Varmista retkimetsäsi tulevaisuus
Mistä retkeilijä voi selvittää lähimetsänsä suojelutilanteen ja varmistaa retkimetsänsä säilymisen? Luonnonsuojelija-lehti etsi vastausta lukijalta tulleeseen kysymykseen.
Teksti Miia Pietiläinen, kuva Suvi Elo
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2018
Syksyiset sieniretket, loppukesän marjareissut, talviset hiihtoreitit… Retkimetsät ovat meille tärkeitä. Epävarmuus metsän tulevaisuudesta voi kuitenkin kaihertaa mieltä. Moni pohtii, mistä voi varmuudella tietää, että oma lähimetsä, tuttu retkipaikka tai mökin metsät ovat suojassa hakkuilta.
Metsän säilyminen taataan luonnollisesti parhaiten saamalla se suojelun piiriin. Metsäluonnosta nauttiminen, marjastus ja muu virkistäytyminen on suojelualueella edelleen mahdollista.
Jos metsä on yksityisessä omistuksessa ja sijaitsee eteläisessä Suomessa, saattaa se sopia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan eli METSOon. Metsästä tehdään yksityinen suojelualue tai sen voi myydä valtiolle suojeltavaksi. Omistajalle maksetaan metsänsä myynnistä tai suojelemisesta verotonta korvausta.
Ohjelmaan päästäkseen metsän on täytettävä tietyt, suojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit. Omistaja voi teettää arvioinnin maksutta ELY-keskuksella. Myös Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistyksien vapaaehtoisilta voi kysyä apua. Samalla voit lähteä mukaan toimintaan.
Vaikka retkimetsäsi ei täyttäisikään METSO-ohjelman ehtoja, on sen suojelu silti mahdollista. Yksityinen metsänomistaja voi olla halukas suojelemaan metsänsä muilla tavoin. Myös kunnat ja seurakunnat voivat suojella metsiään, jos niillä koetaan olevan luonnonsuojelullista arvoa. Tie suojeluun voi olla pitkä, mutta lannistua ei kannata.
Kaavoituksen ja hakkuiden uhat
Erityisesti kaupunkien kasvukeskuksien lähimetsiä saattavat uhata kaavoitussuunnitelmat. Asukkaiden on mahdollista vaikuttaa kaavoitukseen suunnitteluvaiheessa. Kaavoitussuunnitelmat on kirjattu kaupungin verkkosivulle ja viralliselle ilmoitustaululle. Joukossa on voimaa – parhaiten äänensä saa kuuluviin luonnosuojelu-, kylä- ja kaupunginosayhdistysten kautta.
Myös voimaperäiset hakkuut lähimetsässä voivat ahdistaa, vaikka itse metsä säilyisi. Harvaksi hakattu puistomainen metsä ei korvaa luonnontilaisen metsän tunnelmaa. Myös näihin suunnitelmiin voivat asukkaat vaikuttaa.
Metsänhoitosuunnitelmat ovat julkisesti saatavilla kuntien nettisivuilta. Kuten kaavoitussuunnitelmien kohdalla, myös metsänhoidon suhteen oma tai yhdistyksen näkemys täytyy ilmaista hyvissä ajoin. Mielipide kannattaa antaa, vaikkei sitä erikseen pyydetä.
Näkökulma kannattaa tuoda myös julkisuuteen, ja samalla esittää vaihtoehtoisia, luontoystävällisempiä tapoja hoitaa metsää. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt aloitepohjan kunnan avohakkuuttomuuteen, jota voi jakaa.
Pois avohakkuista
Huolta ovat erityisesti viime vuosina aiheuttaneet Metsähallituksen hakkuut valtion mailla, meidän yhteisissä retkeilymetsissämme. 17.5. alkaneen Avohakkuut historiaan -kampanjan tavoitteena on, että valtion mailla siirrytään avohakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin. Kansalaisaloitetta varten on kerättävä kuuden kuukauden aikana 50 000 kannatusilmoitusta, jotta laki siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Allekirjoita aloite ja tule mukaan keräämään nimiä: avohakkuuthistoriaan.fi.
