Lausunto Lapinsalon tuulivoimahankkeen YVA-arviointiselostuksesta

Tämän lausunnon allekirjoittaneet yhdistykset esittävät, että hankkeesta tulee luopua kokonaan (VE0). Perustelemme tätä tarkemmin seuraavilla havainnoillamme YVA-selostuksesta sekä hankealueesta:

Maakotka

Vaarantunut laji (LSAsetus eli LSA 2023/1066, liite 6); pesäalustat suojeltuja (LSL 2023/9, 73 §);

EU:n lintudirektiivin I-liite

YVA-selvityksissä todetaan: ”Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastus- ja petolinturekisterin mukaan maakotkan pesintöjä ei ole tiedossa Lapinsalon hankealueelta. Lähimmät tiedossa olevat maakotkan pesäpaikat suunnitelluista voimaloista ovat noin 8,5 kilometrin etäisyydellä (Kuohuneva, Kärsämäenjärvien reviiri) ja 10,8 kilometrin etäisyydellä (Harakkaneva hankealueelta koilliseen) lähimmistä voimalapaikoista.”

YVA: ”Metsähallituksessa tehdyn maakotkan elinympäristömallin mukaan maakotkan pääasialliset lentoalueet ovat tiedossa olevien Kärsämäenjärvien reviirin pesien lähellä. Lapinsalon hankealue ei mallin mukaan ole maakotkan säännöllisellä lentoalueella (Kuva 8). Joskus maakotkan lennot voivat kuitenkin ulottua hankealueen pohjoisosan avoimille saalistusalueille (Kuva 8).”

Osa lausunnosta on piilotettu suojelusyistä

Suotuisan suojelun taso (LSL 1 §) ei toteudu suurten petolintujen, ja varsinkaan maakotkan osalta, ellei niille varata uudelleen asutettavia alueita. Nykyisten reviirien säilyttäminen ei riitä, koska kuolleisuus on noussut. Jokainen, ajoittainkin käytetty maakotkareviiri on korvaamaton Pohjois-Savon oloissa.

Suurimmat petolinnut ovat herkimpiä tuulivoimaloiden vaikutuksille. Näitä ovat törmäys-, karkottumis- ja populaatiotason vaikutukset. Maakotkiin kohdistuisivat suurimmat vaikutukset mikäli Lapinsalon suunnitellut voimalat toteutuisivat. Pienikin ihmistoiminnan aiheuttama lisäkuolleisuus heikentää lajin selviytymistä. Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa, että 1 törmäys/20 v on merkittävän riskin raja (Rengastajien kokous, Ikaalinen 7.-9.2.2025).

Miten hanketoimija pystyy ehkäisemään että maakotka ei 20 vuoteen törmäisi tuulimyllyn lapoihin Lapinsalon hankealueella?

Merikotka

Osa lausunnosta on piilotettu suojelusyistä

Sääksi

YVA: ”Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastus- ja petolinturekisterin mukaan kalasääsken pesintöjä ei ole tiedossa Lapinsalon hankealueelta. Lähimmät tiedossa olevat kalasääsken pesäpaikat suunnitelluista voimaloista ovat noin 11 kilometrin etäisyydellä (Iso Lamujärvi, ei tuoreita pesimähavaintoja) ja 13,5 kilometrin etäisyydellä (Rahajärvi, etäisyys VE1:stä).”

Osa lausunnosta on piilotettu suojelusyistä

Kiljukotka

CR – Äärimmäisen uhanalainen; Lintudirektiivin 1-liite: Yhteisön tärkeänä pitämä, Suomessa esiintyvä laji, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella;

Erityisesti suojeltava laji (LSL 2023/9, 73 §)

Kiljukotkasta tehtiin useita havaintoja kesän 2023 aikana. Myös seuraavana vuonna saimme havaintoja linnusta. Osa lausunnosta on piilotettu suojelusyistä

