Kansallispuistot kuuluvat kaikille

Julkisen liikenteen lisääminen kansallispuistoihin on tärkeää ihmisille, jotka haluavat nauttia Suomen luontokohteista, mutta eivät omista autoa. Syitä autottomuuteen on monia. Toisille kyse on ympäristöstä, toisille taloudesta – osa kaupungissa asuvista ei edes tarvitse autoa arkeensa. Kaikilla suomalaisilla ei myöskään ole ajokorttia tai ajokykyä.

Auton voi tietysti vuokrata juuri luontoretkeä varten ja kimppakyytejä voi löytää esimerkiksi Facebookista, mutta julkisen liikenteen kehittäminen mahdollistaisi kaikille suomalaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden vierailla huikeissa luontokohteissa.

Jokaiselle jotakin

Kansallispuistoissa vieraillessa jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan viettää aikaa ulkona. Toiset nauttivat pitkistä ja raskaista, fyysisesti uuvuttavista vaelluksista, toiset kevyistä päiväretkistä ja kahvihetkistä nuotiolla. Suomen vaihtelevat vuodenajat muokkaavat luonnolle uuden ilmeen neljä kertaa vuodessa.

”Mielestäni on ihan periaatekysymys, että kaikkien suomalaisten tulisi päästä käymään arvokkaissa luontokohteissamme myös ilman omaa autoa – luontoelämykset kuuluvat kaikille!” Marinella Himari sanoo.

Himari on suomalainen valokuvaaja, kalastaja ja eränkävijä. Hän tuli tunnetuksi Kaukokaipuu-blogistaan, mutta on viime vuosina päätynyt matkustamaan pääasiassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Retkeily ja vaellus veivät sydämen, ja tällä hetkellä toimittaja-kirjailija viihtyykin parhaiten syvällä suomalaisessa erämaassa.

Ensimmäisen kunnon retkensä Himari teki vuonna 2002 Sokostille, ja vuonna 2015 hän osallistui Suomen Ladun järjestämälle vaelluskurssille. Tuolloin kuusi päivää kestänyt vaellus sytytti Himarissa palon, jonka jälkeen hän on tehnyt lukemattomia päiväretkiä ja tietysti pidempiäkin reissuja.

Himari haluaa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa innostaa suomalaisia retkeilemään enemmän kotimaassa, ja julkisen liikenteen lisääminen auttaisi monia suomalaisia kehittämään luontosuhdettaan.

”Kun ihmiset viettävät aikaa luonnossa, he ymmärtävät luonnon tärkeyden ja sen, miksi luontoa pitää vaalia”, hän toteaa.

Linja-autolla luontoon

Moniin kansallispuistoihin on mahdollista päästä julkisilla kulkuneuvoilla, mutta usein kuljetus on epäsäännöllistä tai sesonkiaikoihin sidottua. Osaan kansallispuistoista, kuten Leivonmäkeen, pääsee kesäsesongin ulkopuolella koulubusseilla, jotka pysähtyvät alueilla tarvittaessa.

Tärkeää on myös huomata, pääseekö julkisilla perille vai lähelle. Usein pysäkiltä on vielä monen kilometrin kävelymatka ennen luontoalueelle saapumista. Kokeneet eränkävijät eivät tästä välttämättä lannistu, mutta esimerkiksi retkeileville perheille ylimääräinen patikointi voi osoittautua hankalaksi.

Kätevien yhteyksien määrä on kuitenkin kasvanut mukavasti viime vuosina. Esimerkiksi Nuuksion, Repoveden, Sipoonkorven ja Kurjenrahkan kansallispuistoihin pääsee ympäri vuoden julkisilla.

”Vaikka matkajärjestelyt ilman omaa autoa saattavat joskus olla haastavia, on reissu kuitenkin aina vaivan arvoista. Suomen kansallispuistot ovat uskomattomia”, Himari sanoo.

Salaisia aarteita

Kansallispuistojen lisäksi Suomessa on toki muitakin luontokohteita. Juuri valmistuneessa Luonnonsuojeluliiton kyselyssä nostettiin esiin 10 suomalaista luontohelmeä, jonne on mahdollista matkata ilman autoa.

”Ilmastokeskustelu on lisännyt ihmisten tietoisuutta ja halua matkustaa luontoon yksityisautojen sijaan julkisilla. Saimme paljon vastauksia ympäri Suomea, ja paikalliset yhdistysaktiivimme jakoivat parhaat vinkkinsä helposti saavutettavista luontokohteista”, kertoo Tarja Heikkonen Luonnonsuojeluliiton luontokasvatusvaliokunnasta.

Kyselyn tarkoitus on myös innostaa ihmisiä käyttämään julkista liikennettä. Näin matka on osa seikkailua, ja matkajärjestelyt lisäävät omalla tavallaan retkeilyn jännittävyyttä.

Retkeily edistää myös taloutta

Kansallispuistojen lähialueiden paikalliset yrittäjät tarjoavat usein etukäteen sovittavaa kuljetusta suoraan luontoalueelle. Himari kertoo, että esimerkiksi Outdoor Express järjesti Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoihin kyytikokeilun Tampereelta syyslomalla 2018. Paikat varattiin täyteen hetkessä – kysyntää vastaaville palveluille siis on.

Himari painottaa, että kansallispuistojen lähellä sijaitsevat kaupungit voisivat helposti kasvattaa vetovoimaisuuttaan vierailijoiden silmissä lisäämällä luontokohteisiin kuljettavaa julkista liikennettä.

”Tämä voisi osaltaan kasvattaa kaupunkien turismia, ja lisäksi kansallispuistoissa vierailevat ihmiset mitä luultavammin käyttäisivät myös lähialueiden palveluita”, Himari pohtii.

Heikkonenkin huomauttaa, että monet kunnat voisivat markkinoida luontokohteitaan paremmin ja järjestää esimerkiksi yhteiskyydityksiä päiväretkille. Hän on samaa mieltä Himarin kanssa siitä, että luontokohteiden saavutettavuus voisi lisätä kuntien oheisyritystoimintaa ja samalla tuoda kaivattua lisärahoitusta.

Helsingissä tehtiin vuoden 2018 joulukuussa valtuustoaloite pääkaupunkiseudun luontoalueiden saavutettavuuden lisäämiseksi julkisella liikenteellä. Kyseisessä aloitteessa allekirjoittaneet huomauttavatkin, että oikein markkinoituna kätevät julkiset yhteydet voisivat toimia kaupungin matkailuvalttina. Lisäksi aloitteessa painotetaan luonnon terveysvaikutuksia ja suomalaisen luonnon ainutlaatuisuutta. Samanlaisia aloitteita toivoisi muuallekin Suomeen.

Koska julkisten yhteyksien lisääminen on käytännössä kuntien käsissä, retkeilijät voivat lähettää asiasta palautetta ja parannusehdotuksia omille valtuutetuilleen. Joukkoliikenteen lisäämiseksi valtiolta voidaan pyytää tukea kunnille, ja lisäksi kunnat voivat rohkaista paikallisia matkailukuljetusyrittäjyyden pariin. Juuri aloittavalle hallitukselle voidaan osoittaa vaikkapa kansalaisaloitteella, että suomalaiset haluavat kansallispuistot ja suomalaisen luonnon kaikille saavutettavaksi.

Tutustu Julkisilla luontoon -kyselyn tuloksiin seuraavilla sivuilla ja verkossa: sll.fi/julkisilla-luontoon