Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Suomenoja

Suomenojan lintualtaan ympärille suunnitellaan uutta kaupunginosaa metroasemineen. Alueen halki kaavoitettu tielinjaus Matinkylästä Kaitaalle valmistuu vuoden 2015 kuluessa. Vaikka lintualtaat ollaan jättämässä luonnontilaan, on kosteikkoekosysteemin tulevaisuus kokonaisuutena uhattuna.

Suomenojan allas rehevässä kesäasussaan. Kuva: Jukka Ranta

Meren täyttö venesataman edustalla estettävä

Suomenojan venesataman tilalle kaavoitetaan asuinaluetta siten, että meri täytettäisiin maamassoilla Pirisaareen asti.

Noin 2 miljoonaa kuutiota maata ruopattaisiin ja vietäisiin merialueille, minkä lisäksi noin 3 miljoonaa  kuutiota maata tuotaisiin muualta.

Kaupungin aiempi yritys asemakaavoittaa venesatama kaatui YVA:n puutteeseen. Tällä kertaa YVA tehdään, mutta se koskee vain meren täyttöä, ei muita vaikutuksia.

Espoon ympäristöyhdistys on yhdessä Tringan ja muiden järjestöjen kanssa seurannut alueen maankäytön suunnittelua, puolustaen Suomenojan kosteikkoa ja sen ympäristön säilyttämistä.

Lue lisää voimassa olevista kaavoista ja Espyyn lausunnoista:

  • 22.11.2011 Espyyn mielipide kaupunkisuunnittelulautakunnalle koskien Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta PDF
  • 18.9.2006 Espyyn muistutus Finnoonsataman  asemakaavaehdotuksesta PDF
Suomenojan allas Kuva: Jukka Ranta


Luhtaniityt sekä lintu- ja hyönteislajistoa ylläpitävät ravintokasvit turvattava

Suomenojan kosteikkoekosysteemiin kuuluvat vesialueen ja lintujen lisäksi myös altaan puustoiset ja avoimet niittyalueet runsaine kasvi- ja hyönteislajistoineen. Esimerkiksi pelkkiä kasvilajeja ja koppakuoriaislajeja on tavattu kumpaakin noin 500. Joukkoon mahtuu mm. uhanalaisia perhos- ja korentolajeja sekä suojeltuja kasveja.

Luhtaniitty on uhanalainen luontotyyppi, jonka säilyminen on turvattava myös tulevaisuudessa. Luhtaniitty tarvitsee luontaisia tulvia säilyttääkseen piirteensä.

Runsas kukkaloisto kuivilla penkoilla, ”joutomailla”, ja märillä niityillä, ”rutakoissa” takaa kesäisin meden perhosille ja talvisin siemenravinnon talvehtiville linnuille. Lehtipuuvaltainen reunapuusto, ”lepikko/pusikko”, on tärkeää mm. pikkutikalle.

Alueen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu alkaa keväällä 2014. Suunnitelmassa tulee turvata arvokkaan luhtaekosysteemin säilyminen, sopeuttaa mahdolliset niittotoimet hyönteisten ja lintujen ravintokasvien kukintaan (mesikasvit) ja siementuotantoon (talventörröttäjät) sekä panostaa haitallisten vieraslajien torjuntaan (jättiputki, jättipalsami, lupiini).

Äänekäs naurulokkiyhdyskunta tarjoaa turvaa muidenkin vesilintujen pesinnälle. Kuva: Jukka Ranta

Suomenojan luonto seurannassa

Suomenojan luontoa ja siihen kohdistuvia uhkia seuraa ja valokuvittaa aktiivisesti Suomenojan luonto.

Suomenojan kosteikolla voi esiintyä harvinaista viitasammakkoa. Kuva: Jukka Ranta

Suomenojan kosteikko on tärkeä lintualue

Important Bird Areas (IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Suomenoja on yksi maamme 97 IBA-alueesta. Suomenojan altailla on tavattu 10 Euroopan Unionin ns. direktiivilajia.

 

Tikli ruokailee Suomenojalla talvisin seittitakiaisen ja muiden talventörröttäjien siemenillä. Kuva: Jukka Ranta

Luonnonsuojelutyö

Espoon merkittäviä luontokokonaisuuksia ovat esimerkiksi

Lue lisää

Pörriäisniitty

Pölyttäjähyönteiset tarvisevat kukkaniittyjä. Hankkeemme tarkoituksena on luoda pieni kukkaisparatiisi pölyttäjähyönteisille. Kunnostamme…

Lue lisää

Virtavedet

Vapaasti uomansa valitsevat virtavedet ovat Etelä-Suomessa käyneet vähiin ja ne ovat jo lähes katoamassa. Espoon virtavesiluonnon hienouksia…

Lue lisää

Taimen

Uhanalainen taimen elää Espoon virtavesissä. Vaeltavia yksilöitä kutsutaan meritaimeniksi, paikallaan pysyviä puro- eli jokitaimeniksi.…

Lue lisää