Metsäkanalinnut

Kartoitusten perusteella voi sanoa, että hankealue on merkittävä lisääntymisalue metsäkanalinnuille. Vaikutukset teereen, metsoon, pyyhyn ja riekkoon tulevat olemaan kielteiset. Alueen pirstoutuminen uusien teiden ja voimaloiden myötä vaikuttaa voimakkaasti erityisesti metsokantaan. Metso on selvästi taantuva laji, jonka elinolot on huomioitava. Suomessa on keskimäärin 260 000 metsoparia. Laji on elinvoimainen, joskin kanta on vähenevä. Pitkän ajan laskentojen mukaan kanta väheni vuosina 1987–2018 noin 13 prosenttia (https://www.hs.fi/suomi/art-2000010382808.html/Syke). Metsokannan keskitiheys tänä vuonna on valtakunnallisesti nähden -7% viime vuoteen verrattuna (https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/pienriista/riistakolmiolaskenta-metsakanalintukannat-kesalla-2025).

Häiriöitä metsojen soidinkeskuksiin tulee vähentää poistamalla 0,5 kilometriä lähempänä soidinpaikkoja olevat voimalapaikat.

Riekolle soveltuvat elinympäristöt alkavat olla eteläisessä Suomessa niin harvinaisia, että voimalapaikat 25, 27 ja 28 tulisi poistaa varovaisuusperiaatetta noudattaen Mustasaaren viereisen rimpinevan läheisyydestä. Kokonaisuus on viimeisiä turvapaikkoja riekolle näin etelässä.

Huomautamme, että kanalintukartoitus on tehty vain yhtenä keväänä.

Vesilinnut, kurki ja kahlaajat

YVA-selostuksen sivulla 210 todetaan: ”Saarisuo ja Kolisevansuo ovat paikallisesti linnustoltaan huomionarvoisia suoalueita. Soilla pesivät mm. laulujoutsen, kurki, kuovi, pikkukuovi, valkoviklo, liro, töyhtöhyyppä ja kapustarinta. Kahlaajille tuulivoiman häiriövaikutuksen on todettu yltäneen herkimmillä lajeilla noin 600 metriin asti ja kuovilla 800 metrin päähän turbiinista (etäisyys, jolla kannan tiheys on alentunut) (Pearce-Higgins ym. 2009). Saarisuolla ja Kolisevansuolla voimaloiden etäisyydet kahlaajien reviireihin ovat valtaosin yli 500–800 metriä. Voimala LAP04 sijoittuu kuitenkin melko lähelle linnustollisesti edustavaa Kolisevansuota ja myös Saarisuota, joiden pohjois- ja keskiosiin saattaa voimalan toiminnasta aiheutua vähäistä häiriövaikutusta kahlaajille ja kurjille sekä teerille ja korpille.

Luonnonvarakeskuksen kirjallisuuskatsauksen (2023) mukaan kurjet siirtyvät johdonmukaisesti keskimäärin 5 kilometriä kauemmaksi voimaloista. ”Vähäinen häiriövaikutus” kurkiin ei kuulosta tämän perusteella uskottavalta. Näiden linnustoltaan huomionarvoisten soiden läheisyyteen ei siis pidä rakentaa voimaloita. Suositeltavaa olisi viiden kilometrin varoetäisyyden noudattaminen linnustoltaan huomionarvoisiin alueisiin.

Mustasaaren viereinen rimpineva on todettu myös linnustoltaan arvokkaaksi. Läheisimmät voimalapaikat (ainakin 25, 27 ja 28) on syytä poistaa rimpinevan arvokkaan linnuston turvaamiseksi.

Pöllöt

Luontoselvityksessä alueelta on löydetty runsaasti pöllöreviirejä. Huomionarvoisimpana on erittäin uhanalaisen huuhkajan reviiri. Luonnonvarakeskuksen kirjallisuuskatsauksen (2023) mukaan tuulivoimaloilla voi olla haitallisia vaikutuksia pöllöihin ja niiden populaatioihin jopa viidenkilometrin päästä. Kun huomioidaan varovaisuusperiaate, hankkeen vaikutus alueen pöllöpopulaatioihin tulee olemaan heikentävä. Pöllöreviirien runsaus hankealueella indikoi myös alueen yleistä sopimattomuutta tuulivoimatuotannolle.

