Talkooporukka kolasi apukinoksia saimaannorpalle – jään alla norppa haeskeli jo sopivaa pesäpaikkaa
Joka talvi useat saimaannorpan poikaset eli kuutit syntyvät ihmisten kolaamiin apukinoksiin. Sopiva kinos on noin metrin korkuinen ja lähes kymmenen metriä pitkä.
Teksti Kaarina Tiainen, kuvat Hanne Kosonen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2022
Apukinoksia kolataan huolimatta siitä, millainen alkutalvi on. Näin päätti Metsähallitus, joka vastaa apukinoskolauksista. Näin varmistetaan saimaannorpan pesinnän onnistuminen, vaikka tulisi lauhoja jaksoja ja vaikka kevät etenisi nopeasti.
Apukinospaikat perustuvat norpan luontaisiin pesäpaikkoihin. Niitä ei saa lähteä omin päin tekemään. Erittäin uhanalaisen eläimen elinalueella operoidaan ely-keskuksen luvalla.
Tammikuussa organisoitiin kymmeniä apukinostalkoita eri puolilla Saimaata. Myös Luonnonsuojeluliitto oli mukana.
Kairaten ja kolaten
Etelä-Karjalassa urakoimme 11 hengen talkoojoukolla. Etenimme jalan ja tarvikkeet vedettiin perässä.
Kohteessa kairaamalla tarkistettiin, että vettä oli jään alla vähintään 80 senttimetriä. Jään paksuus oli tässä kohdassa 25 senttimetriä eli riittävän vahva metrin korkuiselle, kahdeksan metriä pitkälle ja kolme metriä leveälle apukinokselle. Ketun jälkiä oli rantakalliolla ja -jäällä. Tiedot ja havainnot kirjattiin ylös.
Letka puski vastatuulessa seuraavan saaren rantaan ja kolasi kokeneesti toisen kinoksen.
Kinoksen kasaaminen sujui sutjakkaasti. Viisi kolasi lunta jäältä. Loput auttoivat lapioilla ja tamppasivat pakkaslunta, jottei kinos heti humahtaisi lättänäksi.
Matka jatkui. Letka puski vastatuulessa seuraavan saaren rantaan ja kolasi kokeneesti toisen kinoksen.
Sitten olosuhteet muuttuivat. Jäälle oli noussut vettä, ja lumi oli märkää ja painavaa. Sitä saimme tosissaan nostella seuraavan kinoksen päälle.
Todiste norpasta
Paluumatkalla tarkistimme alueella olevan keinopesän kiinnityksen ja näimme kolme hengitysavantoa. Jään alla norppa lymyili odotellen kinoksia.
Saavuimme lähtörantaan kuuden tunnin urakoinnin ja lähes seitsemän kilometrin tarpomisen jälkeen.
”Hieno ulkoilupäivä”, totesivat ensikertalaiset kolaajat Ilona Pesu ja Paavo Rikkilä. ”Ja mikä parasta, tässä tehtiin konkreettista saimaannorpan suojelutyötä.”
Sittemmin Saimaalle on satanut ja kinostunut lisää lunta. Apukinokset ovat sulautuneet maisemaan. Pesätarpeita riittää nyt norpalle.
Apu- ja luonnonkinokset tarkistetaan pesälaskennoissa keväällä. Silloin tiedämme, onko niissä joku majaillut tai peräti synnyttänyt pienen kuutin.
Suomen luonnonsuojeluliiton kolaajat tekivät Etelä-Karjalassa neljä kinosta ja Etelä-Savossa kaksi kinosta. Luonnonsuojeluliiton aktiiveja osallistui myös muiden järjestämiin talkoisiin.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Saimaalla norpanpesäetsivinä
Niin ihmeellinen oli kokemus katsella pientä kuuttia silmästä silmään, se näytti niin luottavaiselta meitä tuijottaessaan, kirjoittaa…
Lue lisääHyvää syntymäpäivää kuutit!
Suomen luonnonsuojeluliitto on jo usean vuoden ajan järjestänyt Kuutin synttärit -nimeä kantavan perheille suunnatun tapahtuman helmi-maaliskuussa…
Lue lisää