Suojelutyö luo toivoa

Vuodesta 2019 tuli kiivaan ilmastotyön ja vaalien vuosi. Ilmasto oli ihmisten mielissä, puheissa, lehtien otsikoissa ja politiikan ytimessä. Luonnonsuojelija-lehti kokosi esimerkkejä siitä, mitä Luonnonsuojeluliitossa on saatu aikaan. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.
Tekstit Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2019
20 000 marssijaa – ilmasto sai ihmiset liikkeelle
Huhtikuussa järjestettyyn toiseen ilmastomarssiin osallistui yli 20 000 marssijaa. Ilmasto sai ihmiset liikkeelle esimerkiksi #korvaamaton-kampanjan myötä ja erilaiset ilmastoliikkeet ja -tempaukset värittivät vuotta. Ihmisten aktiivisuus teki eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Luonnonsuojeluliitossa tehtiin töitä erityisesti metsien ja soiden hiilivarastojen ja -nielujen puolesta.

60 000 kertaa avohakkuut historiaan!
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite keräsi yli 60 000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskunnalle tiistaina 22. lokakuuta. Kansalaisaloite on muuttanut suomalaista metsätalouskeskustelua ja nostanut avohakkuiden ongelmat esiin. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely alkoi 14. marraskuuta lähetekeskustelulla. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että kansalaisaloite etenee maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Laita siis viestiä valiokunnan jäsenille.

100 000 000 euroa luonnonsuojeluun
Vaaleista tuli ilmastovaalit. Luonnonsuojeluliiton pitkäjänteinen työ ja vaalikampanjointi johti hienoihin tuloksiin. Ennätyksellisen paljon tavoitteita saatiin läpi. Hallitusohjelmaan kirjattiin historiallinen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035. Sata miljoonaa luonnolle lisää vuodessa mahdollistaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn toteutumisen aikataulussa. Soidensuojelua lisätään sekä lintuvesien ja virtavesien kunnostusta edistetään. Laeista päivitetään mm. luonnonsuojelulakia ja kaivoslakia.
410 saimaannorppaa – välitavoite ylitetty
Saimaassa polskii yli 400 norppaa. Välitavoite on ylitetty, mutta työ on vasta alussa. Luonnonsuojeluliitto jatkaa norpan puolustamista. Yksi konkreettinen teko vuonna 2019 oli kestävää kalastusta edistävä Saimaa-katiskahanke. Katiskanrakennustalkoissa oli paljon väkeä ja talkoita pidettiin suunniteltua enemmän.
13 000 allekirjoitusta lintujen pesärauhan puolesta
Pesärauhaa-vetoomuksessa vaadittiin, että metsähakkuut kielletään lintujen tärkeimpään pesimisaikaan touko- ja kesäkuussa. Vetoomus keräsi yli 13 000 allekirjoitusta. Se luovutettiin syyskuussa ympäristöministeri Krista Mikkoselle, joka vastasi, että asia käsitellään luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
1,5 astetta ei salli hakkuiden lisäystä
Suomessa on ollut esillä väittämä, että metsähakkuiden lisääminen ei pienentäisi hiilinieluja. Luonnonsuojeluliitto on haastanut tätä käsitystä jo vuosia. Aiemmat tutkimustulokset ja Luken uudet luvut veivät väitteeltä pohjan. Luonnonsuojeluliitto paljasti myös Suomen käyvän salassa hiilinieluneuvotteluita EU:n komission kanssa.
20 000 puuta Madagaskarille
Metsäkato on vakava uhka maailman luonnolle ja ilmastolle. Luonnonsuojeluliiton hankkeessa Madagaskarilla istutetaan 20 000 puuta. Iso osa varoista saatiin Reaktorin ja Flow-festivaalien kanssa tehdystä yhteistyöstä, jossa pullopantin pystyi lahjoittamaan metsiensuojeluun Madagaskarilla.
100 000 maakotkan seuraajaa
Suomen luonnonsuojeluliiton pesäkamera maakotkan pesällä tavoitti yleisöä ja välitti tutkijoille uutta tietoa ilmojen kuninkaan elämästä. Kotkakameraa katsottiin yli sata tuhatta kertaa, ja katseluajat olivat keskimäärin kymmenisen minuuttia. Suomen lisäksi katsojia oli yli 27:ssä muussa maassa.
15 ely-keskusta ei lakkauteta
Vuosi 2019 jää historiaan aikana, jolloin Luonnonsuojeluliiton vastustama, ympäristöhallintoa uhannut maakuntauudistus pysähtyi. Ympäristötehtävien hoitaminen säilyy siis toistaiseksi valtion 15 ely-keskuksessa ja pääasiallisena lupaviranomaisena jatkaa aluehallintovirasto. Samalla on kuitenkin käynnistänyt ympäristöhallinnon kehitystyö.
50 000 kaivosaloitteen takana
Kaivoslain uudistamiseen tähtäävä kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt keräsi yli 58 000 nimeä, ja siitä käytiin eduskunnan lähetekeskustelu lokakuussa. Seuraavaksi aloitetta käsitellään talousvaliokunnassa. Aloitetta piti esillä Luonnonsuojeluliiton osalta erityisesti Lapin piiri.
2150 uutta jäsentä Luonnonsuojeluliittoon
Marraskuun alkuun mennessä Luonnonsuojeluliittoon oli liittynyt 2150 uutta jäsentä. Tervetuloa norppajengiin! Yhteensä jäseniä on 29 929. Viime vuoteen verrattuna jäseniä on 1500 enemmän. Myös lahjoittajien ja yritysyhteistyökumppanien määrä lisääntyi.