Norjassa ”huuhkajat hylkäsivät reviirinsä kaksi kertaa todennäköisemmin, jos se sijoittui lähemmäksi kuin viisi kilometriä tuulivoimalasta.” (YVA-selostus s. 213). Arvioitu kohtalainen heikentävä vaikutus, joka kohdistuisi huuhkajareviiriin puolen kilometrin päässä olevasta voimalasta, on tästä syystä epäuskottava.

Huomautamme, että pöllökuuntelu toteutettiin vain yhtenä keväänä. Vuosien välinen vaihtelu pöllöjen kannanvaihtelussa ovat merkittäviä. Oikean tiedon saamiseksi pöllöselvitykset tulisi toteuttaa vähintään kahtena perättäisenä vuotena sisältäen myös saaliseläinarvion.

Lepakot

Rikkajoen lepakkoesiintymä tulee turvata ja sitä uhkaavat voimalapaikat poistaa.

Hirvieläimet

YVA-selostuksessa todetaan, että häiriövaikutusten seurauksena metsäpeuran elinympäristöjen laatu todennäköisesti heikentyy hankkeen vaikutusalueella ja todennäköisyys lisääntymiseen alueella laskee.

Hirvieläinten kannalta vaikutusmekanismit liittyvät elinympäristön rakenteen muuttumiseen sekä meluhäiriön lisääntymiseen, etenkin rakentamisen seurauksena. Elinympäristön muutos saattaa johtaa myös lajiston rakenteen muutokseen. Metsäpeuran kannalta olennaisimmat vaikutusmekanismit ovat vasomisen ja vasanhoidon osalta voimaloiden toiminta-aikainen melu ja muu häiriö. Lisäksi luonnonympäristön väheneminen ja rakentamis- ja purkamisaikainen ihmisaktiivisuuden lisääntyminen heikentävät metsäpeuran elinympäristöä. Elinympäristöjen muutokset voivat myös johtaa lajiston rakenteen muutokseen ja metsäpeuran saaliiksi jäämisen riskin kasvamiseen.

Tuulivoiman vaikutuksista metsäpeuraan haluamme muistuttaa, että porotutkimusten mukaan tuulivoiman operatiivinen vaihe vaikuttaa erityisesti vasoviin vaatimiin kohdistuvaan häiriövaikutukseen, jossa se ulottuu karkeasti noin 5 kilometrin päähän (ks. Skarin ym. 2018). Tätä voi soveltaa myös metsäpeuraan siihen asti, kunnes Luken ja tuulivoimatoimijoiden välisestä yhteistyöhankkeesta saadaan tarkentavaa tietoa. Tuulivoimarakentamisen suojavyöhyke keskeisiin lisääntymisalueisiin tulee olla vähintään 5 kilometriä (Luonnonvarakeskus 2182/00 04 05/2023 15.9.2023).

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on alkanut edellyttää tuulivoima-alueilta 5 kilometrin suojaetäisyyttä Natura-alueisiin, joiden suojeluperustelajina on metsäpeura. Tätä perusteli Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen Johanna Kullas Keskipohjanmaa-lehdelle seuraavasti: ”Hankkeiden määrä on kasvanut niin valtavasti, että vaikutukset tiettyihin lajeihin alkavat kasvaa. Metsäpeura alkaa olla ahtaalla. Kun tuulivoimahankkeita on yhä enemmän, väljyys ja väistövara alkaa olla metsäpeuran kannalta tiukalla.” (https://www.keskipohjanmaa.fi/artikkeli/tuulivoimaa-on-vyorytetty-metsapeuroille-tarkeiden-alueiden-lahelle-nyt-ely-painaa-jarrua-valjyy)

Yksittäinen hanke saattaa näyttää siedettävältä, mutta yhdessä lähialueen muiden suunniteltujen tuulivoimahankkeiden (Konnunsuo, Pilpankangas jne.) kanssa se muuttaa koko seudun luonnetta peruuttamattomasti. Tämä tulee suuresti vaikuttamaan metsäpeuraan ja sen vaellusreitteihin.

Susi ja muut suurpedot

Lapinsalon hankealue on ollut pitkään vahvaa susialuetta, ja Luken mukaan siellä on vakituinen perhelauma. Osa lausunnosta on piilotettu suojelusyistä.

