Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri Iisalmen yhdistys

Iisalmi
Navigaatio päälle/pois

Suomen lepakkoatlas julkaistiin

Suomen lepakkohavainnot on kerätty museonäytteistä, kirjallisuudesta, tietokannoista ja julkaisemattomista tiedoista 150 vuoden ajalta. Tämän ajanjakson aikana lajimäärä on kasvanut kuudesta kolmeentoista. Näistä lajeista  viisi on säännöllisiä peisijöitä Suomessa.

Atlakseen kerättiin huimat 11 234 havaintoa, joita lajilleen määriteltiin 9717 (Tidenberg, E-M.,Liukko, U-M. & Stjernberg, T. 2019: Atlas of Finnish bats. – Ann.Zool.Fennici 56:207-250). Lesiintyy kaikkialla Suomessa aina Hangosta  Kilpisjärvelle ja Utsjoelle saakka. Vanhin havainto on 1795  (pohjanlepakko) ja tutkimus päättyi vuoteen 2014.  Uusin maastamme löydetty lepakkolaji on etelänlepakko, joka ensihavainto on vuodelta 2008.

Kaikki lepakkomme ovat rauhoitettuja. Niitä kuitenkin uhkaa elinympäristöjen etenkin metsä ja maankäytön muutokset. Toisaalta ilmaston lämpeneminen meillä voi tuoda vielä uusiakin lajeja. Kaksi lajia ripsisiippa ja pikkulepakko  ovat Suomen punaisella listalla. Ylivoimaisesti runsain laji on pohjanlepakko, seuraavana on vesisiippa ja lajipari viiksi/isoviiksisiippa saavat sijan kolme.

Meillä Ylä-Savossa esiintyy pohjanlepakko, isoviiksisiippa , viiksisiippa, isolepakko ja korvayökkö.  Mielenkiintoinen lajiparia iso/viiksisiippaa ei pysty varmuudella dedektorilla (äänityslaitteella) määrittämään.  Tässä yhteydessä on myös mainittu Uolevi Skarenin isoviiksisiippa tutkimus, joka antaa samansuuntaisen arvion esiintymisestä kuin atlaskin. Isoviiksisippa luetaan sitoutuneeksi metsäluontoon, sitä esiintyy eteläsuomen lisäksi kesi- ja itäsuomessa. Lajilleen varmistettujen havaintojen valossa isoviiksisiippa on kolme kertaa yleisempi kuin viiksisiippa.

Ylä-Savon alueella on kyllä paljon lepakkoja, mutta varmistettuja määrityksiä vähän. Edelleen kaivataan tietoja lepakkojen esiintymisestä. Pyrimme tulemaan äänityslaitteen kanssa ja samalla katsomaan löytyykö päivälepopaikkoja joista voisi ottaa valokuvia.  Havainnot voi ilmoittaa suoraan jaderholmkai@gmail.com tai luontomuseolle.

Tässä kuvia pohjanlepakosta (copyright Kai Jäderholm)

 

Lepakoita on usein rakennuksissa
Lepakoiden pipanat ovat tummia ja aika kovia, niitä kertyy usein kasoiksi päivälepopaikan alle.