Vastaa suon kutsuun

1. LAPPI

Viiankiaapa, Sodankylä

Viiankiaapa on suoparatiisi niin lajien kuin retkeilijänkin näkökulmasta. Viiankiaapa on arvokas, ei vain Suomen, vaan koko maapallon suoluonnon kannalta. Vaikka suo on poikkeuksellisten ja mittaamattomien luontoarvojensa takia suojeltu, uhkaa sitä silti kaivoshanke.

Rannattomalta tuntuva aapasuo on valtava, mutta Viiankiaapaan on helppo tutustua 7,1 kilometrin luontopolun kautta. Pitkospuut ovat kuitenkin ikävä kyllä huonossa, joten reitillä liikkumineen vaatii varovaisuutta
(Tekstiä päivitetty pitkospuiden kunnon osalta 26.8.2020)

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/viiankiaapa, luontoon.fi/viiankiaapa

MUISTA MYÖS

• Iiton palsasuot
• Kolarin Suur-Teuravuoma
• Vianaavan polku Napapiirin retkeilyalueella
• Simon Martimoaapa
• Pyhä-Luoston Tunturiaapa ja monien muiden kansallispuistojen suot

 

2. KAINUU

Talaskankaan suot, Vieremä–Vuolijoki

Luonnonsuojelun historiasta tuttu Talaskankaan suojelualue sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla. Sen ympärillä on hienoa soiden ja metsien tilkkutäkkiä. Alueella on myös ihastuttavia pikkulampia, puroja ja lähteitä. Metsät ovat paikoin yli 150-vuotiaita.

Talaskankaan alueella on 12 kilometriä merkittyjä ja helppokulkuisia retkeilyreittejä, joiden kautta pääsee tutustumaan myös suoluontoon.

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/talaskangas, luontoon.fi/talaskangas

MUISTA MYÖS

• Suomussalmen Säynäjä-Matalasuo
• Kuhmon Teerisuo-Lososuo
• Kuhmon Kanninsuo
• Puolangan Palopajukonsuo (jota Hiilipörssi ennallistaa)
• Hyrynsalmen Varpu- ja Tulisuon soidensuojelualue

 

3. POHJOIS-POHJANMAA

Olvassuo, Pudasjärvi

Olvassuo on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan yksi hienoimmista suoretkikohteista. Suolla kulkija näkee erilaisten suotyyppien mosaiikin, joilla kullakin elää omanlaistaan suoluontoa vaativien eliölajien yhteisö. Suosokkelon keskellä on myös upeita vanhan metsän saarekkeita.

Olvasssuolla on monia merkittyjä reittejä pitkospuineen, lintutorneineen ja laavuineen.

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/olvassuo, luontoon.fi/olvassuo

MUISTA MYÖS

• Oulun ja Pudasjärven Hirvisuo
• Oulun Pilpasuo
• Livon Vastassuo
• Pyhännän Iso Pajusuo
• Pudasjärven Ohtosensuon alue
• Litokairan luonnonsuojelualue
• Syötteen kansallispuiston suot

 

4. POHJANMAA

Lestijoen yläjuoksun suot, Lestijärvi

Pohjanmaalla näkee suoluonnon uudesta perspektiivistä, kun pitkospuiden sijaan lipuu kanootilla avaran suomaiseman keskellä. Lestijoen yläjuoksu on pituudeltaan noin 20 kilometriä. Erämainen joki kulkee kahden suoalueen, Jatkonnevan ja Paukanevan, läpi. Suot ovat laajoja ja melko luonnontilaisia. Koko joen yläjuoksu on Natura-aluetta. Lestijoen virroissa ui muun muassa meritaimen.

Kohde on helposti saavutettavissa, mutta opasteita tai järjestettyä melontatoimintaa ei ole.

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/lestijarvi-lestijoki

MUISTA MYÖS

• Seinäjoen Paukaneva
• Laihian Levaneva-Kuuttoneva
• Soinin Matosuo
• Salamajärven kansallispuisto
• Perhossa Levanevan luonnonsuojelualue
• Kauhaneva-Pohjankaan kansallispuisto

 

5. SATAKUNTA

Kauhaneva-Pohjankankaan suot, Kauhajoki–Karvia

Kauhaneva-Pohjankangas on kansallispuisto Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajalla. Siellä jäkäläkangas muuttuu metrin matkalla vettä tursuavaksi rahkasammalikoksi. Pohjankankaan ympärillä on monia hienoja soita, osa vielä suojelemattomiakin. Vetisissä kuljuissa viihtyy rikas linnusto, ja alueella on paljon lähteitä. Kauhanevan puolella voi kiertää esimerkiksi 2,7 kilometrin pitkospuureitin.

