Valittuja paloja vaikutusvallasta

”Osallistuin Kemijoen suojelusoutuun heinäkuussa. Ei varmaankaan olisi pitänyt, sillä Valitut Palat -lehden tutkimuksen mukaan ympäristöaktivisteilla on liikaa valtaa”, kirjoittaa päätoimittaja Matti Nieminen Luonnonsuojelija-lehden 3/2017 pääkirjoituksessa.
Teksti Matti Nieminen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2017
Osallistuin Kemijoen suojelusoutuun heinäkuussa. Ei varmaankaan olisi pitänyt, sillä Valitut Palat -lehden tutkimuksen mukaan ympäristöaktivisteilla on liikaa valtaa.
Valitut Palat julkaisi elokuussa omille lukijoilleen tekemänsä tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan suomalaisten enemmistö (56 %) on huolissaan siitä, että ympäristöaktivisteilla on nykyään liikaa valtaa maan ja kuntien tulevaisuutta koskevissa ratkaisuissa. Väitteeseen tarttuivat MTV3 ja Kuntalehti.
Tutkimuksen toteutus on vinoutunut ja lähtökohta kyseenalainen. Valittujen Palojen brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemä tutkimus on tehty jo vuodenvaihteessa. Otos poimittiin lehden asiakasrekisteristä ja painotettiin iän ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Vastanneet eivät siis ole satunnaisotannalla valittuja suomalaisia.
Tarkkaa kysymysmuotoa ei kerrota. Mieleen nousee, että nyt kaivellaan lukijakunnasta vahvistusta sen omille epäluuloille. Uutisoinnissa yhdistetään suoraviivaisesti ympäristöaktivistit ja -järjestöt. Lyhyen uutisotsikon lukiessa unohtuu myös helposti, että nämä tahot eivät tee päätöksiä kunnissa tai maan osalta. Kysymystä ei myöskään suhteuteta tai verrata mihinkään.
Yrityksenä suhteuttaa ympäristönsuojelijoiden kohtuuttomaksi epäiltyä valtaa on sanottava, että kyllä tämän maan päätöksenteko pyörii elinkeinoelämän suuntaamana. Esimerkiksi Helsingin yliopiston etujärjestöjä arvioineessa tutkimuksessa Elinkeinoelämän Keskusliitto arvioitiin maan voimakkaimmaksi etujärjestöksi.
Suomi on edelleen turvallinen ympäristöään puolustaville, kun vaaraa tarkastellaan globaalisti. Ympäristönsuojelua koskevan epäluulon saati vihapuheen herättämisestä kannattaa olla silti tarkkana.
Kansalaisjärjestö Global Witness on kartoittanut maa- ja ympäristökonflikteissa tapettujen aktivistien määrää. Järjestön tietoon tuli 991 aktivistimurhaa vuosina 2002–2014.
Vaarallisimpia maita oli väestöltään Suomen kokoluokkaa oleva Honduras, jossa tapettiin 101 aktivistia. Vaikutusvallan käyttöä tämäkin, vaikka toki ääripäästä. Tappotahti kiristyy, ja viime vuonna maailmassa tehtiin uusi ennätys, 200 uhria.
Tässä niistä yksi Hondurasista: Alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan Copinh-järjestön keulahahmo Berta Cáceres ammuttiin maaliskuussa 2016 kotiinsa. Hän puolusti paikallisten asukkaiden oikeuksia jokeensa ja vastusti joen patomista voimalalla. Jäljet johtavat sotilaisiin, jotka valvovat yritysten etua. Myös Suomi rahoitti aiemmin Agua Zarcan padon rakentamista, mutta Finnfund lopetti tukensa padolle hollantilaisen päärahoittajan FMO:n vanavedessä, vaikkakin nikoitellen. Kaikki rahoittajat ovat nyt vetäytyneet hankkeesta.
Luin teinipoikana Valittuja Paloja. Hienoja henkilökuvia ja tarinoita, amerikkalaisittain kerrottuna. Lehden mukaan sen ”perusfilosofiana toimii eettinen vastuullisuus”. Voisiko tässä valossa Valitut Palat kirjoittaa Bertan tarinan? Tai hänen tyttärensä? 26-vuotias Bertha Zuñiga yritettiin ampua nyt heinäkuussa. Hän on jatkanut äitinsä työtä.
Matti Nieminen, 24.8.2017

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa

Muistutus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle liittyen Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamiseen
Muistutus 15.8.2023 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöluvat
Lue lisää
Vaellusyhteyksistä ja virtaamasta velvoite vesivoimayhtiöille
Vesivoimayhtiöt ovat aktivoituneet rakennettujen jokien visiohankkeissa, joissa korostetaan yhteistyötä ja vapaaehtoistoimia virtavesiluonnon…
Lue lisää