Lausunto Evon osayleiskaavasta

Lausunnot

–

26.1.2026

Allekirjoittaneiden yhdistysten mielestä Evon osayleiskaavaluonnos on lain vastainen ja sitä laatiessa on ohitettu sidosryhmien toiveet Evon kehittämisestä.

Evon Hautjärvi talvella. Markku Karvonen

Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunnalle

LAUSUNTO EVON RETKEILYALUEEN YLEISKAAVALUONNOKSEEN (KAAVANRO 9531)
Diaari nro. HML/4984/10.02.02/2024

Hämeenlinnan kaupunki on asettanut Evon retkeilyalueen yleiskaavaluonnoksen nähtäville 26.11.2025–23.1.2026 jolloin mielipiteensä kaavaluonnoksesta voivat esittää alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa, viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä kunnan jäsenet.

OAS:n mukaan osallisilla on oikeus jättää kaavasta lausunto.

LAUSUNNON ESITTÄJÄT

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

Keski-Hämeen ympäristöyhdistys ry

Asikkalan luonnonystävät ry

Padasjoen luonnonystävät ry

Salpausselän luonnonystävät ry

Hollolan ympäristöyhdistys ry

Hämeenlinnan Retkeilijät ry

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiri ja edellä mainitut yhdistykset ovat Hämeenlinnan retkeilijät ry:tä lukuun ottamatta sen paikallisia jäsenyhdistyksiä. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiriin kuuluu paikallisyhdistysten kautta yhteensä 1587 henkilöjäsentä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella.

TIIVISTELMÄ

Kaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, sillä se

1. perustuu riittämättömiin selvityksiin ja

2. on maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.

Lisäksi:

3. Kritisoimme kaavaratkaisua, joka osoittaa uutta matkailurakentamista arvokkaaseen luonnonympäristöön.

4. Kaavaluonnosta laatiessa on ohitettu sidosryhmille suunnatun tavoitekyselyn tulokset.

5. Esitämme muutoksia käytettyihin kaavamerkintöihin.

Kaavan laadinnassa sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 132/1999).

Allekirjoittaneet yhdistykset pitävät tärkeänä, että Evolle tehdään vahvistettu yleiskaava pohjaksi Evon maankäytön ohjaamiseksi. Evolla on voimassa vahvistettu maakuntakaava, joka maankäyttö- ja rakennuslain 39§ mukaan on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Edelleen yleiskaavoitusta ohjaa MRL:n 5§, 9§, 22§, 24§ ja 32§ ohjaavat yleiskaavoitusta ja edellyttävät, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Edelleen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida ja varmistaa 5§ ja 9§ mukaisesti huomioimalla valtakunnallisesti merkittävät ympäristövaatimukset ekologiseen kestävyyteen.

Valtion viranomaisten tulee edistää MRL:n 24§ mukaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja luonnonsuojelulain 16§ mukaan valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien toteutusta. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa edellytettään ekologisen kestävyyden huomioimista.
Maakuntakaava on otettava huomioon myös muutettaessa Evon alueen voimassa olevia kaavoja. Edelleen viranomaisten on suunnitellessaan alueiden koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista, MRL 32§. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa edellytettän ekologista kestävyyttä kuin myös rakennetun ympäristön maiseman ja luonnonarvojen vaalimista.
Nyt valmisteilla oleva yleiskaavaluonnos ei kaikilta osin täytä maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle edellyttämiä vaatimuksia ja on näiltä osin MRL:n 5§, 9§, 22§, 24§, 32§ ja 39§ vastainen. Lisäksi yleiskaava on luonnonsuojelulain 15§, 16§, 34§ ja 144§ vastainen. Yhdistykset katsovatkin, että yleiskaava tulee näiltä osin tarkistaa.

PERUSTELUT

Riittämättömät selvitykset

Kaava-alueen luontoselvitykset ovat puutteelliset. Erityisesti Evon retkeilyalueen osayleis-
kaava- luontoraportti (Metsähallitus 2025) on puutteellinen. Raportin laatijan nimeä tai osoitusta pätevyydestä ei ole ilmoitettu muiden selvitysraporttien tapaan. Selvitys kattaa vain osan kaava-alueesta ja maankäytöltään muuttuvien kohteiden ulkopuolisia kohteita ei kuvata. Luontoraportissa kuvatut kuljetut reitit eivät kata koko kaava-aluetta eivätkä edes ilmoitettuja selvitysalueita. Maastopäivät keskittyivät ainoastaan alueille, joissa rakentamista pyritään lisäämään. Maastopäivien määrät olivat myös hyvin vähäiset alueen laajuuteen nähden. Evon alueella on kohteita, joiden kartoitus luonnonsuojelullisessa mielessä olisi tärkeää yleiskaavaa luonnostellessa (ks. myös kohta 5. Kaavamerkinnät).

Muuttuvan maankäytön kohteilla osa järvien rantojen rämeistä on merkillisesti määritetty suopursu-juolukkatyypin (LUT) kangasmetsiksi. Kyseinen metsätyyppi esiintyy Suomessa Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, siis Koillismaalla ja Etelä-Lapissa. Perusteluna esitetään, että alueet eivät ole soita, koska niillä ei kasva rahkasammalta. Tämä ei ole perusteltua vaan alue määrittyy suoksi, jos maannos on turvetta. Asialla on suuri merkitys, koska suot ovat Evon Natura-alueella Natura-luontotyyppejä (vertaa kaavan Natura-arviointiin). Evon järvien rantasuot ovat kasvillisuustyypiltään enimmäkseen isovarpurämeitä ja korpirämeitä. Niiden kosteus vaihtelee paljon pinta- ja pohjavesien korkeuden mukaan. Myös Evolla usein toistuvat majavatulvat vaikuttavat rantasoiden kosteuteen ja kasvillisuuteen.

Järvien ekologisesta tilasta ei ole tehty riittäviä selvityksiä. Luontoraportin mukaan tarkistukset on tehty SYKE:n ja vesi.fi -verkkopalveluista, mutta ei ole ilmeisesti tiedusteltu tätä enempää.

Luontoraportin alussa asetetaan tavoite tarkastella alueiden soveltuvuutta luonnonsuojelulain mukaisille direktiivilajeille, mutta käytännössä on tarkasteltu vain liito-oravan elinympäristöjä. Liito-oravaselvityksessä oli keskitytty ainoastaan elinympäristöjen yleiseen soveltuvuuteen. Tarkempi selvitys tulisi tehdä vähintään kohdissa, joissa liito-oravalle soveltuvaksi katsotut alueet viistävät matkailupalveluiden alueita. Luonnoksessa kommentoidaan seuraavasti “liito-oravalle potentiaaliset alueet voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa.” Tähän tulisi ohjeistaa vahvemmin yleiskaavassa, eikä jättää sitä vapaaehtoiseksi mahdollisuudeksi.

Luontoraportissa kuvatuilla muuttuvan maankäytön kohteilla lajistoselvitykset ovat riittämättömät. Lajihavaintojen tarkastaminen Laji.fi-palvelusta ei riitä, vaan luontoarvot on selvitettävä maastotyönä.

Evon Natura-suojelun perusteena olevat lajit ovat punahärö, isolampisukeltaja, saukko sekä liito-orava. Kaavan pohja-aineistona käytetyn selvityksen Evon retkeilyalue, luontoarvot (Marja Nuottajärvi, FCG 2020) mukaan Natura-tietolomakkeella mainittujen lajien lisäksi alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV a lajeista mm. ilvestä. Direktiivilajeihin kuuluvat myös esim. lepakot, kirjoverkkoperhonen ja viitasammakko. Edellämainitun selvityksen mukaan “useiden eliöryhmien osalta selvityksissä on puutteita (esim. helttasienet, sudenkorennot).” Lisäksi selvityksessä tunnistetaan tietopuute rauhoitetun kangasvuokon kasvupaikoista Evo-keskuksen alueella. Kalliojärven alueelta on havaintoja vaarantuneista ja silmälläpidettävistä lajeista suomenpuukärpäsestä (VU), silomunuaisjäkälästä (NT) ja varpuspöllöstä (VU). Direktiivilajien sekä rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien esiintyminen kaava-alueella tulee selvittää.

Evon alue on FINIBA-alue. FINIBA-alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita. Luontoraportissa ei selvitetä muuttuvan maankäytön vaikutuksia Niemisjärvien ja Kalliojärven linnustoon. Kaavaselostuksessa todetaan, että koska uudet rakennettavat alueet ovat pieniä, niiden vaikutus linnustoon on todennäköisesti pieni. Muun kaava-alueen osalta vaikutuksia arvioidaan vain yleisellä tasolla.

Suhtaudumme kriittisesti siihen, että kaava-alueeseen sisältyy paljon uutta, aiemmin yleskaavoittamatonta aluetta, jolta ei ole esitetty selvityksiä luontoarvoista, suojeltujen lajien esiintymisestä tai linnustosta. Alue, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, on kaavaluonnoksessa merkitty nykyisen käytön mukaisesti retkeilyalueeksi, vaikka osa siitä saattaisi edellyttää luo- tai suojelumerkintää. Koko kaava-alueen luontoarvot tulee kartoittaa nykystandardien mukaisesti tai esittää aiempi selvitysaineisto, jonka pohjalta kaavaratkaisut on tehty.

