Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Saimi Hoyer: ”Kaikki paitsi sienestys on turhaa”

Haperoiden kunnian- palautus on Saimi Hoyerin sienimissio, mutta maistuu hänelle kanttarellitkin. Kuva: Jarkko Korhonen.

Hotelli Punkaharjua pitävä Saimi Hoyer oppi keräämään ruokaa luonnosta jo lapsena ja on innostanut elämänsä aikana suuren joukon suomalaisia sienimetsään.

Teksti Laura Rantanen, kuva Jarkko Korhonen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2019

Huippumallina tutuksi tullut Saimi Hoyer on pyörittänyt viime vuodet Hotelli Punkaharjua luonnonsuojelualueella. Sienihullun Hoyerin mukana metsässä kulkevat usein hänen 10- ja 12-vuotiaat poikansa.

”Ruoan kerääminen luonnosta on todella lähellä sydäntämme. Asumme keskellä metsää järven rannalla. Lähimpään naapuriin on seitsemän kilometriä matkaa. Saamme kalastaa ja sienestää rauhassa”, Hoyer kertoo.

Hän oppi itse sienestämisen ja sienien säilömisen omalta äidiltään ja on iloinen voidessaan siirtää intohimonsa luontoa kohtaan omille lapsilleen.

”Lapsuudessani meillä oli aina sieniruokaa, äiti suolasi ja kuivasi esimerkiksi haperoita. Oma haperoinnostukseni on sieltä peräisin”, Hoyer sanoo.

Sipsejä sienistä

Hotelli Punkaharjun ravintolassa on ollut tarjolla sieniä niin pää- kuin jälkiruoka-annoksissa ja jopa drinkeissä. Hotellilla on järjestetty sieniviikonloppuja ja -kursseja, joissa sieniä on sienestyksen päätteeksi syöty eri muodoissa. Uutuutena hotelli järjestää sienineuvojakoulutuksen.

Mustasta torvisienestä Saimi tekee sipsin kaltaisia kuivattuja lastuja, jotka hän syö sellaisenaan maustaen ne vain ripauksella suolaa. Hänen mielestään sienet pitää paistaa pannullakin vain nopeasti niin, että ne säilyttävät kiinteän rakenteen ja makunsa.

”Rakastan sienten perusmakuja. En ymmärrä, miksi Suomessa moni laittaa kaikki sienilajit sekaisin pannulle ja löllöttelee niitä kermassa. Jokaisella sienilajilla on oma makunsa, ei kukaan sijoita haukea ja muikkuakaan yhteen”, Hoyer sanoo.

Sienten lisäksi Hoyer käyttää sekä ravintolansa annosten että kotikeittiönsä raaka-aineena muutakin luonnossa lähellä kasvanutta ruokaa.

”Villiyrtit ovat kotipihalla suoraan silmien alla, villivadelmapehko kaartuu terassin ylle ja ripottelen vanamon kukkia suoraan jogurtin päälle. Se on luksusta”, Hoyer sanoo.

Hän on huomannut, että innostus ruoan keräämiseen luonnosta on kasvussa.

”Osa innostuu sienistä, koska ne ovat niin terveellistä syötävää, toisia kiinnostaa luonnossa liikkuminen. Usein kun asiasta tulee trendi, innostus lopahtaa yhtä nopeasti kuin alkoikin. Siksi meillä on oltava yhteinen missio trendin siirtämisestä lapsillemme. Heidän täytyy oppia syömään sieniä, ja se onnistuu vain tarjoamalla heille hyvää sieniruokaa”, Hoyer sanoo.

Hän on päässyt tekemään yhteistyötä ja jakamaan intohimonsa esimerkiksi kokki Sami Tallbergin kanssa, joka toi villiyrtit suomalaisiin ravintolakeittiöihin. Tallberg on kirjoittanut villisienikeittokirjan, jossa on mukana Hoyerin kirjoitus sienistä.

Oppia sienestykseen

”Jos sienestyksestä ei ole aiempaa kokemusta, suosittelen hankkimaan alkuun useita sienikirjoja. Niitä pitää olla monta, sillä joka kirjassa sienet on kuvattu vähän eri valossa ja eri tavalla, ennen sadetta tai sateen jälkeen”, Hoyer sanoo.

Lisäksi hän neuvoo menemään metsään osaavan sieni-ihmisen kanssa. Yhtään sientä ei saa poimia mukaansa syötäväksi, jos ei varmasti tunnista lajia.

”Myös sienikurssit ovat hyvä tapa päästä alkuun, niillä oppii erittäin paljon!” Hoyer innostaa.

VINKKI

Kuljeta mukanasi palanen luontoa

Sibeliuksella oli taskussaan aina tulitikkuaski, jossa oli sammalta. Kun säveltäjänero halusi mielessään päästä metsän tunnelmaan, hän avasi tulitikkurasian ja nuuhkaisi sammalen tuoksua.

Saimi Hoyerin Sibeliusboksissa on kuivattua isohaperoa.

”Koko haperoiden suku pitäisi nostaa ihmisten tietoisuuteen. Isohapero on yksi Suomen runsassatoisimmista sieniä, jota ei ole osattu käyttää hyväksi. Sitä on tallottu metsässä jalkoihin, kun on juostu kantarellien perässä”, Hoyer sanoo.

Hän haistelee usein erilaisia sieniä, joista hänen lempituoksunsa on mustavahakkaan myskinen ja parfyyminen tuoksu. Isohapero tuoksuu lihaisalta, joten Hoyerin Sibeliusboksista lehahtaa maukkaan haperopihvin tuoksu.

Saimi Hoyerin Sibeliusboksissa on kuivattua isohaperoa.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa toimijoitaan rakentamaan Suomen luonnon päivänä 31.8. oman Sibeliusboksinsa, jonne voi tallettaa jotain juuri itselleen tärkeää suomalaisesta luonnosta.

#sibeliusboksi

#suomenluonnonpäivä

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa