Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Hei, me ei lennetä!

Lentäminen on halpaa, ja monella on tarve päästä pimeää talvea pakoon edes hetkeksi. Kun lennät valoon, niin synkennät pilviä maailman yllä. Entä jos menisitkin maata pitkin?

Teksti Matti Nieminen, kuvitus iStock
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2019

Lentäminen oli aiemmin luksusta, nyt niin halpaa, että käytännössä lähes jokainen suomalainen voi lentää. Se tuottaa paljon ilmastolle haitallisia päästöjä. Yksittäisen kansalaisen osalta Aasian loman lennot vastaavat useamman vuoden yksityisautoilun päästöjä.

Runsas lentäminen raunioittaa helposti yksittäisen ihmisen hiilitaseen. Lentolippujen hinnassa ei pääsääntöisesti ole mukana lentomatkailun ympäristökustannuksia. Ne maksaa joku muu, jos maksaa.

Lentäminen on siis liian halpaa. Tämä johtuu siitä, että sitä tuetaan muita liikennemuotoja enemmän esimerkiksi verotuksessa ja lentokenttiä rahoittamalla. Pienet lentokentät eivät tulisi toimeen omillaan. Lentomatkailun tukea perustellaan muun muassa matkailutuloilla. Vain Helsinki-Vantaan lentokenttä on ollut Suomessa taloudellisesti kannattava.

Lentävät suomalaiset

Suomalaiset ovat maailman lentopäästöissä henkeä kohden hopealla. Ja tässä tapauksessa hopea on häpeä. Vain singaporelaiset lentävät enemmän kuin suomalaiset. Maailman ihmisistä joka viides lentää.

Eduskuntavaaleissa ilmastoasioilla kampanjoinut kansanedustaja Atte Harjanne joutui sosiaalisessa mediassa ilmakuoppaan: hänen yhteisöpalvelu Instagramiin julkaisemat lukuisat kuvat lentomatkoista herättivät kysymyksiä puheiden ja tekojen ristiriidasta. Ei ole enää kaikille ylpeyden aihe jaella reissukuviaan somessa. Tämän vuoden uusi termi onkin lentohäpeä.

On myös kansalaisia, jotka lentävät huvikseen, ilman varsinaista tarvetta viettää määränpäässä aikaa. Flyertalk-ryhmässä on 35 000 lentämisen ystävää. Heille lentäminen on ajanvietettä. Perillä saatetaan käydä vain vessassa tai kahvilla, ja sitten paluulennolle.

Kartan tuntimäärät kertovat arvioidun matka-ajan maata pitkin -matkustaen Suomesta (Turusta tai Helsingistä). Lähde: maatapitkin.net

Valoa kohden

Moni haluaa talven lomareissulla edelleen etelään. Aurinkoon, kylmästä lämpimään. Tarve voi olla syvällä. Töitä jaksetaan tehdä, kunhan luvassa on helpotus, reissu jota odottaa. Kovin monella pyörii päässä lämpimien lomakohteiden paikannimet, kuin pallot lottoarvonnassa. Minne sitä lähtisi? Osa taas lähtee Lapin lumille, oikeaa talvea etsimään.

Ympäristötietoisilla ratkaisuksi on noussut matkustaminen maata pitkin, junalla, bussilla ja tarvittaessa laivalla.

Päästötöntä matkailua ei ole. Sähkön käyttö vähentää kuitenkin päästöjä olennaisesti. Junaratoja voidaan sähköistää melko helposti, vaikka radat vievätkin tilaa luonnolta ja vaativat raaka-aineita. Osa junaliikenteestä kulkee edelleen myös fossiilisella polttoaineella, dieselillä.

Juna on silti monta kertaluokkaa vähäpäästöisempi kuin lentokone ja parempi kuin laiva. Lyhyillä matkoilla laiva voittaa myös edelleen lentokoneen. Mahdollisimman paljon siis maata pitkin.

Suomesta pääsee lähtemään Eurooppaan kolmea pääreittiä pitkin: Tukholman, Tallinnan tai Pietarin kautta. Näistä Tukholmaan ja Tallinnaan mennään laivalla. Laivojen ympäristötekniikkaan on kiinnitetty melko vähän huomiota, mutta uutta suuntaa otetaan merelläkin. Viking Linen uusimman aluksen Viking Gracen katolla on roottoripurje. Perinteiseksi purjeeksi sitä ei tunnista. Se näyttää pikemminkin pitkältä hoikalta savupiipulta laivan katolla – ja sen tavoitteena on ollut vähentää polttoaineen kulutusta.

