Perussuomalaiset
Kalojen ja vesivoiman puolesta
Perussuomalaisilta heltiää ympäristöasioissa sympatiaa lähinnä kaloille. Puolue pitää silti vesivoimaa hyvänä sähköntuotantotapana. Lisäksi perussuomalaiset kehuu nykyistä metsätaloutta kestäväksi, vastustaa turvekieltoa, pitää kivihiiltä hyvänä varaenergian lähteenä ja suhtautuu kaivostoimintaan myönteisesti.
1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: –
2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Kivihiilen käytölle pitää ottaa taloudellisten vaikutusten ja korvaavien ratkaisujen kannalta realistinen aikataulu. Kivihiili on paljon helpommin varastoitavissa kuin maakaasu tai puu, eikä kiellolla saa vaarantaa toimitusvarmuutta. Kivihiiltä on pidettävä jatkossakin poikkeustilanteiden varapolttoaineena varmuusvarastoissa. Kivihiilestä luopuminen luo nostopaineita sähkön ja kaukolämmön hinnalle, mikä voi nostaa pääkaupunkiseudun vuokria 10-20 % ja siten myös veronmaksajien kustantamia asumistukia. Kivihiilen energiakäyttö on EU:n päästökaupan piirissä, joten kansallisen toimen myötä vastaava määrä päästöoikeuksia tulisi mitätöidä, koska muussa tapauksessa jokin saastuttavampi EU-maa voi lisätä päästöjään. Vastustamme myös turpeen käyttökieltoa. Turve on kotimainen energianlähde ja tärkeä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Biomassan ja turpeen yhteiskäytössä seos palaa puhtaasti, ja siitä saadaan myös enemmän tehoa.
3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Tämä – kuten yritystukien muukin poistaminen – on tietysti houkutteleva aihe, mutta valitettavasti kokonaisuus ei ole niin mustavalkoinen. Ennemminkin huomiota pitäisi nyt kiinnittää esimerkiksi tuulivoimatukiin.
4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Tätä pitäisi tarkentaa. On olemassa erilaisia luonnonsuojelualueita ja erilaista kaivostoimintaa. Suhtaudumme kaivostoimintaan myönteisesti, mutta kaivosyhtiöt tulee saattaa selvemmin vastuuseen luontoon ja varsinkin vesistöihin kohdistuvasta haitasta.
5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.
Vastaus: Eri mieltä.
Perustelut: Monimuotoisuuden suojelu mainittuine toimenpiteineen on erittäin oleellista, mutta emme ota tässä vaiheessa kantaa rahasummaan.
6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.
Vastaus: –
Perustelut: Suojeltujen metsien määrä Suomessa on kokonaisuutena riittävällä tasolla ja metsätalous kestävällä pohjalla. Metsänomistajien on voitava toteuttaa omia tavoitteitaan kestävästi, olivat ne sitten taloudellisia, maisemallisia tai suojelullisia. Metsiensuojelua tulee edistää vapaaehtoisuuteen pohjautuen yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa erityisesti Etelä-Suomessa. Hakkuiden jälkeiset istutukset on toteutettava nykyistä nopeammin metsien uusiutumiseksi. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti yhteismetsiin, joissa metsänomistaja ei tee yksin päätöstä. Yleensäkin ottaen maa- ja metsätalouden ympäristöohjelmissa velvoitteet ja vaadittavat toimenpiteet ovat jatkuvasti lisääntyneet, mutta myönnetyt tukiosuudet eivät. Tähän suojelubyrokratian ja rahoituksen epäsuhtaan pitää kiinnittää huomiota.
7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: Vesivoima on hyvä sähköntuotantotapa ja sillä on keskeinen merkitys energiajärjestelmässämme säätövoimana. Rajoituksena on kuitenkin se, että Suomen perinteinen vesivoima on jo hyödynnetty tehokkaasti. Viimeiset vapaat joet tulee säilyttää rakentamattomina vaelluskalakantojen sekä muiden luontoarvojen ja virkistyskäytön vuoksi.
8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: –
9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.
Vastaus: Samaa mieltä.
Perustelut: –
10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.
Vastaus: Eri mieltä
Perustelut: Olemme valmiit panostamaan kehitysapuun, mikäli Suomeen saapuva taloudellisesti ja muuten haitallinen maahanmuutto on saada radikaalisti vähenemään. Samalla rahalla, joka menee maahanmuuttoon, saataisiin valtavasti paljon enemmän aikaiseksi muualla, ilman maahanmuuton kohdemaalle aiheuttamia ongelmia.
Vaalikysely
Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.
Lue lisää