Saimaan norppasaaristo maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teek­si

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä muistaa ensimmäiset keskustelut Saimaan maailmanperintöehdokkuudesta jo 1980-luvulta. Tuolloin hän oli mukana suomalais-venäläisessä luonnonsuojelutyöryhmässä, jonka suomalaisena puheenjohtajana toimi Rauno Ruuhijärvi.

Tuon ryhmän seurauksena syntyi useita kansallispuistoja, mutta yhtenä vaihtoehtona ollut Saimaan–Laatokan kohde ei toteutunut. Pohjoismaiden neuvoston työryhmä ehdotti vuonna 1996 Olavinlinnan-Saimaan saaristoa yhdistelmäkohteena maailmanperintöluetteloon.

Tämän lisäksi Savonlinnan kaupunki esitti Olavinlinnaa maailmanperintökohteeksi vuonna 1999. Vuosien 2004–2009 kansalliseen aieluetteloon edennyt Saimaa–Pielinen-esitys sisälsi myös Kolin.

Nyt Saimaata ollaan lisäämässä Unescon maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Flander on valmiina viemään nykyisen prosessin loppuun asti.

”Saimaalla suojelun taso on hyvä. Aiempien vuosien aikana alueella on saatu toteutettua vastustusta aiheuttaneet Naturan suojelutoimet”, arvioi Flander.

Saimaan alueen kunnat, kaupungit ja maakunnat ovat sitoutuneet Järvi-Suomen peruskirjaan, eli toteuttamaan kestävää kehitystä, vahvistamaan alueen elinvoimaa, edistämään vastuullista matkailua ja virkistyskäyttöä sekä tukemaan monitieteistä Saimaa-tutkimusta ja parantamaan vesistön elinympäristöjä ja veden laatua.

Unescon maailmanperintökohteen ehtona on sen jatkuvuus ja suojelun olemassaolo. Mitään uutta suojelua maailmanperintökohdestatus ei tuo.

”Maailmanperintökohteeksi nimeäminen sopii jo tehtyjen toimien jatkumoksi. Sen suurin merkitys on myönteinen vaikutus matkailuun ja alueen elinvoimaan. Tämä on myös syy, miksi maailmanperintökohde sisällytettiin hallituksen Savonlinna-pakettiin syksyllä 2019 tukena äkillisen rakennemuutoksen alueelle”, Flander avaa.

Norppa hakemuksen tähtenä

Ajan myötä norppa on saanut keskeisen roolin hakemuksessa. Laatokka ja laatokannorppa yhdessä Saimaan ja saimaannorpan kanssa olisi toivottu rajat ylittävä kohde.

Vuonna 2017 Venäjä perusti Laatokan saariston kansallispuiston, joka on tuonut sille maailmanperintökohteen edellyttämän jatkuvuuden. Unescon kohteeksi sitä ei olla kuitenkaan venäläisten toimesta viemässä.

Merenkurkku – Suomen ainoa luonnonperintökohde

Aiemmin Suomesta on onnistuttu saamaan ainoastaan yksi luonnonperintökohde, kun Merenkurkun saaristo hyväksyttiin kohdeluetteloon vuonna 2006. Myös maailmanperintökohteen sisälle sijoittuvan Savonlinnan kaupungin hakeutumisella kansalliseksi kaupunkipuistoksi on oma osuutensa yhteyden luomisessa Natura-alueiden välille.

Metsähallituksen ja Ympäristöministeriön yhteistyössä valmisteleva hakemus maailmanperintökohteiden aieluetteloon lähtee Unescolle tammikuussa 2021. Jos kaikki menee suunnitellusti, saisi Saimaa Unescon maailmanperintökohdestatuksen 2024.