Luonnonsuojelun edistäminen

Talkoot luonnon hyväksi

Vuodenkiertoon kuuluvat talkoot. Talvisin ajankohtaista on saimaannorpan pesäkinosten kolaus sekä pesien tarkistaminen pesälaskennoissa. Kesäisin taas hoidetaan usein perinnemaisemia ja torjutaan vieraslajeja.

Luontokasvatus

Luontotiedon ja luontoelämysten välittäminen lapsille ja nuorille sekä luontosuhteen vahvistaminen on keskeinen osa luonnonsuojelutyötä. Luonnonsuojelupiiri järjestää ja osallistuu lapsille suunnattuihin tapahtumiin ja vierailee muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa. Keskeinen osa luontokasvatustyötä ovat maakunnan päiväkodeissa ja kouluissa järjestetyt luontotunnit. Niitä on järjestetty vuodesta 2013, ja palaute on ollut kiittävää. Luontotunteja on toteutettu jaksoittain tilapäisen rahoituksen turvin, viimeksi vuonna 2025. Silloin luontotunnit tavoittivat 455 lasta ja 103 aikuista kuukauden aikana.

Ympäristöpalkinnot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri jakaa vuosittain ympäristöpalkinnon toimijoille, joilla on tahtoa, intoa ja sinnikkyyttä edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua maakunnassa. Ympäristöpalkinnolla piiri haluaa nostaa esille luonnon ja ympäristön kannalta myönteisiä toimia ja antaa julkiset kiitokset toimijoille.

2025

• Virpi Junttila
  Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen ja vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja on toiminut aktiivisesti Lappeenrannan metsäluonnon puolustamiseksi. Junttila on sananmukaisesti vienyt kaupungin virkamiehiä ja päättäjiä metsään ja kävelyttänyt heitä hienoilla ja usein vähemmänkin hienoilla paikoilla.
• Timo Nurkka
  Timo Nurkka palkittiin Lappeenrannan Niemisensaaressa sijaitsevan Riihilahden perinnetilan elävöittämisestä. Jo vuonna 2010 hän oli mukana räätälöimässä tilan siirtoa Luonnonperintösäätiölle ja sitoutunut pitkäjänteisesti paikasta huolehtimiseen. Erityisesti hän on ollut monipuolistamassa Riihilahden niittyjen hyönteismaailmaa.

2024

• Virve ja Jari Niiranen
  Palkittuja yhdistää innostava ja mukaansatempaava sekä vahvasti yhteisöllisyyteen nojaava monipuolinen tapahtumatoiminta, jossa luonto näkyy ja kuuluu monin tavoin. Virve ja Jari Niirasen CreativeKaikun toiminnassa ovat idearikkaita suunnittelijoita ja toteuttajia, joiden touhuissa luonto ei ikinä jää paitsioon
• Henri Niiranen
  Henri Niiranen on viestinnän ja valokuvauksen ammattilainen, joka viimeksi on vetänyt Leader Länsi-Saimaan hanketta, jonka yhteydessä on muun muassa syntynyt kukkaketoja ja -niittyjä. Hanketapahtumia leimanneen vahvan yhteisöllisyyden liimana Henri Niiranen on esimerkki vailla vertaa.

2023

• Ismo Marttinen ja Keijo Pylkkänen
  Palkinto myönnetään monipuolisesta, ennakkoluulottomasta ja pitkäjänteisestä työstä ja omistautumisesta saimaannorpan suojeluun. Keijo Pylkkäselle keinopesien kehittäminen ja rakentaminen osoittautui luontevaksi ja tärkeäksi työksi. Ismo Marttisen toimintarepertoaariin kuuluvat apukinokset, pesälaskennat, keinopesät, sukellukset, kuolleiden norppien nouto, jää- ja lumitilanteen seuranta, photoID, haamuverkkojen naaraus ja niin edelleen.