Suosittu reitti Eurooppaan kulkee nimenomaan Tukholman kautta. Sieltä jatketaan junalla Tanskan salmien yli ja pian ollaankin Keski-Euroopassa.

Uutta on sekin, että junamatkailijat eivät välttämättä enää köyhäile, varsinkaan matkan varren majoituksista. Matkalla olosta ja hyvistä yöunista halutaan nauttia. Lentomatkailuun aikanaan vetovoimaa tuonut luksus on tehnyt tuloaan myös junamatkailuun. Osat saattavat jopa vaihtua. Junissa on ymmärrettävästi paremmin tilaa ihmisille ja tavaroillekin. Loistojunissa on hienoja ravintoloita ja hulppeita hyttejä.

Lentomatkan nopeuksia haastavat puolestaan niin sanotut luotijunat, jotka vievät suoraan kaupunkien keskustoihin ilman aikaa vieviä lisämatkoja ja lentokenttien turvatarkastuksia. Suurnopeusjuniksi lasketaan yli 200 kilometriä tunnissa kulkevat, ja niitä on Euroopassa eniten Ranskassa. Maailmassa niitä on runsaimmin kuitenkin Kiinassa ja Japanissa.

Junamatkailuun haetaan edelleen lisää vauhtia. Shanghaissa luotijunan matkustusvauhti on 413 km/h. Japanissa on testiajoissa saavutettu jo vuosia sitten 600 kilometrin tuntinopeus. Kiinassa kehitetään maglev-junia, jotka leijuvat ilmassa. Nopeustavoitteena on 1000 km/h.   

Nautinnollista matkantekoa

Nopeus ei ole silti kaikkien mielessä. Ajatus voi olla myös tämä: matkalla olen jo perillä. Rauhallinen junamatkailu tekee paluuta.

Moni muistelee nuoruuden Interrailia. Legendaarisia reilauksia. Eurooppaan pääsi tutustumaan edullisesti ajan kanssa. Aamukahvit ja penkit, joilta heräiltiin aseman kuulutuksiin.

Koska junamatkailu on tällä hetkellä kalliimpaa kuin lentomatkailu, halutaan vastikkeeksi jotain muuta. Enää ei nukuta aseman lattialla eikä kippurassa junassa. Nyt nukutaan aseman viereisissä mukavissa, jopa erinomaisissa majapaikoissa. Vaikkapa Hampurissa, sata metriä juna-asemalta.

Tietolaatikko

Ekompaa matkustamista

  • Maata pitkin -matkustaessa asenne on tärkeä:  Olet perillä jo matkalla!
  • Tutustu reittivaihtoehtoihin esimerkiksi maatapitkin.net -sivulla ja keskustele Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä.
  • Osta junaliput: Bahn.de ja Trainline.eu. Ruotsin junat: SJ.se. Interrail-lipulla voi matkustaa 31 maassa nyt peräti kolmen kuukauden ajan: interrail.eu.
  • Aina joskus ykkösluokan liput ovat liki samanhintaisia kakkosluokan lippujen kanssa. Silloin kannattaa aina maksaa vähän enemmän 1-luokasta.
  • Kannattaa varata hotellit esimerkiksi Booking.com:sta siten, että ne voi perua ilmaiseksi. Junat voivat olla täynnä ja matkustuspäivää voi joutua muuttamaan
  • Juna on vähäpäästöinen matkustustapa. Bussi on ilmastolle parempi kuin laiva tai lentokone. Jos pitkälle matkalle ei voi lähteä junalla tai bussilla, kannattaa valita lentokone laivan sijaan.
  • Jos lennät, niin lennä harvemmin ja vältä kaukomatkoja. Voit myös lentää vain toiseen suuntaan. Jos joudut lentämään työn kautta, niin lomamatka samaan. Voit myös lahjoittaa Luonnonsuojeluliitolle ja muille järjestöille ilmastotyöhön.

Nautinnollista lomamatkaa!

Konkarin vinkit maata pitkin -matkustamiseen

Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen konkari Pekka Poutanen on reissannut liki 50 vuotta Euroopassa junalla ristiin rastiin. Hän kertoi Euroopan junamatkailusta Luonnonsuojelija-lehdessä jo 30 vuotta sitten. Mitä matkailijalle kuuluu nyt?

Mikä on lempikohteesi?

On niin paljon kiinnostavaa. Italia on erittäin kiva maa matkustaa junalla. Ratoja kulkee merenrantoja pitkin. Itä-Eurooppa on puolestaan jännittävämpi. Esimerki Ukrainassa on vanhaa itäistä junakulttuuria junapalvelijoineen, ja lipun hintaan sisältyy tee. Niin ja Tukholmasta Narvikiin on hieno, varsinkin kun laskeudutaan junalla Jäämeren rannalle.