Metsiensuojelun ABC
1. Selvitä metsän omistaja
Noin 60 % Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa, mutta merkittäviä määriä kuuluu myös valtiolle ja yrityksille.
Tarkista metsän kiinteistötunnus. Kaikki tunnukset löytyvät kartalta maanmittauslaitoksen nettisivuilta (www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/palvelut/selvita-kiinteistotunnus).
Tunnuksen avulla saat omistajan tiedot
- soittamalla maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun (10 ilmaista tietopyyntöä/vuosi)
- Maanmittauslaitoksen Ammattilaisen Karttapaikka-palvelusta (käyttöön tarvitset maksulliset tunnukset) TAI
- metsätilan sijaintikunnan teknisestä toimesta
2. Ota yhteyttä
a. Metsän omistaa yksityinen henkilö:
- Jos sinulla on yhteys henkilöön, voit kertoa hänelle metsän luontoarvoista ja mahdollisuudesta saada suojelusta korvausta METSO-ohjelman kautta.
- Jos et tunne omistajaa, voit pyytää ELY-keskusta tai metsäkeskusta ottamaan yhteyttä. ELY-keskuksilla on omat METSO-vastuuhenkilönsä. Voit myös kysyä neuvoa Luonnonsuojeluliiton yhdistyksistä.
b. Metsän omistaa kunta, valtio, seurakunta tai metsäyhtiö:
- Monilla kunnilla on ympäristösihteeri tai muu ympäristöasioista vastaava virkamies. Asiaa voi tiedustella soittamalla kunnan puhelinvaihteeseen. Suuremmissa kaupungeissa on oma ympäristökeskuksensa tai vastaava virasto.
- Ulkopuolisen on yleensä helpointa edistää metsien suojelua. Näitä tapauksia voi käsitellä myös julkisuudessa.
- Alueesta voi laatia suojeluesityksen. Kannattaa olla yhteydessä Luonnonsuojeluliiton piireihin ja paikallisyhdistyksiin, joissa on kokemusta esityksien laatimisesta.
3. Pohdi sopivaa suojelutapaa
a. Yksityinen metsä
- Suojelualue METSO-ohjelman avulla. Metsän voi suojella pysyvästi tai määräaikaisesti. Jos metsä täyttää yhden tai useamman seuraavista kohdista, alue voisi sopia METSO-ohjelmaan:
√ Metsässä on runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita.
√ Metsä on ollut pitkään hakkaamatta.
√ Maapohja on rehevää tai soistunutta.
√ Metsässä on vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita. - Metsä tai osa metsästä voidaan suojella määräaikaisesti, mikäli sieltä löytyy petolinnun pesä, metsäkanalintujen soidinpaikkoja tai muita riistalle arvokkaita alueita tai uhanalaisien eliöiden elinalueita.
- Maanomistaja voi perustaa yksityisen suojelualueen ilman korvausta ELY-keskuksen luvalla.
- Arvokkaan metsän voi myydä suojeltavaksi Luonnonperintösäätiölle tai jättää perinnöksi Suomen luonnonsuojeluliitolle.
b. Muulle taholle kuuluva metsä
- METSO-ohjelma koskee myös kunnallisia metsiä.
- Kunta tai kaupunki voi suojella luontoarvoiltaan merkittävän metsän myös yleis- tai asemakaavan kautta.
Lue lisää ja lähde mukaan toimintaan:
- Perusteellinen opas kuntametsiin vaikuttamisesta: sll.fi/uusimaa/toiminta/kuntametsat/opas
- Aloitepohja kunnan avohakkuuttomuuteen: sll.fi/avohakkuutonkunta
- Kansalaisaloite lakialoitteeksi avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla: avohakkuuthistoriaan.fi
- Lähde mukaan toimintaan: sll.fi/paikallistoiminta
- Tue Luonnonsuojeluliiton metsätyötä: sll.fi/lahjoita/metsat
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Sinua saattaisi kiinnostaa
Tulevan hallituksen on pysäytettävä luontokato ja ilmaston kuumeneminen
Järjestöt kokoontuvat Säätytalolle vaatimaan tulevalta hallitukselta ilmastotoimia ja luonnonsuojelua tänään tiistaina klo 8.00–10.…
Lue lisää