Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Metsiä on Etelä-Suomessa suojeltu aivan liian vähän

Talousmetsien hoito on liian yksipuolista ja aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä. Mielestämme metsiä voi suojella lisää tai hoitaa enemmän jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Lähimetsät ovat tärkeitä ihmisille ja luonnolle. Kaavoitus uhkaa taajamien metsiä. Vaikutamme kaavoitukseen ja kuntien metsienhoitosuunnitelmiin.

Haluatko vaikuttaa metsiensuojeluun?

Ota yhteyttä!

Kuntametsät

Kuntametsät ovat tärkeitä viihtyvyydelle, koska ne sijaitsevat enimmäkseen siellä missä ihmiset asuvat, taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä. Huomattava osa kuntametsistä onkin kaavoitettu virkistysalueiksi.

Kuntametsäopas

 

Uudenmaan piirin 10 metsätavoitetta (julkaistu 24.3.2018)

1. Uudenmaan metsiä on hoidettava kestävästi ja moniarvoisesti.

Metsät ovat keskeinen osa suomalaista luontoa ja luontosuhdetta. Metsät ovat kymmenien tuhansien lajien koti. Ne tuottavat muun muassa uusiutuvia raaka-aineita ja syötäviä antimia, luovat viihtyisyyttä, edistävät terveyttä, toimivat liikunta-, leikki- ja oppimiskohteina sekä tasaavat tulvia. Elinvoimainen metsäluonto on tärkeä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Metsiin liittyvää päätöksentekoa tulee kehittää myös ylisukupolvisen kestävyyden kaikki vaatimukset täyttävästi.

2. Metsiä on suojeltava hiilivarastoina ja -nieluina.

Runsaspuustoiset metsät sitovat hiiltä ja varsinkin vanhojen metsien maaperässä on varastoituna suuria määriä hiiltä. Avohakkuiden, voimakkaiden harvennusten ja nuorten metsien suuri määrä aiheuttaa sen, että kokonaisuutena metsiin sitoutuneen hiilen määrä on huomattavasti pienempi kuin ilmastotavoitteiden kannalta olisi tarpeen. Metsätaloustoimien paremmalla suunnittelulla, metsän kiertoaikaa pidentämällä, välttämällä voimakasta maaperän käsittelyä ja pidättäytymällä hakkuumäärien kasvattamisesta voitaisiin metsiin sitoutuneen hiilen määrää nostaa merkittävästi. Metsien käytön ilmastovaikutuksien tarkastelussa tulee painottaa erityisesti lähivuosikymmeniä, koska ilmastonsuojelutoimenpiteet ovat nyt kaikkein kiireellisimpiä ja tehokkaimpia.

3. Kaikkien omistajaryhmien, erityisesti kuntien ja valtion, on lisättävä metsien suojelua.

Uudenmaan maaluontotyyppien suojeluaste tulisi nostaa lähivuosikymmeninä kansainvälisesti sovitulle 17 % tasolle, mikäli maakunnan rikas metsäluonto halutaan säilyttää. Piirin mielestä vuoteen 2025 mennessä sopiva välitavoite on 8 % metsämaasta.

Ennen metsänhoitotoimia on tehtävä aina riittävät luontoselvitykset.

Yksityismaiden suojelun kannalta elintärkeää on saada METSO-ohjelman rahoitusta voimakkaasti lisättyä nykytasosta sekä ohjelman markkinoinnille resursseja.

Kuntien mailla tarvitaan enemmän suojelusuunnittelua sekä metsiä säilyttävää ja suojelevaa kaavoitusta.

Kuntien teettämissä METSO-selvityksissä tunnistetut luontoarvot on turvattava ja arvokkaimmista kohteista on perustettava suojelualueita. Uudenmaan alueen vähäisten valtionmaiden luontokohteet, mm. LUKE:n hallinnoimat Lapinjärven, Raaseporin Solbölen ja Tuusulan Pirunkorven tutkimusmetsien arvometsät, tulee saada suojelun piiriin.

4. Uudenmaan metsien hakkuumääriä ei voi kestävästi lisätä.

Maamme uhanalaisista lajeista 36 %1 elää metsissä ja 70 %2 metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Uudenmaan piirin toimialueen luonto on poikkeuksellisen monimuotoista niin luontotyyppien kuin lajienkin näkökulmasta. Suuri ja koko ajan kasvava asukasmäärä korostaa monipuolisten metsien säilyttämisen tärkeyttä myös virkistyskäyttöön.

Jo talous- ja virkistysmetsien nykyisen laajuiset hakkuut aiheuttavat piirin toimialueella jatkuvasti konflikteja metsätalouden harjoittamisen, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön sekä maisemansuojelun tarpeiden välillä. Tästä syystä metsien hakkuita ei ole ilman kohtuuttomia haittoja mahdollista lisätä 2010-luvun keskimääräisestä tasosta.

