Ketokasvit palaavat pientareille
Kerttu Hakala kertoo, että vieraslajeja pystytään hävittämään tehokkaasti, kun torjunta toistetaan samassa paikassa parina kesänä.
Teksti Hannu Toivonen, kuva Kerttu Hakala
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2022
”Kaivoimme lapsuudessani jättiputken taimia pihastamme Mikkelin Otavassa. Tiesimme niiden olevan haitallisia, mutta silloin jättiputkea ei vielä kutsuttu haitalliseksi vieraslajiksi.
Monet ihmiset istuttivat siihen aikaa pihoilleen komealupiinia, mutta edesmennyt isäni ei sitä meille halunnut. Ilmeisesti tiesi, minkälainen vaiva siitä voi tulla. Vieraslajit ovat minulle siis hyvin tuttuja lapsuudesta lähtien.
Olen torjunut vieraslajeja Luonnonsuojeluliiton ja kotiseutuyhdistyksen talkoissa, mutta vielä enemmän itsenäisesti. Kun jossain kasvien lomasta pilkistää jättiputki tai -palsami, käyn nykäisemässä sen maasta. Toisinaan päätän palata kaivamaan vieraslajit pois paremmalla ajalla.
Monet kokevat vieraslajien hävittämisen epätoivoiseksi, koska ne tuppaavat palaamaan seuraavana kesänä. Tärkeintä onkin toistaa torjunta parina kesänä. Näin toiminnasta tulee tehokasta ja palkitsevaa.
On hienoa, kun tienvarteen tai pientareelle palaa sinne luontaisesti kuuluvia kasveja: päivänkakkaraa, saunakukkaa ja pietaryrttiä. Maaseutu alkaa näyttää taas siltä, miltä sen kuuluukin.
Haitalliset vieraslajit ovat uhka monelle kasvilajille ja pölyttäjälle. Ne syrjäyttävät herkempiä lajeja ja luonto yksipuolistuu.
Parhaita torjujia ovat kuitenkin lampaat.
Jättipalsami houkuttelee paljon pölyttäjiä, jolloin muut kasvit voivat jäädä ilman pölytystä. Komealupiini on taas myrkyllinen, eikä oikein kelpaa hyönteisille ravinnoksi.
Vieraslajien torjunnassa on mukavaa, kun siinä pääsee luontoon puuhailemaan ja rämpimään. Parhaita torjujia ovat kuitenkin lampaat. Minulla on neljä lammasta, jotka pitävät huolen siitä, ettei jättipalsami pääse leviämään omalla tontillani ja lähialueilla.
Minun täytyy vain tarkkailla, että lampaat ehtivät mutustella jättipalsamit riittävän perusteellisesti ja siirtää ne sitten toiseen paikkaan, jottei niiltä lopu ruoka.”
Kerttu Hakala
Etelä-Savon aluekoordinaattori Luonnonsuojeluliiton vieraslajien torjuntahanke VieKas LIFEssa
Torju vieraskasveja
- Ilmoita havainnot vieraslajeista laji.fi-verkkosivulle tai suoraan kunnan ympäristöviranomaisille.
- Osallistu vieraslajitalkoisiin. Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkoita löytyy tämän lehden sivuilta ja liiton tapahtumakalenterista sll.fi/tapahtumat.
- Torju jättiputkea ja muita vieraslajeja itsenäisesti omalta tontilta ja lähiympäristöstäsi tai osallistu kitkentään jollain Soolotalkoot -kampanjan torjuntakohteista. Kohteet löydät Vieraslajit.fi > Soolotalkoot -sivustolta.
- Maasta poistetut vieraskasvit voi jättää maatumaan kasaan, kunhan kasvijäte ei sisällä kypsiä siemeniä tai sellaisten kasvien juurakoita, jotka leviävät juuriensa avulla. Kypsät siemenet ja leviävät juuret tulee toimittaa polttokelpoisiin jätteisiin.
- Vieraslajien kitkeminen juurineen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan. Voit kuitenkin esimerkiksi poimia lupiineja maljakkoon.
- Levitä tietoa vieraslajeista: sll.fi/viekas-life
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Sinua saattaisi kiinnostaa
Koirasudet eivät kuulu suomalaiseen luontoon – SLL ja WWF vaativat lakimuutosta susikantaa uhkaavan vieraslajin poistamiseksi tehokkaammin
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vaativat lakimuutosta, jotta koirasusien poistaminen Suomen luonnosta pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti…
Lue lisää
Vieraslajit ovat luontokadon merkittävimpiä taustatekijöitä – parhaiten haittoja ehkäistään ennakoinnilla
Montrealissa, Kanadassa järjestettiin joulukuussa YK:n biodiversiteettikokous (COP15). Kokouksen oli määrä päättää toimista, joilla luontokato…
Lue lisää