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/pohjankankaan-suot, luontoon.fi/kauhaneva-pohjankangas

MUISTA MYÖS

• Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto
• Siikaisten Isoneva
• Pomarkun Isonevan soidensuojelualue
• Mustasaarenkeidas
• Eurajoen Pinkjärvi

 

6. PIRKANMAA

Siikaneva, Ruovesi

Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla yksi maakunnan upeimmista luontonähtävyyksistä. Pinta-alaa on yli kymmenen neliökilometriä. Siikaneva on pääosin avointa laajalle leviävää suomerta, jonka keskellä on tunnelmallisia yli 100-vuotiaita aarnimetsäsaaria.

Suoalue on merkittävä lintusuo. Esimerkiksi nuolihaukka, kalasääski, kurki ja pikkusieppo pitävät suota omanaan. Syksyllä lintujen muuttoaikaan suolla riittää ääntä. Pesimäaikaan tulee pysyä merkityillä reiteillä. Reiteistä voi valita 10 ja 2,5 kilometrin väliltä.

Lue lisää: luontoon.fi/siikaneva

MUISTA MYÖS

• Seitsemisen kansallispuiston Soljastensuo
• Virroilla Isoneva-Pahkaneva
• Saarioisjärven luontopolku, Valkeakoski
• Kintunlammin suojelualue (ennallistusta tänä vuonna)
• Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto

 

7. KESKI-SUOMI

Pihlajaveden suot, Keuruu

Pihlajaveden soilla laajat nevat yhdistyvät syrjäisiin metsälampiin ja vanhoihin metsiin. Soilla lentelevät kuukkelit ja maassa nakuttelevat riekot. Siellä esiintyy 20 uhanalaista luontotyyppiä, kuten lettonevarämettä, korpirämettä ja kalvakkanevaa. Luonnonsuojeluliiton paikallisaktiivit ovat ennallistaneet soita useana vuonna.

Harva tuntee tätä arvokasta aluetta. Pihlajaveden soilla ei olekaan merkittyjä reittejä, mutta soilla on helppo liikkua. Paikallisille suot ovat oiva marja-aitta.

Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/pihlajaveden-suot

MUISTA MYÖS

• Haapasuo Leivonmäen kansallispuistossa
• Jyväskylän Keskisenlammen luontopolku
• Joutsan Valklammin pitkospuupolku
• Petäjäveden Tampinkierros
• Viitasaaren Heinä-Suvanto
• Karstulan Kilpisuon luontopolku

 

8. POHJOIS-SAVO

Tiilikkajärven kansallispuiston suot, Rautavaara–Sotkamo

Savon ja Kainuun rajan Tiilikkajärven kansallispuisto on tunnettu pitkistä hiekkarannoista. Kaksi kolmasosaa alueesta on suota. Alueen aavoilla aapasoilla viihtyy esimerkiksi keltavästäräkki – ja retkeilijät. Kesällä tupasvillat kukkivat, syksyllä suo tarjoaa lakka- ja karpaloantiaan ja talvella laajoilla avosoilla on hienoa hiihtää ja lumikenkäillä.

Alueella on 20 kilometriä merkittyjä reittejä ja 3,2 ja 7 km rengasreitit, joista jokaisella pääsee nauttimaan suoluonnosta pitkospuita pitkin kävellen. Kaunis erämainen luonto jatkuu myös kansallispuiston ulkopuolella esimerkiksi Metsäkartanon ympäristössä, jossa on myös upea, kivinen Pumpulikirkko.

Lue lisää: luontoon.fi/tiilikkajarvi, 100luontohelmea.fi/helmi/tiilikka-pumpulikirkko

MUISTA MYÖS

• Piirin omistama Rastunsuo
• Sonkajärven Kinttusalmensuo
• Tuusniemen Silmäsuo
• Suonenjoen Lintharju-Kirjosuo
• Talaskankaan suojelualue
• Sonkajärven Volokinpolku
• Vedenjakajareitistö

 

9. POHJOIS-KARJALA

Patvinsuo, Lieksa–Ilomantsi

Patvinsuon kansallispuistossa saa kokea oikean erämaan. Siellä voi tähytä yli laajojen aapasoiden ja hyvällä onnella nähdä jopa karhun. Yksi hyvä paikka karhujen tähystelyyn on korkea luontotorni. Suolla voi tavata myös riekon, kapustarinnan ja pikkukuovin, jotka harvoin eteläisessä Suomessa pesivät. Suoretken jälkeen voi rentoutua Suomusjärven pitkillä luonnonhiekkarannoilla.

Patvinsuolla on lukuisia lyhyitä reittejä. Pitkospuuta on 20 kilometriä ja muita merkittyjä 60 kilometriä, joten valinnan varaa on.

Lue lisää: luontoon.fi/patvinsuo

MUISTA MYÖS!

• Lieksan Reposuo
• Ilomantsin Kesonsuo ja Koitajoki meloen tai Ristisuon soidensuojelualueen tai Tapion taipaleen kautta
• Kuohusoiden suojelualue Juuassa
• Rasvasuo-Kitkasuon soidensuojelualue Änäkäisellä
• Outokummun Viurusuo

 

10. ETELÄ-SAVO

Sahinsuo, Pertunmaa–Hirvensalmi

Sahinsuo on monipuolinen alue Pertunmaan ja Hirvensalmen rajalla Suontee-järven etelärannalla. Erityisesti näkemisen arvoinen on mutkitteleva Kolunjoki, joka Heinälammen jälkeen muuttuu suon halki virtaavaksi Sahinjoeksi.

Kohteessa ei ole merkittyjä reittejä. Suon länsilaidalle pääsee Toivolantieltä Pertunmaan Lihavanpäästä tultaessa ajetaan Uutelantietä noin 7 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Puruntielle.

MUISTA MYÖS

• Mikkelin Kurjenlamminsuo
• Pieksamäen Tahinsuo
• Savonlinnan Kaijansuo Kaijanharjun kautta

 

11. ETELÄ-KARJALA

Haisevasuo, Luumäki

Haisevasuon nimi ei ole ehkä houkuttelevimmasta päästä, mutta suon nimen ei pidä antaa hämätä, sillä suo tuoksuu kirpeän raikkaalta! Se on yksi hienoimmista Salpausselän eteläpuolisista keidassuoalueista. Haisevasuo on laaja ja karu kitukasvuista mäntyä kasvava rämesuo, joka on säilynyt suurelta osin ojittamattomana. Keskiosiltaan Haisevasuo on avosuota. Suolla voi nähdä monia hienoja suoperhosia, kuten harvinaisen luumittarin.

MUISTA MYÖS

• Ruokolahden Kemppilän Suurisuo
• Lappeenrannan Hämmauteensuo
• Uukuniemen Suursuo

 

12. KYMENLAAKSO

Valkmusan suot, Pyhtää–Kotka

Valkmusan kansallispuisto on yllättävän huonosti tunnettu – varsinkin kun ajattelee, miten upeaa suoluontoa siellä pääsee ihailemaan. Alueella on yli 30 erilaista suotyyppiä, eli tutkittavaa riittää.

Kansallispuistossa on kaksi merkittyä reittiä, joilla on hyvät pitkospuut. Luontotornista ja Moronvuorelta voi ihailla upeaa suomaisemaa korkealta. Kansallispuistoon kuuluu myös hieno Munasuo.

Lue lisää: luontoon.fi/valkmusa

MUISTA MYÖS

• Kouvolan ja Haminan Kajasuo
• Haminan Rajasuo
• Anjalankosken Alajalansuo sekä Enäsuo- Lupansuo
• Kouvolan Hangassuo

 

13. UUSIMAA

Tremanskärr, Espoo

Pääkaupunkiseudulla on useampi suokohde, jotka eivät ole monien tiedossa. Yksi niistä on Espoon upea keidassuo Tremanskärr. Alueella voi nähdä hirven, metsäjäniksen tai pyitä. Pitkospuita on pitkälti, ja 2,8 kilometrin luontopolku esitteleekin suota. Pidemmällä 3,7 kilometrin polulla saa tutustua myös ympärillä oleviin kallioihin ja korpilaaksoihin sekä Kurkijärven maisemiin.

Lue lisää: visitespoo.fi, retkipaikka.fi

MUISTA MYÖS

• Vantaan Keimolan Isosuo
• Helsingin Slåttmossen
• Kirkkonummen Stormossenin suo
• Riihimäen Hatlamminsuo
• Orimattilan Kairessuon-Mieliässuon luontopolku
• Hyvinkään Petkelsuo

 

14. ETELÄ-HÄME

Suurisuo, Janakkala

Etelä-Hämeen tunnetuin suokohde on upea Torronsuon kansallispuisto, mutta hieno on Suurisuokin. Suolla on useita uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja ja sillä on myös huomattavia linnustoarvoja. Suurisuon keskiosa on varsin kosteaa rimpilettoa jaturpeen paksuus on enimmillään 8–9 metriä suon keskiosissa. Neljän kilometrin luontopolkua pitkin pääsee lintutornille.

Lue lisää: sll.fi/etela-hame/paikallisluonto

MUISTA MYÖS

• Torronsuon kansallispuisto
• Lahden Linnaistensuo
• Komion luonnonsuojelualueen Luutasuo
• Hämeenlinnan Heinisuo

 

15. VARSINAIS-SUOMI

Pomponrahka, Turku

Turun Pomponrahka on urbaani suo muun maankäytön puristuksessa. Vaikka suo on pieni, elää siellä harvinaisia hyönteis- ja perhoslajeja, joten hyönteisharrastajan kannattaa suunnata paikalle.

Pomponrahka on lähiluontoa parhaimmillaan. Se on lähellä ja helppo saavuttaa myös julkisilla. Pitkospuita pitkin on helppoa retkeillä kahden kilometrin luontopolulla.

Lue lisää: turku.fi, retkipaikka.fi

MUISTA MYÖS

• Kurjenrahkan kansallispuisto
• Teuvon kansallispuisto Punassuo
• Nukinrahka-Hirvilamminsuo
• Vaskijärven luonnonpuisto