Varovainen mutta valmis tukileikkuriin

Rkp:n vastaukset ovat varsin ympäripyöreitä ja varovaisen niukkasanaisia, mutta yritysmaailmaa kohtaan tulee tiukka kannanotto haitallisten tukien kieltämisessä.

1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Uskomme että on realistista, että nielut ovat suuremmat kuin päästöt vuonna 2040. Jos tämä onnistuu nopeammin niin se olisi tietysti erinomaista. Tuemme EU:n tavoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta

2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Haluamme luopua 2030-luvulla fossiilisista polttoaineista energiatuotannossa, tämä saisi mielellään tapahtua aikaisemmin, mutta emme usko sen olevan realistista

3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Yrityistukien ilmastovaikutuksia pitäisi arvioida

4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: – 

5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Vastaus: Eri mieltä

Perustelut: Meidän mielestä turvemaita ei pitäisi raivata, sen sijaan meidän pitäisi kunnostaa kosteikkoja

6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Metsähallituksen metsissä ilmastovaikutuksia ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitäisi painottaa. Haluamme että Suomi hiilinieluja laskettaessa pyrkii ratkaisuihin, jotka perustuvat tut- kimukseen ja oikeudenmukaiseen metsien kansallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimiseen

7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: –

8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi haluamme, että Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä jatketaan voimallisesti. Kipsin ja kalkin käyttöä pitää lisätä.

9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: –

10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Kehitysyhteistön taso nostetaan ensin 0,7% BKT:sta ja vuoteen 2030 haluamme että taso on 1% BKT:sta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyöstä

Vaalikysely

Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.

Lue lisää