Purunpää on suojeltu!
Vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi Purunpään puolesta päättyi onnellisesti yli 200 hehtaarin suojeluun.
Kun ely-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt Purunpään rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi niemen säilyttämiseksi luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei 40-vuotista taivaltaan juhliva Kemiönsaaren luonnonsuojeluyhdistys olisi voinut saada.
Alueen omistaa Konstsamfundet, joka vaalii kulttuurimesenaatti Amos Andersonin perintönä Kemiönsaarella sijaitsevaa Söderlångvikin kartanoa sekä ylläpitää Amos Rexin taidemuseota Helsingissä. Yhdistys on myös merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin tukija.
Elokuussa 2019 seisoivat juhlavieraat rantakalliolla Purunpäässä ihailemassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta. Alue oli suurempi, kuin luontoväki oli uskaltanut odottaa!
”Tämä on ainutlaatuinen paikka”, lausui Konstsamfundetin uusi toiminnanjohtaja Stefan Björkman avajaispuheessaan.
Hän totesi alueen suojelun olevan kulttuuriteko. Purunpää on kansallismaisema.
Esimerkkejä muista paikallisista voitoista 2019
Luonnonsuojeluliiton 160 yhdistystä ja 15 piiriä ovat tehneet valtavasti konkreettista suojelutyötä. Vapaaehtoiset tekevät metsien suojeluesityksiä, vastustavat metsähakkuita ja puolustavat soita turpeenotolta. Vuosittain järjestetään yli tuhat retkeä, joiden kautta kymmenettuhannet suomalaiset pääsevät luontoon. Talkootyöllä hoidetaan perinnemaisemien uhanalaisia lajeja sekä ennallistetaan puroja ja soita.
Vuonna 2019 Pirkanmaan alueelle on perustettu yli 160 hehtaarin edestä uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita, jotka perustuivat piirin ja Ylöjärven yhdistyksen esityksiin.
- Uudenmaan piiri sai neljä voittoa oikeudessa. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Östersundomin yhteisen yleiskaavan. Tämä mahdollistaa alueen suunnittelun luontoa paremmin turvaavalla tavalla. Yksi voitoista koski erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen maamme ensimmäistä poikkeuslupaa.
- Oriveden kultakaivos suljetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Pirkanmaan piiri on pitänyt yllä yhteiskunnallista keskustelua asiasta.
- Pohjanmaan piirissä Laihion kunnassa säästyi 70 hehtaarin Kotanevan suo turpeenotolta, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi valituksen jälkeen turpeenottoluvan.
- Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri yhdistyksineen sai Vuoden maisematekopalkinnon pitkäjänteisestä vieraslajien torjuntatyöstä. Palkinnon antoi Pohjois-Savon Maaseutu- ja kotitalousnaiset.
- Rovaniemen yhdistys ja Lapin piiri voittivat hallinto-oikeudessa yksityisten henkilöiden kanssa valituksen Kemijoki Oy:lle annetusta Sierilän voimalaitoksen rakennusluvasta.
- Hiitolanjoen voimalaitokset myydään, mikä tarkoittaa niiden osittaista purkua ja vaelluskalaesteiden purkamista tulevina vuosina. Asiaa on ajettu useita vuosikymmeniä.
- Jyväskylässä, Riihimäellä ja eri kaupungeissa on järjestetty ilmastoahdistukseen liittyviä tilaisuuksia, joissa on ollut paljon osallistujia.
- Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen hoitamalta Huttalanmäen kalliokedolta Piikkiöstä löytyy liki 300 kasvilajia, joista 38 huomionarvoisia ketolajeja.
- Erittäin uhanalaisen lietetattaren (Persicaria foliosa) kasvupaikan ruoppaus torjuttiin Oulun Kuusisaaressa.
Ja paljon, paljon muuta! Tutustu paikalliseen luonnonsuojelutyöhön.
Joululahja luonnolle!
Valitse itsellesi tärkeä kohde ja anna tänä jouluna lahja suomalaiselle luonnolle. Voit kertoa tulostettavalla diplomilla Luonnonsuojeluliitolle antamastasi tuesta!
Tee lahjoitus