Muistokirjoitus: Sivistynyt kapinallinen Pekka Nuorteva 1926–2022

Erityisen tunnetuksi Nuorteva tuli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana 1967–1970. Tehtävään hänet valittiin nuoren luonnonsuojelijapolven edustajaksi. Vanha polvi näperteli nuorten mielestä ”sinivuokkojen ja siirtolohkareiden” parissa. Nuorteva johti järjestön nimenmuutoksen Luonnonsuojeluyhdistyksestä Luonnonsuojeluliitoksi.
Teksti Pekka Kauppi
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2022
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva kuoli 95-vuotiaana 15.4.2022. Ympäristönsuojelun oppiala muuttui hänen aikanaan vuosi vuodelta tärkeämmäksi. Kun Nuorteva syntyi vuonna 1926, maapallon väkiluku oli vielä alle kaksi miljardia. Hänen elämänsä aikana se kohosi 7,9 miljardiin. Väenpaljous ja elintason nousu kolkuttelevat maapallon kestokyvyn rajoja.
Presidentti Urho Kekkonen nimitti Pekka Nuortevan Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professoriksi vuonna 1974. Helsinkiläisestä sivistyssuvusta polveutuneen Nuortevan elämäntapaan kuuluivat ahkera työnteko, kaupunkiasunto kivitalossa ja kesähuvila, jossa saattoi harrastaa ja tutkia luontoa. Hän aloitti entomologina ja oli läpi elämänsä tuottelias tiedemies. Nuorteva jäi yliopistosta eläkkeelle vuonna 1992 – täysinpalvelleena, kuten termi kuuluu.
Ympäristötiede oli 1970-luvulla jokseenkin olematonta Suomen yliopistoissa. Nuorteva asettui maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, missä maataloustieteet ja metsätieteet perustuivat vuosikymmenien tutkimustraditioon. Hankausta syntyi, kun ympäristötiede aloitti vähäisillä voimavaroilla kutakuinkin tyhjästä.
Ympäristötieteen kehitys on ollut vertaansa vailla Suomen tieteen historiassa. Nykyisin ympäristötutkimusta tehdään ja opetetaan maassamme usean sadan yliopistolaisen voimin. Suomen ympäristökeskus perustettiin vesi- ja ympäristöhallituksen seuraajaksi vuonna 1995. SYKE ja ympäristöjärjestöt ovat saaneet työvoimaa Nuortevan entisestä opiskelijakunnasta.
Pekka Nuorteva oli uuden tieteenalan edustaja, edelläkävijä. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda uutta tietoa, jota ei ole ollut ennen olemassa, ja joka usein haastaa vakiintuneita käsityksiä ja ennakkoluuloja. Työhuoneessaan yliopistolla Nuorteva pukeutui yleensä valkoiseen laboratoriotakkiin. Sivistynyt kapinallinen – sitä Nuorteva oli.

Nuorteva oli esimerkillinen tieteenharjoittaja myös huolehtimalla opiskelijoistaan. Muistan, kun 1970-luvulla sain häneltä postissa valokopioita ilmastonmuutosta käsittelevistä uusimmista tiedejulkaisuista. Nuorteva oli pannut merkille, että aihepiiri kiinnosti minua. Kopioiden yläreunaan Nuorteva merkitsi tervehdyksensä ja koristeellisen nimikirjoituksensa. Pekka Nuorteva oli esteetikko ja taitava piirtäjä.
Nuorteva uudisti akateemisia menettelytapoja kävelemällä kammiosta ulos. Sanomalehdillä, radiolla ja televisiolla oli Nuortevan työuran ajan yksinoikeus uutisten välitykseen. Sosiaalista mediaa ei ollut, eikä edes internetiä. Nuorteva tallensi ajatuksensa kirjoituskoneella ja laittoi ne liikkeelle esitelminä, kirjeinä, tieteellisinä ja yleistajuisina artikkeleina sekä kirjoina. Liikettä Nuorteva kykeni saamaan aikaan. Hän oli oman aikansa tunnetuimpia tiedemiehiä Suomessa.
Pekka Nuorteva oli uransa alkupuolella toimelias järjestöihminen. Hän työskenteli Luonto-Liiton hallituksessa ja puheenjohtajana vuonna 1949. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksessa hän oli 1947–1952. Opiskelijayhdistys Symbioosin varapuheenjohtaja Nuorteva oli 1950–1951. Erityisen tunnetuksi hän tuli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana 1967–1970. Tehtävään hänet valittiin nuoren luonnonsuojelijapolven edustajaksi. Vanha polvi näperteli nuorten mielestä ”sinivuokkojen ja siirtolohkareiden” parissa. Nuorteva johti järjestön nimenmuutoksen Luonnonsuojeluyhdistyksestä Luonnonsuojeluliitoksi.
Pekka Nuorteva piti rauhantyötä ympäristönsuojeluna ja ympäristönsuojelua rauhantyönä.
Pekka Nuorteva oli ihmisoikeuksien puolustaja ja sodanvastustaja. Hän näki luonnonsuojelun merkityksen ihmislajin itsensä kannalta. Nuorteva oli ollut koulupoikana avustamassa Helsingin ilmapuolustuksen tykkimiehiä Viikin pelloilla. Hän kamppaili lajityypillistä ominaisuuttamme vastaan, joka pistää sotimaan toisia ihmisiä vastaan, milloin milläkin verukkeella. Pekka Nuorteva piti rauhantyötä ympäristönsuojeluna ja ympäristönsuojelua rauhantyönä.
Pekka Nuorteva solmi avioliiton opiskelutoverinsa Sirkka-Liisa Vuontelan kanssa vuonna 1952. Nuortevien pariskunnasta tuli ainutlaatuinen työpari. Pekka hoiti yliopistovirkaansa Sirkka-Liisan avustaessa paljon kotoa käsin etätyönä. Luonnonharrastus yhdisti ja innosti perhettä, johon kuului kolme lasta ja joukko lapsenlapsia. Sirkka-Liisa ja Pekka Nuorteva olivat perheihmisiä. Siitä heidät palkittiin hyvällä huolenpidolla vanhuudessa ja jälkeläisten rakkaudella.
Pekka Kauppi
Kirjoittaja oli Pekka Nuortevan oppilas ja hänen seuraajansa ympäristönsuojelun professorina 1997–2018.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa

Pohjoismaat luontotekojen globaalina edelläkävijänä – Pohjoismaisten luonnonsuojelujärjestöjen toimintakutsu
Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2023 pohjoismaiset ympäristöjärjestöt lähettivät yhteisen viestin Pohjolan päättäjille luontotavoitteiden…
Lue lisää
Luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa
”Jos hallitus ei toimi, kuluttajat ja järjestöt voivat osoittaa suoraan yrityksille, etteivät enää hyväksy toimintaa, joka…
Lue lisää