Kun luontoarvojen selvitykset ovat puutteellisia ja lajien esiintyminen kaava-alueella näin epäselvää, lain suojaamien lajien elinympäristöjä voidaan vahingossa heikentää tai hävittää. Selvitysten puutteellisuus on korjattava ennen kaavoituksen jatkamista.

Maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisuus

Yleiskaavassa on otettu tavoitteeksi edistää maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän laatimaa Evon retkeilyalueen ja matkailun yleissuunnitelman toteuttamista, mikä korostuu yleiskaavaselostuksen perusteluissa. Ministeriö asetti Evon retkeilyalueen kehittämistyöryhmän 24.11.2021. Työryhmä sai loppuraportin valmiiksi 30.6.2022.

Helsingin yliopisto nimesi vuotta aikaisemmin 2020 ympäristöministeriön toimeksiannosta Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittavan työryhmän ajalle 25.1.–30.6.2021. Alueellisen ryhmän työ ja ehdotukset toimivat aineistona kansallispuistoa koskevan hallituksen esityksen valmistelussa ympäristöministeriössä. Esitys luovutettiin ympäristöministerille 30.6.2021.

Yleiskaavan perusteluissa ei käsitellä lainkaan Evon tiedekansallispuiston alueellisen työryhmän selvitystä, tavoitteita ja esitystä kansallispuistosta. Esitys pohjautuu Evon Natura-alueen rajaukseen. Selvityksessä on käyty perusteellisesti läpin Evon alueen kansainväliset ja kansalliset luonnonsuojelulliset arvot ja Evon arvokkaan luonnon suojelun tavoitteet sekä Evolle pitkällä ajalla tapahtuneen ympäristön seurannan ja tutkimuksen merkityksen tieteelle sekä ympäristönsuojelulle.

Euroopan unionin Natura 2000-verkostoon kuuluva Evon Natura-alue kattaa kokonaisuudessaan valtion retkeilyalueen ja siten pääosin yleiskaavan suunnittelualueen. Natura alueet ovat EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen toteuttamisen kannalta keskeisiä luontoalueita. Kansallisella tasolla Natura-alueiden merkitys on ennallistamisasetuksen toteutuksessa keskeisiä kansallisia kohteita. Evo erityisesti on laajana valtion omistamana alueena juuri erittäin merkittävä alue Etelä-Suomessa, jossa boreaalisen metsäluonnon suojelun tarve on erityisen suuri ja luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen keskeinen luontokadon torjunnan tavoite. Yleiskaavan ratkaisulla heikennetään Evon länsiosassa Natura-alueen boreaalisen metsäluonnon suojelun tasoa (LS 34§).

Evo nousi äskettäin Suomen luonnonsuojeluliitton julkaisemassa Luonnonmetsätyöryhmän raportissa mukaan kohteena, joka sisältää sellaisia uhanalaisia luontotyyppejä, joita ei esiinny lainkaan nykyisten 41 kansallispuiston alueella. Tämä tulisi erityisesti huomioida yleiskaavan perusteissa ja ratkaisuissa.

Maakuntakaava on keskeinen lähtökohta yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaava on tietyltä osin maakuntakaavan eräiden keskeisten ratkaisujen vastainen. Evon länsi- ja lounaisosaan on yleiskaavassa osoitettu useaan erilliseen kohteeseen matkailurakentamisen kortteleita. Samalle alueelle sijoittuu kolme vanhojen metsien suojeluohjelman aluetta, jotka on osoitettu suojelualueina maakuntakaavassa. Yleiskaavassa niitä ei ole osoitettu. Yleiskaavan rakentamisalueet ovat ristiriidassa näiden kohteiden suojelutavoitteiden kanssa. Jopa äärimmäisen arvokkaan Kotisten aarnialueen viereen on yleiskaavassa osoitettu matkailurakentamista. Evon länsiosassa tulisi erityisesti elvyttää metsäluontoa, jota alueelle sijoitetut matkailurakentamisen korttelit tulevat heikentämään lisääntyneen liikenteen ja luonnon kulumisen kautta.

Maakuntakaavassa matkailurakentaminen on keskitetty kantatie 53 varteen Evon rakennetun oppilaitosalueen yhteyteen, Hokajärvelle sekä pienimuotoisesti Ruuhijärven kämpän yhteyteen. Yleiskaavassa on oppilaitosympäristössä laajennettu matkailun aluevarauksia koskemaan mm. käytöstä poistuvan julkiseen rakennuskantaan käyttötarkoituksen muutoksina. Ruuhijärvi on mukana, Hokajärvi puuttuu. Yleiskaavassa matkailurakentaminen on sirpaloitu oppilaitosalueen ulkopuolella useisiin pieniin hajallaan oleviin matkailukortteleihin, pääosin Evon länsi- ja lounaisosaan. Yleiskaavan ratkaisut eivät täytä MRL:n 32§ ja 39§ vaatimuksia, jotka liittyvät maakuntakaavan huomioon ottamiseen. Yleiskaava on näiltä osin lainvastainen.

Lisäksi MRL:n 32§ edellyttää, että viranomaisten on suunnitellessaan alueita koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä ei toteudu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa Evon retkeilyalueen ja matkailun suunnitelmassa eikä kaavoitusviranomaisten toimesta tehtävän yleiskaavan ratkaisuissa. Yleiskaava ei voi olla toteuttamisväline Valtion laatimalle suunnitelmalle, joka näyttää keskeisesti ohjaavan yleiskaavan maankäyttöratkaisuja maakuntakaavasta poiketen. Yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa kyseinen suunnitelma voi olla vain yksi lähtökohta-aineisto kaavan laadinnassa. Metsähallitus toimii viranomaisena lainvastaisesti edistäessään maakuntakaavan vastaista kaavoitusta.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa yhtenä tavoitteena on Tiedekansallispuiston toteuttaminen Evolle. Evon tiedekansallispuiston alueellisen työryhmän selvitys ja esitys kansallispuistosta tulee tähän perustuen nostaa yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi yleiskaavassa, jossa sitä ei edes mainita. Yleiskaavaa varten tehty Natura-arvio ei ole riittävä. Se ei tunnista Evon alueen valtakunnallista merkitystä eikä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Ratkaisut heikentävät merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja.

Evon retkeilyalueen ja matkailun suunnitelma ei lähtökohtana täytä maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain mukaisia vaatimuksia keskeiseksi lähtökohta-aineistoksi yleiskaavalle. Keskeiseksi lähtökohdaksi pitää jatkossa nostaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus sekä Suomen allekirjoittama YK:n luontokadon torjuntasopimus (Kunming-Montrealin luontokehys)..

Yleiskaavan kaavaratkaisut ja painotukset

Kaavaselostuksen mukaan ”Kaavoituksen tavoitteena on lisätä Lammilla sijaitsevan Evon retkeilyalueen palveluja ja majoitusmahdollisuuksia sekä huomioida retkeilyn, opetuksen ja tutkimuksen, luonnon ympäristön, alueen muun maankäytön sekä mahdollisen kansallispuiston edellytysten yhteensovittamistarpeet.”

Pidämme hyvänä ajatuksena kaavarakenteeltaan pirstoutuneen alueen yhtenäistämistä ja pyrkimystä lisätä ihmisten luontoyhteyttä Evon retkeily- ja virkistyskäyttöä vahvistamalla. Pidämme merkillisenä, että Evon kaltaisen luonnonarvoiltaan ainutlaatuisen alueen painopisteenä kaavassa vaikuttavat olevan hulppeiden lomailuun painottuvien konseptien edistäminen ennen kuin luontokohteille tyypillisen kevyemmän majoitusinfran mahdollistaminen sekä alueen luontoarvojen huomioiminen. Nyt valittu ratkaisu ei mitenkään edistä kansallispuiston toteuttamisen edellytyksiä. Se vaarantaa Evon Natura-alueen tavoitteet ja EU:n ennallistamisasetuksen toimenpiteet erityisesti boreaalisten metsätyyppien vahvistamiseksi sekä Kotisten erityisen rikkaan luonnon ydinalueen ja länsiosan kolmen vanhojen metsien suojeluohjelman alueen ympäristössä.

Metsäluonnon tilanne Etelä-Suomessa on hälyttävä luontokadon ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Metsät ovat ylihakattuja ja metsälajien uhanalaisuus on merkittävää. Monimuotoisuuden heikentymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset sekä EU:n ympäristö-, energia- ja metsäpoliittiset sitoumukset ja sopimukset, todennäköisine kansallisine vaikutuksineen, on kuitenkin tässä vaiheessa jätetty kaavatyöskentelyssä huomioimatta. Evon merkitys laajana valtion omistamana alueena ja valtion retkeilyalueena osana laajaa metsämannerta on erityisen tärkeä. Natura-alueen merkitys on suuri ja valtion retkeilyalueen metsäluontoa tulisi erityisesti suojella Evolla. Tämä tulisi erityisesti nostaa keskeiseksi tavoitteeksi yleiskaavassa.

Kaavassa tulisi painottaa Evon olemassa olevia arvoja ja suunnitelmia niiden vahvistamiselle tulevaisuudessa. Yleiskaavassa olisi pyrittävä selkeästi ohjaamaan mahdollista rakentamista luontoarvojen kannalta suotuisaan suuntaan. Tämän voisi huomioida niin rakennuskannan vain maltillisena kasvattamisena sekä esimerkiksi asettamalla ekologisia suojavyöhykkeitä rakentamisen rajoittamiseksi ja luontoarvojen suojelemiseksi.

Evon alue on luonnoltaan merkittävä Etelä-Suomen alue. Evon metsistä 42,2 % on metsätalouden ulkopuolella, mutta metsätalouden jäljiltä palautuvia ja pitkällä aikavälillä luonnontilaistuvia. Alue sisältää myös useita uhanalaisia suoluontotyyppejä ja vesilain sekä Natura-2000-ohjelman suojelemia pienvesiä, jotka ovat herkkiä häiriölle ja kulutuspaineelle.
Lisäksi Evo on merkittävä metsien ja vesistöjen ekologian tutkimusalue, joka kuuluu kansainväliseen pitkän aikavälin ekologisen tutkimuksen verkostoon (LTER).

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on syksyllä 2025 tehnyt päätöksen tiedekansallispuiston edistämisestä Evon alueelle osana kaupunkistrategiaa vuosille 2025-2029. Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin ja sen kanta sitoo kaupungin päätöksentekoa. Sen takia on välttämätöntä, että tiedekansallispuiston edellytyksiä ei vaaranneta uudessa kaavaesityksessä.

Yleiskaavan selosteessa todetaan, että kansallispuiston perustamista ei voida ratkaista kaavoituksella. Tämä on totta, mutta kaavan painotuksilla voidaan selvästi edistää alueen luontoympäristön säilymistä vetovoimaisena juuri sen luonnon kannalta, joka on eduksi kansallispuiston päämäärien edistämiseksi, kun mahdollisen kansallispuiston sisälle ei nouse luonnonympäristöä rikkovia majoitusalueita.

Mielestämme Evon länsiosaan ei tule osoittaa matkailurakentamisen alueita.

Niemisjärvien, Latvajärven ja Kalliojärven uudet RM-alueet on ujutettu luo-merkittyjen alueiden sekä vanhojen metsien suojeluohjelman alueiden lomaan. On Naturan tavoitteiden vastaista sijoittaa valtakunnallisten suojeluohjelmien ja luo-alueiden viereen rakentamista. Ensisijaisesti tulisi suojata ja ennallistaa niiden ympäristöä luontoarvojen tukemiseksi ja parantamiseksi. Retkeilyn näkökulmasta pidämme tärkeänä, että järvien rannat säilytetään käytettävissä jokaisenoikeuksien perusteella ja että rantamaisemat säilyvät luonnonmukaisina.

Niemisjärvillä on jo matkailijoita palvelevaa infrastruktuuria ja Kalliojärvellä retkeilyä palveleva tulipaikka. Vaikka uudet RM-alueet ovat osayleiskaavassa pieniä, niiden mahdollistama matkailurakentaminen muuttaa paikallisen ympäristön luonnetta erämaisesta ja luonnontilaisesta kohti rakennettua ja ihmistoiminnan hallitsemaa ympäristöä. Uusi rakentaminen aiheuttaa luonnonympäristön pirstoutumista, ympäristön kulumista, liikenteen lisääntymistä ja ihmisperäistä häiriötä.

Evon luonnonsuojelullinen arvo on siinä, että se on maantieteellisesti laaja ja yhtenäinen metsäalue. Sen luonnonympäristön pirstomista ja nakertamista ihmistoimintaan tulisi välttää. Luonnonympäristöjen maankäytön muutos rakennetuiksi alueiksi on tavallisesti pysyvää ja laajentuvaa, kuten tässäkin kaavoitusprosessissa huomataan: matkailuun osoitettuja kaavamerkintöjä osoitetaan lisää jo olevien matkailukohteiden lähelle.

Evon arvo on sen kokonaisuudessa. Se on Etelä-Suomen merkittävimpiä luonnonympäristöjä ja osa laajaa metsämannerta. Rakentamisen lisääminen alueen sisällä on epäjohdonmukaista. Nyt kaavoitettavan alueen lähiympäristöstäkin voidaan löytää paikkoja, jotka ovat jo rakennettua ympäristöä ja ihmistoiminnan vallitsemia. Uutta rakentamista ei ole pakko ohjata luonnon keskelle.

Kaavaluonnoksen ja tavoitekyselyn tulosten ristiriidat

Perustuslain (731/1999) 20 § mukaan “Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

Kaavasta tehdyn tavoitekyselyn vastaukset on sivuutettu täysin kaavaluonnosta laadittaessa. Vastaajat esittivät, että lisäalueita rakentamiselle vältettäisiin ja rakennetut ympäristöt koostuisivat retkeilyä suosivista rakenteista kuten laavut, teltta-alueet ja muut kevyet ratkaisut, jotka ovat yleisiä retkeilyalueilla. Kaavaselostuksessa puhutaan lähes yksinomaan elinkeinoelämän tarpeisiin rakennettavasta majoitustoiminnasta. Tämän lausunnon esittäjät pitävät hyvin erikoisena, miten täydellisesti tavoitekyselyn vastaukset on sivuutettu. Tavoitekyselyn vastausten mukainen alueen kehittäminen olisi Evon luonnonarvoja kunnioittavaa.

Tavoitekyselyissä vastaajien kanta rakentamiseen oli selvästi päinvastainen kuin kaavaluonnoksessa hahmoteltu rakennettu ympäristö tulisi olemaan. Kyselyjen tulosten sivun 25 yhteenvedosta selviää, että vastaajat haluaisivat keskittää rakentamisen vain harkitusti nykyisten rakenteiden yhteyteen. Rakentamisessa halutaan painottaa yksinkertaisuutta ja pientä kokoa, esimerkiksi laavuja, teltta-alueita ja muita kevyitä ratkaisuja. Rakentamisen toivotaan tukevan retkeilyä, leiritoimintaa ja opetusta. Myös olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä oli toivottu.

Kyselyn vastausten yhteenvedon mukaan alue myös halutaan jättää mahdollisimman luonnontilaiseksi, ja ennallistamista sekä luonnonhoitoa pidettiin tärkeämpänä kuin uusien toimintojen kehittämistä (s. 23). Lisärakentamista vastustettiin erityisesti, ja vastaajat painottivat, että rakentaminen heikentää erämaisen, rauhallisen ja luonnontilaisen alueen vetovoimaa.

Kaavaluonnoksessa esitetään kuitenkin rakentamista myös ympäristöihin, joihin rakentaminen toisi lisää häiriötä, kulumista ja liikennettä. Tämän lausunnon esittäjät katsovat, että kaavaluonnoksessa on sivuutettu kansalaisten kyselyssä selvästi ilmaisema kanta siitä, että lisärakentaminen on keskitettävä Evolla sinne, missä rakennettua ympäristöä ja retkeilyn palvelurakenteita jo on.

Vastaajien selvästä kannasta poiketen kaavaselostuksessa esitetään alueelle lähes yksinomaan huonevuokraukseen perustuvaa rakentamista fasiliteetteineen, esimerkiksi mökkejä, kämppähotelleja, huviloita, elämysmajoituskohteita, ravintolapalveluille soveltuvia tiloja jne. Yhteensä jopa 67 450 k-m2, mikä vastaa lähes kymmenen jalkapallokentän kokoa. Miksi vastaajien näkemykset rakentamisesta on sivuutettu ja selostuksessa painotetaan liki yksinomaan elinkeinoelämän tarpeisiin rakennettavaa majoitustoimintaa?

Kaavaselostus jättää tyystin huomiotta keinovalojen aiheuttaman valosaasteen lisääntyvän määrän alueella. Koska kävijämäärien ennustetaan kasvavan majoituspalvelujen myötä runsaasti ja majoittujien viipymien myös pidentyvän, tulisi keinovalojen käyttö alueella lisääntymään huomattavasti. Valosaasteen määrä muuttuisi satunnaisesta jatkuvaksi. Esimerkiksi erämaisen ja rakentamattoman Kalliojärven ominaispiirteet ja matkailupotentiaali menetetään sillä hetkellä, kun sinne tuodaan valaistuja majoituspalveluja. Mikäli majoituksen odotetaan perustuvan Kalliojärven alueella luontoelämykseen erämaajärven rannalla, se ei tule toteutumaan sähköistetyillä majoituspalveluilla. Kalliojärven oli kyselyjen vastauksissa erityisesti toivottu säilyvän entisellään. Vastineraportissa vedotaan rakennelmien keveyteen, mutta maankäytön muutoksen lisäksi uudet majoituspalvelut myös lisäisivät liikennettä, häiriötä, valosaastetta ja kulumista Kalliojärvellä.

Kuten kyselyn vastauksista voidaan päätellä, ihmisten kokemus Evosta on askeettinen erämaaympäristö, jossa retkeillään yksinkertaisesti, majoittuen laavuissa ja teltoissa taskulamppua ja nuotion liekkiä valonlähteenä käyttäen. Pimeydessä koettu tähtitaivas on nykymaailmassa erityisesti Etelä-Suomessa autenttinen retkeilyvaltti, jonka pilaamisesta olisi syytä pidättäytyä. Lomamökkipalveluja fasiliteetteineen löytyy runsaasti muualtakin, ja pimeät alueet tulisi säilyttää sellaisenaan.

Kaavaselostuksessa esitetään mahdollisen lisärakentamisen aiheuttavan alueelle runsaasti raskaan liikenteen kuljetuksia esimerkiksi rakennustoimien, jätevesisäiliöiden tyhjennysten ja muun raskasta kalustoa vaativan toiminnan vuoksi. Jätevesikuljetusten vuoksi raskaan liikenteen lisäys alueella olisi pysyvää, mikä aiheuttaa selostuksen mukaan myös lisääntyvää teiden kunnossapitotarvetta, joka toteutetaan niin ikään raskaalla kalustolla. Tämän lisäksi henkilöautoliikenne alueella lisääntyisi huomattavasti majoituskapasiteetin kasvun myötä, jopa 260–330 ajoneuvoon päivässä. Liikennemääriä arvioitaessa on huomioitava lisäksi alueen käytön kausipainotteisuus.

On syytä huomioida näiden seikkojen vaikutus retkeilyyn: kuten kyselyjen vastauksista selviää, ihmiset tulevat Evolle kokemaan luonnonrauhaa ja erämaisuutta. Liikennemelu, tiepöly, ajoneuvojen valot ja muut liikenteen mukanaan tuomat haitat rikkoisivat tätä kokemusta ja vähentäisivät alueen houkuttelevuutta. On riskinä, että Evolle ei enää yksinkertaisesti haluta lähteä, koska se koetaan rauhattomaksi ja ruuhkaiseksi. Tämän lisäksi liikennemäärien selvä kasvu erämaisessa ympäristössä häiritsee esimerkiksi lintujen pesintää, ja se voi myös aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia hitaasti liikkuvien lajien populaatioihin ja niiden siirtymiseen alueella (esim. etanat, käärmeet, vaskitsat ja sammakot jäävät helposti autojen alle teitä ylittäessään, mikäli liikennettä on runsaasti).

Kyselyyn vastanneet olivat korostaneet toiveinaan myös tiedekansallispuiston perustamista, opasteiden parantamista ja alueen säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisena. Opasteiden parantamiseen ei tarvittaisi kaavoitusta, lisärakentaminen osaltaan heikentäisi tiedekansallispuiston suojeluperustetta, ja kaavaluonnoksen mahdollistama rakentaminen tällä hetkellä rakentamattomiin ympäristöihin on suoraan ristiriidassa sen kanssa, mikä on vastaajien tahtotila Evon kehittämisessä.

Sekä sidosryhmä- ja maanomistajakyselyssä että avoimessa kyselyssä vastaajien tärkeimmät toiminnot kaava-alueella olivat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja siihen tutustuminen, luonnonsuojelu, retkeily ja ulkoilu sekä tutkimus- ja opetustoiminta. Tiedekansallispuiston vahva kannatus, suojelun ja ennallistamisen lisääminen ja maankäytön muutoksen minimointi korostuvat vastausraportissa. Erityisesti rantojen rakentamista paheksuttiin. Mikään mainituista toiminnoista ei edellytä lisärakentamista kaavaluonnoksen niille alueille, jotka tällä hetkellä ovat erämaisia, kuten Kalliojärvi.

Evolla keskeisinä aktiviteetteina korostuivat vastauksissa matalan kynnyksen retkeily ja omatoimiretkeily. Kaavaluonnoksessa esitetty lisärakentaminen ei vaikuta palvelevan kaikkien saatavissa olevaa maksutonta omatoimiretkeilyä vaan elinkeinotoimintaa, joka palvelee ensisijaisesti maksullista luonto-, elämys- ja metsästysturismia. Valtion mailla olisi yhdistyksen näkemyksen mukaan kuitenkin ensisijaisen tärkeää tarjota retkeilymahdollisuuksia mahdollisimman yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille, myös vähävaraisille. Lisärakentaminen elinkeinotoiminnan tarpeisiin palvelee vain niitä, joilla on varaa ostaa matkailupalveluja. Maksullisten majoitusten rakentaminen erityisesti rannoille heikentää muiden kuin maksavien asiakkaiden mahdollisuuksia retkeillä ranta-alueilla jokaisenoikeudella ja yksityistää valtion eli kaikkien suomalaisten omaisuutta vain maksukykyisten käyttöön jääviksi alueiksi.

Samalla huomautamme, että kyselyn tulosraportissa käsitellään yksityisten maanomistajien tavoitteiden huomioimista vain metsätalouden ja lisärakentamisen näkökulmista. Maanomistajilla voi kuitenkin olla myös luonnonsuojeluun, ennallistamiseen ja luonnonarvokauppaan liittyviä tavoitteita, joita kaavaluonnos ei tunnista eikä ota huomioon. Tämä ei ole maanomistajien yhdenvertaista kohtelua.

Lisäksi vastineraportissa kaavoittaja vastaa Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirille, että Metsähallituksen kaavoitusperiaatteiden mukaisesti kaavoituksella on varmistettava, että seudulliset ja valtakunnan tason luonnonsuojelu- ja virkistysarvot, kulttuuriarvot sekä jokaisenoikeuksien käytön mahdollisuudet otetaan korostetusti huomioon valtion mailla. Tämä on ristiriidassa elinkeinotoiminnan tarpeita palvelevan kaavaluonnoksen kanssa, sillä Metsähallitus ei ole toteuttamassa lisärakentamista korostetusti jokaisenoikeuksien käytön mahdollisuudet huomioiden, vaan kaupallisia matkailupalveluja palveleva rakentaminen yksityistäisi Evolla alueita, jotka nyt ovat erämaisia, rakentamattomia ja jokaisenoikeuksilla kulkevien saavutettavissa.

Kaavamerkinnät

Evon retkeilyalueen suojelemattomissa Metsähallituksen monikäyttömetsien osissa on alue-ekologisen verkoston kohteita sekä Natura-luontotyyppeinä suojeltuja alueita. Katsomme, että luo-merkintä tulisi kaavassa laajentaa käsittämään kaikki monikäyttömetsien arvokkaat metsäelinympäristöt, pienveden lähiympäristöt sekä suoelinympäristöt tai kosteikot. Näitä ei ole perusteltua esittää kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisina alueina, koska tiedossa on jo nyt, että tällaiset arvokkaat elinympäristöt pitää viivyttelemättä rauhoittaa pysyvästi metsätaloustoimilta.

Myös retkeilyalueen VR-merkityllä alueella tulisi käyttää kaavamerkintöjä, joilla metsätalouden harjoittamista alueella rajoitetaan.
Jenni Simkinin tuoreen väitöstutkimuksen (Forests that restore: The effect of managed versus natural forests on human psychological restoration, 2025) mukaan ihmiset kokivat vanhan, luonnontilaisen metsän kaikkein virkistävimpänä. Ihmiset kaipaavat siis virkistykseen luonnontilaisen kaltaisia metsiä, joissa metsätalouden harjoittamisen jälkiä ei näy. Evon retkeilyalueella toteutetun kävijätutkimuksen (2018) mukaan kävijöitä häiritsi Evolla eniten maaston kuluneisuus, mutta muina häiritsevinä tekijöinä mainittiin mm. hakkuut.
Evon retkeilyalueen kehittämistyöryhmän loppuraportin (2022) mukaan ”Kehitetään retkeilyalueen metsien käsittelyä maisemametsänhoidon suuntaan siten, että metsienkäsittely lisää tai ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tai parantaa ja ylläpitää virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja.” Hämeen Sanomissa 20.11.2025 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Metsähallitus Metsätalous oy:n aluejohtaja Eeva-Liisa Jorri ja aluepäällikkö Ilkka Korhonen edelleen toteavat, että ”Taloudelliset ja puuntuotannolliset tavoitteet eivät ohjaa metsien käyttöä retkeilyalueella.”

Kaavaluonnoksen VR-merkintä mahdollistaa metsätalouden harjoittamisen. On ristiriitaista, että metsätaloutta voidaan harjoittaa retkeilyyn ja virkistykseen varatulla alueella, jolla lisäksi on tavoitteena luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, varsinkin, kun puuntuotannolliset tavoitteet eivät ohjaa Evon metsien käyttöä. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ei tule sallia metsätalouden harjoittamista retkeilyalueella. Metsätalouden harjoittamisen lopettaminen retkeilyalueella tukisi myös Evon kansallispuiston perustamisedellytysten toteutumista ja vastaisi laajemmin kansalaisten toiveeseen retkeily- ja virkistysmetsien luonnontilaisuudesta. Samalla huomioitaisiin selkeästi kaavoituksen sidosryhmien tavoitekyselyn tulokset.

Evolle aiemmin tehtyjen suunnitelmien perusteella laajoja metsäalueita on jo merkitty metsätaloustoimien ulkopuolelle. Nämä alueet tulee merkitä kaavaan luo-merkinnällä, suojelumerkinnällä tai muulla vastaavalla merkinnällä, joka ei salli metsätalouden harjoittamista. Erityisesti Kotisten ja Sudenpesäkankaan-Haarajärven vanhojen metsien suojelualueiden välittömässä läheisyydessä olevat kohteet tulisi perustaa suojelualueiksi luonnonsuojelulain perusteella.

Kuva: Evon hoito- ja käyttösuunnitelmassa (2015) esitetyt suojelumetsät (vihreä vinoraidoitus)

Kuva: Evon retkeilyalueen kehittämistyöryhmän loppuraportti (s. 12 ) Kartta hakkuiden ulkopuolisista alueista Evon retkeilyalueella ja sen ympäristössä.