5. Talousmetsien hoidossa on tarjottava vaihtoehtoja avohakkuille.

Uudenmaan talousmetsissä ja osin myös virkistysmetsissä harjoitetaan edelleen metsätaloutta, joka pohjautuu ajoittain toistettaviin, metsien puustorakennetta yksipuolistaviin harvennushakkuisiin sekä näitä aikanaan seuraavaan uudistushakkuuseen. Yleisin uudistushakkuun tapa on avohakkuu. Avohakkuille on olemassa taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja. Tätä ns. jatkuvaa kasvatusta käytetään jo muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien metsissä. Metsätalouden neuvonta- ja suunnitteluorganisaatioilta kaivataan enemmän vaihtoehtoisten käytäntöjen mainostamista ja soveltamista.

6. Kuntien on otettava metsien käsittelyssään huomioon luontoarvot, maisema, virkistyskäyttö ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet.

Kunnat omistavat piirin toimialueella huomattavan määrän metsiä (noin 35 000 ha). Merkittävää osaa näistä metsistä hoidetaan edelleen liian voimaperäisesti talousmetsinä. Kunnat eivät aina tarjoa asukkaille ja järjestöille riittäviä vaikutusmahdollisuuksia metsäsuunnitelmien laadintaan.

Kuntametsien suunnittelun ja hoidon tavoitteita ja käytäntöjä on syytä muuttaa siten, että luontoarvojen, suojelun ja vetovoimaisten viheralueiden säilyttämisen painoarvo nousee. Avohakkuut, metsiä yksipuolistavat voimakkaat harvennushakkuut ja pesimäaikaiset kesähakkuut tulee lopettaa. Kunnan metsäsuunnitelman laadinta on syytä rinnastaa kaavoitukseen, jossa osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on itsestäänselvyys.

7. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt tulee turvata lain edellyttämällä tavalla.

Metsälaissa on määritelty erityisen tärkeät elinympäristöt (10 §), joiden säilyttäminen kuuluu kestävän metsätalouden perusvaatimuksiin metsäluonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin vuodesta toiseen näitä kohteita tuhoutuu ja vaurioituu metsänhakkuissa merkittäviä määriä. Metsäalan sekä metsälakirikkeitä tutkivien viranomaisten on syytä ryhdistäytyä ja hoitaa kuntoon tämä metsätalouden ilmeinen häpeätahra.

8. Suometsien ojituksista ja avohakkuista tulee luonto-, ilmasto- ja vesiensuojelusyistä luopua.

Piirin toimialueen soista pääosa on ojitettu. Nämä ojitetut suometsät sekä ojituksilta säästyneet runsaspuustoisimmat korvet ja rämeet pitää säästää maanmuokkaukselta. Varsinkin suometsien avohakkuiden jälkeen tehtävät vesitalouden järjestelyt, maanmuokkaus sekä kunnostus- ja täydennysojitukset aiheuttavat merkittäviä ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Suometsien käsittelyyn tarvitaan avohakkuita kevyempiä metsänkäsittelytapoja. Lisäksi vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet ja rämeet tulee säästää luontokohteina. Teknisesti helposti ennallistettavat ojitetut suot pitää ennallistaa.

9. Kaavoituksella on turvattava laajat metsäalueet, tärkeät ekologiset yhteydet, muut luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävät metsät, kuten pääkaupunkiseudun Viherkehä.

Kaavoitus on liian usein lisärakentamisen sijoittamista erilaisille luonto- ja viheralueille. Tärkeät luontoalueet ovat pirstoutuneet sekä näiden väliset ekologiset yhteydet kaventuneet ja katkeilleet.

Elinvoimaisen viheralueverkoston säilyttämisen tulee olla kaavoitusta ohjaava lähtökohta, jonka sallimien reunaehtojen sekä riittävien luonto- ja virkistysselvitysten mukaan uutta maankäyttöä suunnitellaan ja sijoitetaan. Erityisen tärkeää tällaisen säilyttävän ja suojelevan kaavoituksen lisääminen on pääkaupunkiseudun Viherkehän alueella ja esimerkiksi tulevan Helsingin kansallisen kaupunkipuiston alueella, joiden vaikutuspiirissä jo nyt asuu yli 1,2 miljoonaa ihmistä.

10. Päivittäiseen virkistyskäyttöön sopivia lähimetsiä tulee olla kävelymatkan päässä.

Metsien myönteiset vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja asuinympäristön viihtyisyyteen ovat tutkimuksilla todistettuja. Olennaista varsinkin vanhenevan väestön ja lasten, koulujen ja päiväkotien kannalta on se, että metsäalueita löytyy läheltä, kävelymatkan päästä. Siksi metsäisen viheralueverkoston riittävyys ja hyvä kytkeytyneisyys tulee turvata kaikilla kaavoituksen tasoilla maakuntakaavoista asemakaavoihin.

Viitteet

1 https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me13-metsien-uhanalaiset-lajit

2 http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2008

Luonnonsuojelutyö

Uudenmaan piirissä luonnonsuojelutyö on keskiössä

Lue lisää

Vedet

Haluamme Itämeren ja sisävedet hyvään tilaan

Lue lisää

Porkkala

Porkkalasta maamme seuraava kansallispuisto?

Lue lisää

Suot

Suot ovat Suomen alkuperäisluontoa

Lue lisää

Hiljaisuus

Melu on kasvava ympäristöongelma

Lue lisää

Viherkehä

Viherkehä on pääkaupunkiseudun henkireikä 

Lue lisää