Suden tilanne hankealueella on selvitettävä luotettavasti ja perusteellisesti maastossa. On syytä muistaa, että direktiivimuutoksista huolimatta susi on edelleen uhanalainen laji. YVA-selostuksessa suteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten merkittävyys on arvioitu molemmissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa suureksi.

Samalla on huomattava, että molempien hankevaihtoehtojen kielteiset vaikutukset kaikkiin muihinkin suurpetoihin ovat merkittävyydeltään suuria.

Kasvillisuus ja luontotyypit

Suurin osa hankealueesta on tavanomaista talousmetsää. Sieltä löytyy kuitenkin useita uhanalaisia (EN), vaarantuneita (VU) ja silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä. Hanke vaarantaa näiden olemassaoloa varsinkin nykyisillä voimalamäärillä. Esim. Kolisevansuon ympärille on tulossa useampia voimaloita. Rakennettava tiestö ja voimalapaikat tulevat vaikuttamaan alueen vesitaseeseen.

Ahonoidanlukon, valkolehdokin ja ahokissankäpälän esiintymiin arvioidaan kohdistuvan sekä suuruudeltaan että merkittävyydeltään suuria tai erittäin suuria kielteisiä vaikutuksia. Tällaisia vaikutuksia aiheuttavat tieyhteydet tulee siirtää haitattomampaan paikkaan.

Monimuotoisuus

Lapinsalon hanke sijoittuu Pohjois-Savon LUMO-ohjelmassa tunnistetulle Saarisuon–Hällämönharjun monimuotoisuuskeskittymälle. Monimuotoisuuskeskittymät ovat alueita, joilla on tunnistettu ”parhaaseen saatavilla olevaan luontotietoon perustuen maakunnan merkittävimmät luonnon monimuotoisuuskeskittymät eli alueet, joissa luontotyyppien ja lajien monimuotoisuus on korkeimmillaan.” Monimuotoisuuskeskittymät ovat alueita, joilla monimuotoisuutta säilyttävät ja edistävät toimet ovat kaikkein kustannustehokkaimpia. Näiden alueiden valjastaminen energiantuotantoon on lyhytnäköistä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja turvaamisen näkökulmasta erityisen haitallista.

Lapinsalon lähialueella on useita tuulivoimahankkeita suunnitteilla, kaava saanut lainvoiman tai voimalat jo toiminnassa. Laskujemme mukaan 25 km sisällä niitä on neljätoista, näistä kaksi (Pilpankangas ja Konnunsuo) sijoittuisivat Lapinsalon rajalle (YVA-selostus s. 46). Useiden hankkeiden ja niiden sähkönsiirron toteutus aiheuttaa pirstoutumisvaikutuksia ja häiriöiden kertymistä laajemmalle alueelle, mikä epäsuorasti vaikuttaa myös Saarisuo-Kurkisuon eliöyhteisöihin ja ekologisiin yhteyksiin. Kolisevansuon ja ympäröivien suoalueiden uhkakuva ei rajoitu pelkästään suoriin vaikutuksiin, kuten meluun tai maisemavaikutuksiin. Pitkäaikaiset hydrologiset muutokset, ekologisten yhteyksien katkeaminen, kumuloituvat vaikutukset muiden hankkeiden kanssa ja ilmastonmuutoksen sopeutumiskyvyn heikkeneminen ovat merkittäviä uhkia, jotka voivat vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemin toimintaan.

Hankkeiden aiheuttama pirstoutuminen ja häiriö heikentää lajien elinmahdollisuuksia, mikä voi johtaa lajien vähenemiseen tai häviämiseen alueelta.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisesti Lapinsalon hankealueen pohjoisosa on ongelmallinen. Siellä on suuri yhtenäisiä suoalueita, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Kolisevansuo uhkaa VE1-vaihtoehdossa jäädä tuulivoimaloiden saartamiksi pelkästään tämän hankkeen osalta.

