Perinnepuolue ympäristöasioissakin

Keskitien kulkija vastailee varovasti, mutta ei halua kaivoksia luonnonsuojelualueille. Kristillisdemokraatit kaipaa omaa rahaa ilmastotyölle, mutta korostaa yhtä aikaa teollisuuden kilpailukykyä.

1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Suomen tulee ehdottomasti pyrkiä ylittämään nykyinen tavoite vuodelle 2030, mutta nettohiilinegatiivisuuden saavuttaminen 2030 mennessä saattaa olla jo teknisestikin mahdotonta. Energia-alalla kehitys on kuitenkin nopeaa juuri nyt ja tilannearvio saattaa muuttua nopeastikin.

2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Olemme sitoutuneet siihen, että kivihiilen käyttö lopetetaan 2030 mennessä.

3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Tämä tarkoittaisi käytännössä merkittäviä veronkiristyksiä kotimaiselle teollisuudelle ja liikenteelle suhteessa muihin EU-maihin. Suomalainen teollisuustuotanto on tuotettua tuotantomäärää kohti todennäköisesti maailman vähäpäästöisintä ja sitä kehitetään jatkuvasti.

4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Luonnonsuojelualueet pitää rauhoittaa kaivostoiminnalta.

5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Vastaus: Eri mieltä

Perustelut: Kannatamme esim. Metso-ohjelman jatkoa ja sen rahoituksen korottamista. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun pitää varata lisää määrärahoja mutta emme ole valmiita sitoutumaan tiettyyn summaan. Asiaa pitää valmistella huolellisesti ja päätökset tehdään sen jälkeen.

6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Hakkuiden määrää ei ole tarpeen nykyisestä vähentää valtion mailla, ne ovat tällä hetkellä Suomessa kestävällä tasolla, ja samalla valtion mailla on suurimmat suojelualueet.

7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Vesivoimaa tarvitaan jatkossakin erityisesti muiden uusiutuvien energianmuotojen käytön lisääntyessä säätövoimaksi. Ensisijaisesti tulee nostaa jo rakennettujen jokien tuotannon tehoa. Luonnonmukaisia jokia ei tule valjastaa vesivoimalle ja vaelluskalojen reiteistä on pidettävä huoli ja uusia kalateitä rakennettava.

8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Vesien suojeluun pitää panostaa mm. kipsin käytöllä.

9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: –

10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Kannatamme kehitysyhteistyön rahoituksen nostamista ja suuntaamista mm. energiatehokkuuden ja kestävän energiateknologian vientiin, metsityshankkeisiin ja kestävän ruokaturvan vahvistamiseen, mitkä ovat myös Suomen vahvuusalueita. Tämä ei saa kuitenkaan olla pois muusta kehitysyhteistyöstä.

Vaalikysely

Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.

Lue lisää