2022

• Laura Ratilainen ja Anne Veijovuori
  Kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen ja ympäristösuunnittelija Anne Veijovuori ovat vieneet määrätietoisesti niittyverkoston yleissuunnitelmaa käytäntöön ja kaupungin vihertyvään maisemaan, uskaltaen rohkeasti kokeilla uuttakin. Tuloksena on jo yli 40 erilaista niittykohdetta.
• Maria Vesterinen
  Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Maria Vesterinen hankkii soidensuojelun täydennysehdotuskohteita suojelun piiriin. Hän on onnistunut erinomaisesti. Maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa Vesterisen hyvillä vuorovaikutustaidoilla on ollut suuri merkitys suoluonnon maakunnallisen suojelutavoitteen saavuttamisessa.

2021

• Pro Immalanjärvi
  Palkinto myönnettiin pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä Immalanjärven hyväksi. Pro Immalanjärvi on ollut ”vesiensuojelun paikallinen herätysliike”. Yhdistyksen toiminta on ollut aktiivista ja monipuolista, sopivan käytännönläheistä.

2019

• Pekka Sarkanen
  Pekka Sarkanen palkitaan pitkäjänteisestä saimaannorpan suojelun vapaaehtoistyöstä sekä Sanelma-kuutin hoitamisesta. Sarkanen perusti mökkirantaansa väliaikaisen norppahoitolan, hoiti Sanelmaa siellä useita päiviä ja jatkoi tilanteen seuraamista vielä Sanelman vapautuksen jälkeenkin. Sanelma toipui ja vieroitus onnistui.
• Imatran yhteislukion ja Mansikkalan koulun biologian opettajat ja oppilaskunta
  Opettajat ja oppilaskunta palkitaan toiminnasta lähimetsän säilymisen puolesta. Paajalaan suunniteltiin omakotialuetta metsäalueelle, jota pidettiin tärkeänä koulun opetuskohteena sekä lähiasukkaiden virkistysmetsänä. Kaavasuunnittelu keskeytettiin ja metsä jätettiin ennalleen.

2018

• Oiva Luukkonen
  Oiva Luukkonen on esimerkki sinnikkäästä ja omatoimisesta luonnon puolesta toimivasta kansalaisesta, joka ei ole arkaillut ottaa tarvittaessa yhteyttä viranomaisiin, toimittajiin ja metsäyhtiöihin. Luukkonen on ponnistellut etenkin Suurjärven rantametsissä tehtyjen metsätaloustoimien vesistökuormituksen vähentämiseksi.
• Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö
  Tuuliaisen säätiö ja Raija Tuuliainen yksityishenkilönä ovat hankkineet maakunnasta vielä löytyneitä upeita ja laajoja metsäalueita hallintaansa ja hakeneet niille rauhoituspäätöksen. Tuuliaisen säätiön metsäomaisuutta on myös jatkuvassa kasvatuksessa.

2017

• Mirja Sokura
  Luontopäiväkirjan ideoimisesta ja toteuttamisesta saimaannorpan hyväksi. Luonnonkulkijan päiväkirja tukee luontoharrastusta ja luonnonsuojelua monella tapaa. Rahallisen tuen lisäksi päiväkirja kutsuu luontoretkille ja tarkkailemaan luontoa.
• Manu Vihtonen
  Kaakon jokitalkkarina tunnettu Manu Vihtonen on toiminut useiden vuosien ajan Kaakkois-Suomen virtavesiluonnon ja kalaston, etenkin taimenen, hyväksi. Monet ihmisen aikoinaan kaivamat ja oikaisemat purot ovat saaneet takaisin luonnontilaisen rakenteensa Manun talkoissa.

2016

• Kattelussaaren osakaskunta
  Kattelussaaren osakaskunta teki ansiokkaan päätöksen laajentaa vapaaehtoisesti kalastusrajoitusaluetta turvaten näin paremmin saimaannorpan ja erityisesti eteläisimpien kuuttien esiintymis- ja liikkumisalueet.
• Etelä-Karjalan jätehuolto
  Yhtiö toteutti kesällä kampanjan, jonka aikana kotitalouksien jätejakeiden pienerät saattoi tuoda veloituksetta kaikille Etelä-Karjalan jäteasemille sekä Kukkuroinmäen jätekeskukselle. Kampanja oli erittäin suosittu ja laajasti käytetty.

Muistoja takavuosilta