Varovaista ympäristöpolitiikkaa

Arvio: Puolue asettaa kohtalaisen tiukat ilmastotavoitteet ja puolustaa ympäristöhallintoa ja Itämerta. Mittauksissa menestyvän oppositiopuolueen vastaukset ovat silti varovaisia ja tosi paikan tullen on vaikea sanoa, priorisoisiko Sdp luonnon vai teollisuuden.

1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP:n visiossa tulevalla vaalikaudella otetaan isoja askeleita kohti hiilineutraalia ja -negatiivista yhteiskuntaa. SDP:n tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen. Vuonna 2050 Suomen päästöjen tulee olla jo merkittävästi pienemmät kuin hiilinielumme, koska aiomme pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen päästötavoitteita tarkistetaan ja kiristetään osana Euroopan tavoitteiden tarkistamista. Tärkeää ei ole vain tavoite vaan myös keinot, jolla tavoitteeseen päästään. SDP on esittänyt joukon keinoja ilmasto- ja vaaliohjelmissamme ja peräämme laajaa keskustelua niistä, jotta oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin talouteen on mahdollinen.

2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP on esittänyt, että Suomessa tulee luopua asteittain turpeen energiakäytöstä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä siirtymäaikojen avulla. Kivihiilikieltoa esittävä laki on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja perusteltu aikataulu esityksen kiellolle on vuosi 2029.

3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP:n keskeisiä yritystukikriteerejä ovat mm. yritystukien painopisteen siirtäminen säilyttävistä uudistaviin tukiin, tukien uudelleen kohdentamisessa painopisteen tulee olla TKI-tuissa. Tukien avulla kannustetaan uusia yrityksiä ja tuetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tukien tulisi olla ensisijaisesti määräaikaisia ja tapauskohtaisella harkinnalla pidempikestoisia. Yritystuissa karsitaan energiapolitiikan ja siihen liittyvän verotuksen päällekkäisiä ohjauskeinoja. Tehostetaan ja luodaan kannustavuutta myös maataloudessa oleviin yritystukijärjestelmiin. Olisimme olleet valmiita muutoksiin jo tällä kaudella mutta yhteisymmärrystä ei valitettavasti syntynyt laajassa työryhmässä.

4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP:n mielestä kaivoslainsäädäntöä tulee uudistaa. Valtausperiaatteesta on luovuttava ja mineraaliesiintymien on oltava lähtökohtaisesti valtion omaisuutta, joita valtio voi myydä eteenpäin korvausta vastaan. Kaivostoiminnan ympäristövastuita on selkeytettävä. Natura-suojelun purkamisen ei pidä olla keinovalikoimassa, vaan suojeltuja luontoalueita on kunnioitettava.

5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP on samaa mieltä siitä, että luonnonsuojelun määrärahoja on nostettava seuraavalla hallituskaudella mutta tarkkoihin summiin on tässä vaikea ottaa kantaa. SDP on sitoutunut siihen, että laajennetaan kansallispuistoverkostoa ja turvataan METSO-ohjelman rahoitus ja soidensuojeluohjelma saatetaan loppuun.

6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP on sitoutunut siihen, että Metsähallituksen tulostavoitetta kohtuullistetaan siten, että luontoarvoltaan arvokkaat metsät säilyvät.

7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: SDP on sitoutunut uhanalaisten vaelluskalojen suojeluun. Suomen uhanalaisia vaelluskalakantoja tulee vahvistaa kalojen luontaista elinkiertoa ylläpitämällä ja palauttamalla. Istutukset eivät ole nykytiedon mukaan tehokkain keino vahvistaa kalakantoja. Vaelluskalojen kulku elin- ja lisääntymisalueille tulee turvata. Useista vanhoista vesitalousluvista puuttuu kalatalousvelvoitteet kokonaan. Kalatalousvelvoitteet tulee lisätä niihin vesitalouslupiin, joihin niitä ei ole aikaisemmin sisältynyt, mikäli kyseisen luvan piirissä ole¬vasta vesitaloushankkeesta aiheutuu kalakannalle ja kalastukselle vahinkoa. Myös jokiensuojelu sekä esimerkiksi tierakentamisesta aiheutuneiden esteiden poistaminen ovat tärkeässä roolissa vaelluskalakantojen vahvistamisessa.

8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: SDP haluaa toteuttaa ohjelman, jolla voidaan vähentää Itämereen päätyvän fosforin määrää kipsikäsittelemällä peltoja. Käynnistetään ohjelma kaikkien jätevesien puhdistuslaitosten nostamiseksi parhaimpien tasolle typen kuormituksen vähentämiseksi. Tehostetaan maatalouden ympäristötukivarojen käyttöä tiukentamalla niiden vastikkeellisuutta ja kohdentamalla niitä ravinnekuormituksen riskialueille. Avohakkuiden kieltämisestä ojitetuilla soilla SDP:llä ei ole linjausta, mutta kaikki keinot on hyvä tutkia ja arvioida osana kokonaisuutta.

9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: SDP on ollut erittäin huolissaan LUOVA-virastoa koskevista suunnitelmista. Ympäristöhallinnon resurssit tulee turvata.

10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Suomen on ilmastorahoituksessaan palattava edellisen hallituskauden aikana luodulle kasvu-uralle. Suomen on lisättävä merkittävästi budjettirahoitteista ilmastorahoitustaan osana kehitysyhteistyömäärärahojen uutta kasvua ja vahvistettava erityisesti rahoitustaan ilmastosopimuksen alaisille ilmastorahastoille.