Mikä unohtuu helposti, kun lähtee matkalle maata pitkin?

Aikataulut täytyy selvittää hyvin etukäteen. Aina voi tulla tilanteita, että junat ovat myöhässä. Mitä silloin tekee? Nykyaikana on tosin helppoa, kun verkosta pääsee katsomaan aikataulut.

Mihin kannattaa tuhlata ja missä voi säästää?

Asumme mieluummin pikkuisen vaatimattomasti ja syömme paremmin. Kahden tähden hotellit ovat usein kivempia. Puhdas vuode ja yleinen siisteys riittää meille.

Matkalippujen erikoishinnat on osattava etsiä. Liput kannattaa ostaa ainakin kuukautta ennen, ei vasta edellisenä päivänä. Interrail-lipulla matkustaessaan saattaa joutua maksamaan lisämaksuja nopeista junista. Esimerkiksi Ranskan nopeissa TGV-junissa on rajoitettu määrä näitä paikkoja.

Euroopassa liikennöi paljon kaksikerroksisia busseja. Paikka kannattaa ottaa yläkerrasta, näkymien tähden. Matkat voivat olla hyvinkin edullisia. Esimerkiksi Ecolines-bussi Tallinnasta Varsovaan maksaa välillä vain 20 euroa.

Mitä kannattaa ottaa mukaan?

Ota matkatavaroita vain sen verran, mitä jaksat mukavasti kantaa. Vuosien mittaan mukanamme kulkee vähemmän ja vähemmän tavaraa.

Mikä on parasta matkailussa?

Kun lähdemme matkalle, haluamme tavata ihmisiä. Vaimoni kutoo mielellään. Italiassa tämä herättää huomiota ja käynnistää keskusteluja. ”Onko tuo vaikeaa?” kysytään usein. Junassa ihmisiin ehtii tutustua.

Fantastinen kokemus oli, kun Kiovasta lähtiessämme 60-paikkaiseen lepovaunuun ympärillemme tuli luokka 16–17-vuotiaita nuoria. Saimme mahtavan tietopaketin Ukrainasta, heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja elämästään. Ei mistään matkaoppaasta voi saada sellaista!

Nyt nousussa:  lentämisen päästöt

Lentäminen on kaikkein haitallisin matkustamisen muoto. Sen päästöt ovat kasvussa, koska matkustajamäärä kasvaa jatkuvasti.

”Lentoliikenteen päästöt ovat kasvussa toisin kuin monilla muilla sektoreilla, joilla ne on saatu laskuun, kuten esimerkiksi energiasektorilla”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Ilmailualan tavoitteena on kasvaa hiilineutraalisti. Ajatus on tehdä tämä muun muassa biopolttoaineilla, kompensaatioilla ja uudella teknologialla.

Esimerkiksi Finnair otsikoi pörssitiedotteensa 12.11.2019: ”Vastuullisuus avainasemassa Finnairin strategiassa vuosille 2020-2025, uutena pitkän tähtäimen tavoitteena hiilineutraalius”. Yhtiö kertoi suunnittelevansa muun muassa sähkölentokoneiden käyttöönottoa.

Aho huomauttaa, että sähköisen lentoliikenteen osalta akkujen koko ja niihin tarvittavat metallimäärät saattavat olla haaste. Sähkökoneille olisi silti käyttöä esimerkiksi vaikeasti pintareittiä saavutettavissa kohteissa.

Halpalentoyhtiöt kuten Norwegian ja Ryan Air ovat oma lukunsa. Niiden matkustajat hakevat usein halpaa hintaa ja ovat valmiita reittiyhdistelmiin, jotka ovat useine nousuineen ja mutkittelevine reitteineen kuluttavampia kuin suorat lennot.

Biopolttoaineilla myös ilmaan

Suomessa hallituksen tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus lentoliikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Biopolttoaineita tarjotaan nyt joka paikkaan. Jo maantieliikenteessä on osoitettu, että biomassan tarjonta ei riitä ja mukana on kestämättömiä jakeita, esimerkiksi palmuöljyä.”

Rainforest Foundation Norway on arvioinut, että palmuöljyn käyttö  tarkoittaisi globaalin metsäkadon lisääntymistä. Suomessa Neste on kehittänyt biopolttoainetta palmuöljyn  rasvahappotisleestä. Se määritellään päästöttömäksi Euroopassa ainoastaan Suomessa.

Lentopäästöjen kompensaatioita ostetaan myös kehitysmailta. Esimerkiksi Euroopan metsäpolitiikkaa seuraava Fern on julkaissut raportteja, ettei näin ole syntynyt todellisia päästövähennyksiä.

