Raja, jota ei saa ylittää
”Luontokato on todellisuutta Suomessa”, kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Teksti Liisa Hulkko, kuva Jenni Hamara
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2022
Kantokyky. Termi on tullut tutuksi viimeisen kahden vuoden aikana, kun ihmiskuntaa on kohdannut maiden rajat ylittävä kriisi. Sitä on toisteltu poliitikkojen ja virkamiesten puheissa.
Kyse on ollut terveydenhuollon kantokyvystä, josta on pidetty huolta epidemian keskellä. On toinen, vieläkin tärkeämpi kantokyky. Luonnon kantokyky, eli luonnon kyky ylläpitää elämää planeetallamme. Luontoa koetellaan, sillä meneillään on sukupuuttojen vyöry. Myös Suomessa.
Jos suomalaisen luonnon kantokyvystä puhuttaisiin lintulajien ja terveydenhuollon vinkkelistä, se voisi mennä suuriin piirtein näin: Sairaalassa käytävätkin täyttyvät potilaista. Hömötiainen ja varpunen tarvitsevat erityissairaanhoitoa. Punasotka ja suokukko ovat hengityskoneissa. Tilanne on dramaattinen. Sairaanhoitajista on kova pula. Ambulanssit eivät ehdi jokaisen apua tarvitsevan luokse. Vielä äskettäin aivan perusterveet tarvitsevat nyt tekohengitystä. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on unohtunut.
Luontokato on todellisuutta Suomessa. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhan alla on jopa joka kolmas. Aiemmin yleiset lajit, kuten ennen tuikitavallinen varpunen, ovat nyt erittäin uhanalaisia. Elinympäristöjen katoaminen kertoo vielä huolestuttavammasta kehityssuunnasta. Kotimaassamme joka toinen luontotyyppi, eli lajien elinympäristö, on uhanalainen. Kun luontotyyppi häviää, katoavat siitä riippuvaiset lajit.
Onko tilanne menetetty? Ei ole. Luontokato voidaan vielä pysäyttää. Luontoa voidaan auttaa elpymään. Meillä Suomen luonnonsuojeluliitossa on unelma kotimaasta, jossa luonto ei katoa ympäriltämme. Käynnistimmekin Luontokato vai luontoteko? -kampanjan, jossa vaaditaan luontotekoja luontokadon pysäyttämiseksi.
Jotta luonnon kehityskulku saadaan käännettyä vuoteen 2030 mennessä, vaatii se merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden isot linjat ratkaistaan politiikalla. Luonnon kyvyn ylläpitää elämää on oltava kaiken toiminnan lähtökohta. Luonnonsuojelun rahoitusta on merkittävästi nostettava ja lainsäädäntöä on muutettava. Kampanjan aikana kerromme erilaisia tapoja osallistua ja tehdä luontotekoja myös arjen keskellä.
Jos kykenemme pysäyttämään luontokadon Suomessa, takaamme meille ihmisille ja muille suomalaisille lajeille tulevaisuuden. Suomi ei nimittäin ole vain meidän ihmisten kotimaa. Se on myös paatsamasinisiiven, selkälokin ja saimaannorpan kotimaa.
Liisa Hulkko, 28.2.2022
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Lisätietoja
Viestinnän johtava asiantuntija Liisa Hulkko
- +358 40 553 9904
- liisa.hulkko(a)sll.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Aurinkovoimalaa ei voida rakentaa luontokohteelle
Salon Perniön Melassuo on tärkeä luonnolle, ilmastolle ja virkistystoiminnalle, eikä se sovi aurinkovoimarakentamiseen. Luonnonsuojeluliiton…
Lue lisääLähiluonto ei mene pois muodista
”Uskon, että tulevaisuudessa lähiluonto nähdään aarteena, jota ei saa hävittää”, kirjoittaa Liisa Hulkko päÅ
Lue lisää