Sijainti: Pääsivu / Tiedotus / Uutiset / Tunnista ja kitke haitallisen vieraskasvin taimet

Tunnista ja kitke haitallisen vieraskasvin taimet

Alkukesä on otollista aikaa havainnoida haitallisten vieraskasvilajien taimien nousua. Esimerkiksi jättipalsamin ja jättiputken taimet on mahdollista tunnistaa jo nuorena, jolloin niiden tuhoaminen on helpointa.

2017-06-02_palsamitaimia_kuvaVirpiSahi_800.jpg
Jättipalsamin taimia. Palsamin sirkkalehdet ovat munuaisen muotoisia ja seuraavat lehdet hieman sahalaitaisia. Kuvassa myös muutama lupiinin ja jättiputken taimi. Kuva: Virpi Sahi

Puutarhatöiden lomassa, villiyrttien keruun ohessa tai iltakävelyllä on hyvä tarkkailla, löytyykö lähiluonnosta haitallisia vieraskasvilajeja. Puutarhanhoito aukeaa aivan uusiin mittakaavoihin, kun siihen lisää vieraslajien poiston. Hoidettavaa puutarhaa, vieraslaji-invaasion uhkaamaa lähiluontoa nimittäin riittää! Espoon viljavilla savimailla ja rehevissä lehdoissa on kosolti maaperää haitallisten vieraslajien kukoistaa.

Jättipalsami on myös taimena helposti tunnistettava yksivuotinen ruoho. Sirkkataimessa on kaksi pulleaa munuaisenmuotoista lehteä. Seuraavat lehdet ovat jo  sahalaitaisia. Pikkutaimia voi nyppiä pois vaikka paljain käsin.

Jättiputken taimet oppii nopeasti erottamaan vaikkapa vuohenputkista, joka on oivallinen villiyrtti.  Jättiputken sirkkataimet voi nyppia käsin  - mutta laita käteen rukkaset tai sormikkaat! Hieman isommat taimet ovat ehtineet kasvattaa pikkuporkkanaa muistuttavan juuren, jolloin voikukkarauta tai vastaava on hyvä.  Jos siemeniä on varissut runsaasti yhteen paikkaan, voi pikkutaimet tukahduttaa esimerkiksi vanhan maton tai muovin alle.

2017-06-02_jattiputkitaimia_kuvaVirpiSahi_800.jpg
Jättiputken taimia. Sirkkalehdet ovat olemukseltaan pyöreähköjä. Lehtien liuskaisuus ja sahalaitaisuus lisääntyy kasvin varttuessa. Kuvassa myös muutama jättipalsamin sirkkataimi sekä vuohenputkea (keskellä alhaalla). Kuva: Virpi Sahi

Ison jättiputken poistoon tarvitaan lapio  - ja ne rukkaset. Muista suojata myös jalat ja sääret eli sandaaleissa ja shortseissa ei ole asiaa jättiputkimaastoon. Kasvin mehu ja auringonvalo yhdessä haavoittavat ihoa kipeästi. 

Kun vieraslajin suursiivous on kerran tehty, on edessä usean vuoden mittainen seuranta ja sitkeä säästyneiden tai myöhemmin itäneiden yksilöiden poisto. Puutarhanhoito on pitkäjänteistä työtä!

Aurinkoisia ulkoiluhetkiä vieraslajien poiston merkeissä voi viettää omatoimisesti tai osallistumalla talkoisiin. Espoon ympäristöyhdistys järjestää jättipalsamitalkoot Mankkaalla 10.6. ja valkopajuangervotalkoot Glimsinjoella 23.8. yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Tarkemmat tiedot löytyvät tapahtumakalenteristamme.

Haluatko järjestää talkoot kanssamme? Ota yhteyttä Tiina Parkkimaan (tiina.parkkima@allergia.fi tai puh. 040 829 0324).

Lisätietoa:

 

2016-01-05 jättiputki_kauhu_kuvaVirpiSahi.jpg
Jättiputki on ehtinyt siementää! Pahimman olisi voinut estää edes katkaisemalla kukkavana.

 

Teksti ja kuvat: Virpi Sahi

 

ESPYY logo.png

 

Ota yhteyttä

Espoon ympäristö-
yhdistys ry

Villa Apteekki
Pappilantie 5, 02770 Espoo
www.sll.fi/espoo

Muut yhteystiedot ks.
hallitus