyttää liito-oravan vaatimat reviirivaatimukset koska viimeisistä havainnoista on alle 10 vuotta.

Liito-orava (Pteromys volans) on viimeisimmässä Suomen nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettävä laji ja sen kannan kehitys on laskeva eli kaikkien potentiaalisten esiintymäpaikkojen suojelu on tärkeää. Liito-orava on EU:n luontodirektiivissä yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana ja Suomella on lajin osalta erityisvastuu. Luonnonsuojelulaissa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Turengissa 26.4.2022

Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry:n puolesta

Johanna Sahila, puheenjohtaja

Jarmo Kuitunen, varapuheenjohtaja

Ari Lehtinen, sihteeri

Matti Häppölä, jäsen

Elina Vikman, jäsen

Tom Kuitunen, jäsen

Kristiina Jääskeläinen-Hurri, jäsen

Eija Kettinen, taloudenhoitaja

Jaana Kivistö, JLY:n jäsen

Mirja Schmidt, JLY:n jäsen

Liisa Helamaa, JLY:n jäsen

Eija Stenroth, JLY:n jäsen

Markku Stenroth, JLY:n jäsen