Hänet tunnetaan ensimmäisenä suomalaisena, jolle on myönnetty yhdysvaltalaisen Goldman-säätiön maailman merkittävin ympäristöpalkinto. Mustonen on myös perinteistä kalastusta ja luonnon ennallistamista harjoittavan Lumimuutos-osuuskunnan kasvot.
Hän tahtoisi kuitenkin huomion pois itsestään esimerkiksi nuottakalastajien uuteen sukupolveen ja perinnetietoa kantaviin naisiin, joissa elävät kestävän kalastusalan ja luonnonsuojelun tulevaisuuden mahdollisuudet.
Lumimuutos-osuuskunnan toiminnassa luonnon tilan parantaminen lähtee jalkatyöstä ja paikallisten ihmisten kuuntelemisesta. Kun tulee pyyntö alueen ennallistamiseksi, lähdetään ensin katselemaan paikkoja yhdessä maanomistajien kanssa. Asiat puhutaan läpi kyläyhdistyksen kokouksessa ja erä- tai kalastuskunnassa.
”Omasta kesästäni huomattava aika kuluu siihen, että kuljen soita läpi ihmisten ja tutkijoiden kanssa. Jalkatyö on ratkaisu. On kymmeniä tapaamisia porukan kanssa, jonka kanssa halutaan toimia. Maaseudulla on aito kipu, että joku muu kertoo, mitä minun mailleni pitäisi tehdä. Jos se saadaan laukaistua, on potentiaali mieletön”, Mustonen uskoo.
Hänen mukaansa sodan jälkeinen suomalainen luonnonvarapolitiikka ja luonnonsuojelutyö eivät kumpikaan ole olleet kulttuurisesti kovin yhteensopivia paikallisen todellisuuden kanssa. Maankäyttö ja luonnonsuojelu ovat olleet hyvin keskusjohtoisia. Paikallista perinnetietoa ei ole kuultu.
”Hylkeenpyytäjäthän löysivät ensimmäisinä merkkejä Itämeren ja Pohjanlahden ympäristömyrkyistä johtuvista sairauksista hylkeissä. He ovat hyvin tarkkoja luontohavainnoissaan. Pitäisi kuulla enemmän ihmisiä, jotka liikkuvat luonnossa joka päivä”, Mustonen sanoo.
Tämä on esimerkki siitä, kuinka perinnetieto ja tiede voivat täydentää toisiaan.
”Ei perinnetieto mitätöi tiedettä. Tiede kestää senkin, että kuunnellaan paikallisia ihmisiä. Miksei käytetä kaikkia lähteitä?”, hän kysyy.
Lumimuutos-osuuskunnan tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta.
”Kun aloitin kalastusalalla, en voinut kuvitella, että joku tulevaisuus vielä tulee. Vallalla oli menetyksen ja uhriutumisen puhe, kaikki olivat yli 60-vuotiaita miehiä ja Norjan lohi oli tuhonnut markkinan. Nyt mukana on nuoria naisia ja miehiä. Meillä on oma jalostuspaikka ja kalastajien tiedolle pohjaava luonnonsuojelutyö kantaa koko valtakunnan tasolla.”
Myös Luonnonsuojeluliitto palkitsi Tero ja Kaisu Mustosen ympäristöpalkinnollaan vuonna 2021.
