Ratilainen on ollut suunnittelemassa Lappeenrannan kaupungin niittyverkostoa. Monia alun perin nurmena hoidettuja alueita on alettu kehittää niittymäisiksi vähentämällä niittoa.
Niittyjä on pystytty lisäämään katujen varsille ja liikenteenjakajiin sekä hyödyntämään rakentamisen seurauksena syntynyttä puhdasta ylijäämämaata. Ratilainen kollegoineen on tehnyt paljon kokeiluja, joissa on kylvetty eri niittysiemenseoksia erilaisille kasvualustoille tai jätetty kokonaan kylvämättä ja katsottu, mitä maasta luontaisesti nousee.
”Alueille, joiden äärellä ihmiset istuskelevat tai kulkevat ohi, kylvämme usein kukkivia niittykasveja. On kiva nähdä, kuinka ihmiset käyvät kuvaamassa kukkaniittyjä”, Ratilainen kertoo.
Lappeenrantalaiset ovat ottaneet lisääntyneet niityt kaupunkikuvassa hyvin vastaan.
”Joskus joku on luullut, että alue on jätetty hoitamatta ja huomauttanut siitä. Kun asukkaille selittää, että taustalla on luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja suunnitelmallinen niittyjen kehittäminen, suhtautuminen muuttuu usein myönteiseksi”, Ratilainen sanoo.
Seuraava kokeilu on Niityt katualueella -pilotti, jossa kolmen keskustaan johtavan pääväylän keskisaarekkeiden nurmien niittokertoja vähennetään. Kaupunkiniittyjenkin välille on tärkeää luoda yhteyksiä, ekologisia käytäviä, joita pitkin lajit pääsevät kulkemaan ja leviämään.
Niittyverkoston kehittäminen on säästänyt myös rahaa, sillä niittyjä ei tarvitse hoitaa yhtä intensiivisesti kuin nurmikkoa. Kaupungin oma kunnossapito ovat pystynyt laajentamaan omalla hoitovastuullaan olevia alueita, kun aikaa ei kulu viheralueiden hoitotyöhön yhtä paljon kuin ennen.
Ratilainen uskoo, että tulevaisuudessa viheralueiden kytkeytyneisyyttä lisätään entisestään ja verkostoajattelu kasvaa. Kierrätysmateriaalien käyttö ja elinkaariajattelu valtavirtaistuvat.
”Hyödynnämme uudelleen esimerkiksi luonnonkivimateriaalit. Pohdimme, voidaanko paikka säilyttää. Onko pakko rakentaa?”
Ilmastokriisiin sopeutuminen näkyy Lappeenrannan viheralueiden suunnittelussa kaupungin puulajiston tietoisena monipuolistamisena. Kaupunkipuita on tullut lisää myös yhteisöllisissä tapahtumissa. Arboretumin kirsikkapuistossa on nyt yli 350 kaupunkilaisten lahjoittamaa ja istuttamaa kirsikkapuuta.
