Ketokasvit palaavat pientareille

”Kaivoimme lapsuudessani jättiputken taimia pihastamme Mikkelin Otavassa. Tiesimme niiden olevan haitallisia, mutta silloin jättiputkea ei vielä kutsuttu haitalliseksi vieraslajiksi.

Monet ihmiset istuttivat siihen aikaa pihoilleen komealupiinia, mutta edesmennyt isäni ei sitä meille halunnut. Ilmeisesti tiesi, minkälainen vaiva siitä voi tulla. Vieraslajit ovat minulle siis hyvin tuttuja lapsuudesta lähtien.

Olen torjunut vieraslajeja Luonnonsuojeluliiton ja kotiseutuyhdistyksen talkoissa, mutta vielä enemmän itsenäisesti. Kun jossain kasvien lomasta pilkistää jättiputki tai -palsami, käyn nykäisemässä sen maasta. Toisinaan päätän palata kaivamaan vieraslajit pois paremmalla ajalla.

Monet kokevat vieraslajien hävittämisen epätoivoiseksi, koska ne tuppaavat palaamaan seuraavana kesänä. Tärkeintä onkin toistaa torjunta parina kesänä. Näin toiminnasta tulee tehokasta ja palkitsevaa.

On hienoa, kun tienvarteen tai pientareelle palaa sinne luontaisesti kuuluvia kasveja: päivänkakkaraa, saunakukkaa ja pietaryrttiä. Maaseutu alkaa näyttää taas siltä, miltä sen kuuluukin.

Haitalliset vieraslajit ovat uhka monelle kasvilajille ja pölyttäjälle. Ne syrjäyttävät herkempiä lajeja ja luonto yksipuolistuu.

Parhaita torjujia ovat kuitenkin lampaat.

Jättipalsami houkuttelee paljon pölyttäjiä, jolloin muut kasvit voivat jäädä ilman pölytystä. Komealupiini on taas myrkyllinen, eikä oikein kelpaa hyönteisille ravinnoksi.

Vieraslajien torjunnassa on mukavaa, kun siinä pääsee luontoon puuhailemaan ja rämpimään. Parhaita torjujia ovat kuitenkin lampaat. Minulla on neljä lammasta, jotka pitävät huolen siitä, ettei jättipalsami pääse leviämään omalla tontillani ja lähialueilla.

Minun täytyy vain tarkkailla, että lampaat ehtivät mutustella jättipalsamit riittävän perusteellisesti ja siirtää ne sitten toiseen paikkaan, jottei niiltä lopu ruoka.”

Kerttu Hakala
Etelä-Savon aluekoordinaattori Luonnonsuojeluliiton vieraslajien torjuntahanke VieKas LIFEssa