Luonto parantaa

Kesällä halusin yhdistää suomalaisesta luonnosta nauttimisen uusiin paikkoihin ja liikuntalajeihin tutustumiseen. Kesän parhaiden kokemusten kärjessä olivat lammasjooga maskulaisella Kaiturin tilalla sekä sauna-, metsä- ja laiturijooga Punkaharjun hotellilla.

Kokemus on perustavalla tavalla erilainen, jos liikkuu luonnossa sisätilojen sijaan. En koskaan unohda sitä hetkeä, kun juoksimme ystäviemme kanssa suoraan saunajoogasta viereiseen järveen ja uimme yli puolen tunnin lenkin maisemista nauttien. Jo kokemuksen muistelu saa hengityksen kulkemaan vapaammin ja huulet kääntymään hymyyn.

Sekä Kaiturin tilan että hotelli Punkaharjun rakennukset ovat perinteisin menetelmin ja perinteitä arvostaen remontoituja vanhoja puurakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Hotelli Punkaharjua ympäröi luonnonsuojelualue, jonka suuret männyt tekevät lähtemättömän vaikutuksen.

Luonto on parasta lääkettä stressiin ja suorituskeskeisyyteen, se on hidas ympäristö. Mitä enemmän aikaa ihminen käyttää luonnossa ulkoiluun, sen paremmin hän palautuu rasituksista ja voi hyvin henkisesti.

Suomalaiset tunnetaan luonnonläheisenä kansana, jolla on elävä yhteys luontoon. Jatkuvan kaupungistumisen myötä Suomeen on kuitenkin syntynyt rakennettuja elinympäristöjä, joissa luontoa ei juuri pääse kokemaan. Tutkimusten mukaan jo lasten kohdalla on valtava ero siinä, liikkuvatko he luonnossa vai sisätiloissa.

Luonnosta vieraantuneet aikuiset eivät vie lapsiaankaan luontoon. Siksikin tarvitsemme palveluita, jotka tekevät luontoon pääsystä kaikille mahdollista ja helppoa. Kaupunkien ulkopuoliset luontoalueet vaikuttavat etenkin henkiseen hyvinvointiin tehokkaammin kuin kaupungeissa sijaitsevat viheralueet, mutta kaupunkiluonnollakin on väliä.

Hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin viheralueiden lähellä asuvien ihmisten terveydentila paremmaksi kuin tiukempaan rakennetuilla alueilla. Yhteys viheralueiden ja terveyden välillä oli voimakkainta kotiäitien, vanhusten ja alemman tulotason ja sosioekonomisen aseman omaavien ihmisten keskuudessa. He ovat mahdollisesti muita riippuvampia lähiympäristön tarjoamasta virkistymisestä ja palautumisen mahdollisuuksista.

Britanniassa seurattiin 18 vuoden ajan ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kaupunkimaiselta alueelta luonnonmukaisemmalle alueelle. Luonnon läheisyyteen muuttaneillä ihmisillä oli vähemmän masennukseen liittyviä oireita ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset.

Viime vuosikymmeninä luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon ja luontoon liittyviä vaikutusmekanismeja on onnistuttu avaamaan. WHO:n arvion mukaan fyysisen ja henkisen kuormituksen aiheuttama stressi yhdessä liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kanssa ovat länsimaissa kaksi keskeisintä ennenaikaiseen kuolemaan johtavaa tekijää.

Luonto on parasta lääkettä stressiin ja suorituskeskeisyyteen, se on hidas ympäristö. Mitä enemmän aikaa ihminen käyttää luonnossa ulkoiluun, sen paremmin hän palautuu rasituksista ja voi hyvin henkisesti. Kaikkein parhaiten ihminen elpyy luonnossa sijaitsevissa lempipaikoissaan. Mikä sinun lempipaikkasi luonnossa on ja kuinka usein ulkoilet siellä?