”Kuumaa ilmaa on myyty”, Aho puuskahtaa.

EU:n sisäiset lennot ovat päästökaupan piirissä. Tosin valtaosa päästöoikeuksista jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi. Lisäksi useissa Euroopan maissa on jo lähdetty verottamaan kansainvälisiä lentoja. Näin on tehty esimerkiksi Ranskassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Asiaa on hankaloittanut se, että kansainväliset lennot eivät ole yhden tietyn maan päästöjä vaan kansainvälisiä. Valtion intressi lähteä säätämään verotusta on tällöin heikompi.

Yli 50 000 vaatii lentoveroa

Marraskuun alussa Saksan, Ranskan, Hollannin, Ruotsin ja viiden muun EU-maan valtiovarainministerit lähettivät ilmastoasioista vastaavalle komissaarille Frans Timmermansille kirjeen, jossa vaaditaan EU:lle jonkinlaista lentoveroa. Suomi ei ollut mukana allekirjoittajien joukossa.

Lentoliikenteelle on ollut Suomessakin aiemmin veroja, mutta ei tällä hetkellä. 1990-luvulla oli käytössä lentomatkustajavero ja myöhemmin tilauslentovero. Tänä syksynä kansalaisaloite lentoverosta ylitti vaaditun 50 000 kansalaisen allekirjoituksen rajan ja etenee näin eduskuntaan.

Aho muistuttaa, että lentoverolla olisi Suomessakin mahdollisuus rahoittaa raideliikennettä. Ruotsissa tehdään näin. Suomessakin päästökaupan tuottoja ohjattiin Jyrki Kataisen hallituksen kaudella kehitysmaihin kansainvälisenä ilmastorahoituksena.

”Teknologiaa tarvitaan, mutta lentämisen lisääntyminen kumoaa teknologisia saavutuksia. Oleellista on, että lentämisen on vähennyttävä”, Aho painottaa.

Entä onko suojeluasiantuntija itse elänyt oppiensa mukaisesti?

”Asuin aiemmassa tehtävässäni Brysselissä. Olen matkannut sinne myös pintareittiä, vaikka usein  lentänytkin. Tällä hetkellä tuo matka on halvempi lentäen, joten lentoliikenteen todellinen hinta on saatava esiin”, Aho sanoo.

Eri liikennevälineiden päästöt perustuvat LIPASTO-tietokannan (2016) ilmoittamiin suoriin CO2-päästöihin per henkilöliikennekilometri. Luvut ovat keskimääräisiä. Lähde: D-Mat Oy. Kuva: iStock.

Tietolaatikko

Sinivalkoisin siivin

Ensin oli Aero. Suomalainen lentoyhtiö perustettiin marraskuussa 1923. Suomessa ei ollut yhtään lentokenttää, lennot operoitiin jäältä tai vedestä. ”Kotikenttänä” oli Katajanokka. Lentoja Tallinnaan ja Tukholmaan. Vuoden saldo: 269 matkustajaa.   

Olympialaiset vuonna 1952 siivittivät matkustajamäärän yli sadan tuhannen. Hopeakylkiset koneet lensivät Suomessa ja lähimaihin. Koneet nousivat Malmilta ja juuri avatulta Helsinki-Vantaan lentokentältä. Aerosta tuli vuonna 1968 Finnair. Suorat lennot Bangkokiin alkoivat 1976.

Vuonna 2017 Finnair lennätti jo 12 miljoonaa matkustajaa. Sillä on tällä hetkellä yli 80 konetta. Suurimpia Airbusseja näistä on 14. Niistä jokaiseen mahtuu kerrallaan 336 matkustajaa, siis enemmän kuin ensimmäisenä vuonna oli matkustajia.

Kalevi Keihänen toi 1960-luvun lopulta alkaen lentomatkustamisen monien ulottuville.  Matkailumoguli oli yhtä ällistyttävä kuin ilmiö itsessään. Rokokoo-ruhtinaalta pitkissä hiuksissaan näyttänyt Keihänen oli välillä matkustamossa itsekin mukana – pienissä uikkareissaan ja chinchillaturkissaan. Tilauslentokoneet suihkivat etenkin Kanarian saarille.

Ennen konkurssia Keihäsmatkat veivät yhdeksässä vuodessa satoja tuhansia suomalaisia kärventämään itseään, melanoomasta ei paljon puhuttu. Keihäsmatkojen viikon etelänlomia markkinoitiin halvan viinan, juhlimisen ja seksin mielikuvilla. Reissulta palattiin ruskeana tai palaneena. 

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa