Rkp
Varovainen mutta valmis tukileikkuriin
Rkp:n vastaukset ovat varsin ympäripyöreitä ja varovaisen niukkasanaisia, mutta yritysmaailmaa kohtaan tulee tiukka kannanotto haitallisten tukien kieltämisessä.
1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Uskomme että on realistista, että nielut ovat suuremmat kuin päästöt vuonna 2040. Jos tämä onnistuu nopeammin niin se olisi tietysti erinomaista. Tuemme EU:n tavoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta
2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Haluamme luopua 2030-luvulla fossiilisista polttoaineista energiatuotannossa, tämä saisi mielellään tapahtua aikaisemmin, mutta emme usko sen olevan realistista
3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Yrityistukien ilmastovaikutuksia pitäisi arvioida
4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: –
5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.
Vastaus: Eri mieltä
Perustelut: Meidän mielestä turvemaita ei pitäisi raivata, sen sijaan meidän pitäisi kunnostaa kosteikkoja
6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Metsähallituksen metsissä ilmastovaikutuksia ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitäisi painottaa. Haluamme että Suomi hiilinieluja laskettaessa pyrkii ratkaisuihin, jotka perustuvat tut- kimukseen ja oikeudenmukaiseen metsien kansallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimiseen
7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: –
8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi haluamme, että Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä jatketaan voimallisesti. Kipsin ja kalkin käyttöä pitää lisätä.
9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: –
10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Kehitysyhteistön taso nostetaan ensin 0,7% BKT:sta ja vuoteen 2030 haluamme että taso on 1% BKT:sta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyöstä
Vaalikysely
Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.
Lue lisää