Vihreät
Vihreää kunnianhimoa ja uskottavuutta
Arvio: Vihreät on edelleen vihrein puolue. Tieto ja perehtyneisyys näkyvät läpi vastausten ja poliittisten ohjelmien. Tavoitteissa on kunnianhimoa. Puolue on ainoa, jolla on esimerkiksi turpeen energiakäytöstä luopumiselle selkeä tavoiteaikataulu.
1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Ilmastotieteen ja Pariisin sopimuksen mukainen tavoite ilmastonmuutoksen rajoittamisesta 1,5 asteeseen edellyttää merkittävästi nopeampia ja kunnianhimoisempia toimia kuin mihin Suomi on toistaiseksi sitoutunut.
2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Fossiilisille polttoaineille on asetettava eräpäivä heti, jotta tarvittavat korvausinvestoinnit lähtevät liikkeelle ja energiantuotantomme muuttaminen päästöttömäksi toteutuu. Turpeen energiakäyttö tulee kieltää vuoteen 2025 mennessä ja kivihiilen 2020-luvun aikana. Samalla tulee myös kieltää uusien turvetuotantoalueiden raivaaminen.
3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Ympäristölle haitalliset tuet ovat vaaraksi Suomen tulevaisuudelle, sillä ne edistävät ilmastonmuutosta ja jarruttavat siirtymistä kestävään yhteiskuntaan. Ympäristölle haitallisten tukien alasajo on aloitettava heti ja tehtävä asteittain loppuun 10 vuoden aikana. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on esitetty heti lakkautettavaksi esimerkiksi teollisuuden energiaveron palautus ja päästökauppakompensaatio.
4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Kaivostoiminta ei kuulu luonnonsuojelualueille. Kaivoslaissa tulee yksiselitteisesti estää malmien etsintä luonnonsuojelualueilla. Kaivosta ei tule voida perustaa myöskään sellaiselle etäisyydelle luonnonsuojelualueesta tai kansallispuistosta, että toiminnasta on ympäristönsuojelulain mukaista haittaa.
5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi nopeat lisäykset luonnonsuojelun rahoitukseen ovat välttämättömät. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastonmuutokseen verrattava uhka maapallolle. Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseen mutta tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.
6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Liian korkealle viritetty Metsähallituksen tulostavoite ajaa Metsähallitusta kestämättömään hakkuupolitiikkaan. Tulostavoitetta on laskettava ja lisäksi rinnalle on asetettava Metsähallitukselle tavoite hiilinielujen kasvattamiseksi. Valtion mailla voitaisiin kokonaan luopua avohakkuista ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen menetelmään.
7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Koskiensuojelu on ollut pitkällisten kamppailujen aihe, ja viimeisten vapaana virtaavien koskien jättäminen rauhaan on vaatimus, josta ei pidä antaa milliäkään periksi. Mainittujen toimien lisäksi on vaelluskalakantojemme elvyttämiseksi myös välttämätöntä asettaa kaikille vesivoimaloille kalatalousvelvoitteet ja saattaa olemassa olevat velvoitteet ajantasalle. Nykytiedon valossa se tarkoittaa, että voimalat on velvoitettava rakentamaan kalateitä. Lisäksi on tehtävä vesistöjen kunnostuksia.
8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Vesistöjen tilasta huolehtimiseksi on välttämätöntä puuttua maa- ja metsätalouden päästöihin. Mainittujen toimien lisäksi on luovuttava esimerkiksi ojitettujen soiden kunnostusojitusten tukemisesta ja pellonraivaus turvemailla on kiellettävä.
9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Suomi tarvitsee nykyistä vahvemman, itsenäisen ympäristöhallinnon, ei heikompaa. Sipilän hallituksen esittämä ympäristöhallinnon alasajo on pysäytettävä. Yleisen edun valvontaa ei voi jättää yksin kansalaisten ja järjestöjen harteille vaan se kuuluu valtion viranomaiselle, jolla tulee olla valitusoikeus keinovalikoimassaan.
10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Suomen tulee kantaa kansainvälisestä ilmastorahoituksesta oma oikeudenmukainen osuutensa. Hyvinvoivana teollisuusmaana meillä on vastuu globaalista kehityksestä.. Kehitysyhteistyörahoitusta tulee nostaa merkittävästi, jotta Suomi pääsee YK:n tavoitteeseen ohjata 0,7% bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön.
Vaalikysely
Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.
Lue lisää