Lajien liikkumisen rajoittuminen

Vaikka hankealueen itäpuolella olevat suot eivät ole suoraan rakennusalueella, uusi tieverkosto ja tuulivoimalat voivat toimia esteenä lajien, kuten linnuston ja nisäkkäiden, liikkumiselle. Tämä eristää Kolisevansuon ja sen ympäristön muista suoalueista, mikä heikentää lajien geneettistä monimuotoisuutta ja ekosysteemin resilienssiä. Hajallaan olevat uhanalaisten lajien populaatiot tarvitsevat kipeästi parempia ekologisia yhteyksiä, eivät uusia pirstovia tekijöitä. Ekologisten yhteyksien heikentyminen vaikeuttaa myös eliölajien siirtymistä ilmastonmuutoksen edetessä.

Pohjois-Savon LUMO-ohjelmassa tunnistettu Hällämönharjun–Saarisuon monimuotoisuuskeskittymä sisältää merkittävän suoytimen. Alueen muodostavat Vieremän Saarisuo ja Kurkisuo, Kiuruveden Kolisevansuo, Ylpässuo, Lapinsalon Saarisuo, sekä Herraskallion vanhojen metsien suojelualue.

Tämä harvinaisen laaja keskittymä tarjoaa elinympäristön useille lajeille. Toteutettu laaja ennallistushanke on luonut alueelle turvapaikan rauhaa vaativille lajeille. Metsäpeura on yksi lajeista, joka on vasta asettumassa alueelle. Lapinsalon tuulipuistohanke uhkaa tätä kokonaisuutta.

IPBES:n (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) ja IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) yhteisraportin v. 2021 suositusten mukaan on olennaisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet, kuten uusiutuvan energian kehittäminen, eivät vaaranna biologista monimuotoisuutta ja että varmistetaan haavoittuvimpien lajien asettamista etusijalle (zenodo.org/records/5101133).

Yhteenveto

YVA-selostuksessa käy ilmi että Lapinsalon tuulivoima-alue sijoittuu merkittävimmälle Kiuruveden kunnan suurimpaan ympäristöarvoja ja matkailu- ja virkistysarvoja omaavalle alueelle. Alue on myös LUMO-ohjelmassa tunnistettua Hällämönharjun–Saarisuon monimuotoisuuskeskittymää. Osa näistä arvoista häviää kokonaan ja osa heikkenee, mikäli suunniteltu tuotantoalue rakennetaan.

Alueen arvoa luonnon monimuotoisuudelle kuvaa myös se, että YVA-selostuksen mukaan useisiin lajiryhmiin sekä arvokkaisiin luontokohteisiin kohdistuu suuria tai kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Monia kohtalaisiksi arvioituja kielteisiä vaikutuksia voi kuitenkin tiedon puutteen vuoksi ja varovaisuusperiaatetta noudattaen pitää alakanttiin arvioituina.

Niin Luonnonvarakeskus kuin Suomen ympäristökeskuskin puhuvat lieventämishierarkian puolesta tuulivoimahankkeiden sijainninohjauksessa: Ensisijaisesti arvokkaimmille luontoalueille ei pidä sijoittaa hankkeita ollenkaan. Toissijaisesti minimoidaan haitat ja kolmanneksi kompensoidaan ne.

Lapinsalo on selvästi aluetta, jonne varsinkin tämän kokoluokan tuulivoima-alueen sijoittamista pitäisi kokonaan välttää. On myös selvää, että haittoja ei tällä alueella pystytä riittävästi lieventämään. Siksi allekirjoittajat esittävät vahvana kantanaan, että hankkeesta tulee luopua kokonaan (VE0). Jos hankkeen edistämistä sen ilmeisestä haitallisuudesta huolimatta jatketaan, siltä pitäisi edellyttää täysimääräistä ekologista kompensaatiota luontohaittojen korvaamiseksi. Esitämme että Kiuruveden kunta, Pohjois-Savon ELY-keskus (Lupa- ja valvontaviranomainen / Itä-Suomen Elinvoimakeskus 1.1.2026 alkaen) ja hanketoimija aloittavat keskustelut aiheesta. Vaikka yksittäiset tuulivoimalat eivät välttämättä sijoittuisi luontoarvoiltaan herkimmille kohdille, alueen rakentaminen tuulivoimakäyttöön aiheuttaa kokonaisuutena niin paljon häiriöitä ympäristölle, että ekologisen kompensaation käyttö olisi perusteltua.

Lausunnon on allekirjoittanut
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri
Lintuyhdisstys Kuikka
Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys