Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Ja­ka­mis­ta­lou­des­ta ratkaisuja ym­pä­ris­tö­krii­siin

Kohtuusklubi järjesti yhdessä Zero Waste Finland ry:n kanssa Jakamistalous arjessa – miten se tehdään? -illan keskustakirjasto Oodissa Helsingissä 19.9.2019. Paikalla oli 50 aiheesta kiinnostunutta ihmistä ja keskustelu kävi vilkkaana.

Illan paneelissa juontajana Helena Marttila (vas.) ja panelisteina vasemmalta Pauliina Seppälä, Juho Makkonen, Pasi Mäenpää ja Outi Pyy. Kuva Tommi Lehtonen.

Illan puhujiksi oli kutsuttu Lauri Helle Jalotus ry:stä Keravalta (jossa Kohtuusklubi keväällä vierailikin), Pauliina Seppälä Yhteismaa ry:stä (mm. Nappi Naapuri -palvelu), Rebekka Nikula Kodin kestot ry:stä (mm. kestovaipat) ja Juho Makkonen ShareTribe Oy:stä (nettipohjaisia jakamisalustoja tarjoava yritys). Paikalla oli alan Suomen huippuja, kun vielä paneeliinkin osallistui Outi Pyy (kierrätysmuodin uranuurtaja, joka on tehnyt kierrätyspukuja linnan juhliin) sekä Helsingin yliopiston dosentti Pasi Mäenpää, joka tutkii jakamistaloutta. Keskustelua luotsasi hyvien kysymysten avulla Zero Wasten Helena Marttila.

Puheenvuoroissakin tuli esille jakamistalouden käsitteen määrittely. Tässä sillä tarkoitetaan erilaisia tavaroiden tai palvelujen jakamiseen liittyviä järjestelmiä kuluttajille. Kohtuusklubi on tarkentanut määritelmää vielä asiaa siten, että tavoitteena tulisi olla luonnon kuormituksen vähentäminen pelkän bisneksen sijaan. Määrittelyllä lienee merkitystä ainakin silloin, jos yhteiskunta alkaa tukea tahoja, jotka tarjoavat tällaisia asioita. Ihan kaikki jakamistalous ei edistä kestävää kehitystä.

Myös yhteiskunnan suhtautuminen tuli esiin sekä puheenvuoroissa että paneelikeskustelussa. Lainsäädäntö laahaa tässä asiassa jälkijunassa. Esimerkiksi pienten palvelujen myyminen toisille ihmisille on vaikeaa verotuksen ja byrokratian takia. Esimerkiksi sen takia, että olet työtön, ja voit menettää työttömyysturvan, jos alat myymään omaa osaamistasi. Vaikka sen avulla ei saisikaan kunnon toimeentuloa. Lisäisikö naapuriapu pienestä korvauksesta siis harmaata taloutta?

Helpommin näyttää järjestyvän tavaroiden yhteiskäyttö. On erilaisia nettipohjaisia alustoja, joissa voi tarjota toisille käyttöön omaa harvoin tarvitsemiasi tavaroita – esimerkiksi moottorisahaa, autoa, jopa asuntoa. Jopa suurten ja arvokkaiden esineiden – kuten autojen – yhteiskäyttökin voi nykyisin jo onnistua, kun vakuutusasiat voi laittaa kuntoon. Muutoinhan rikkoutuneiden tavaroiden korvaaminen muodostuisi ongelmaksi.

Myös erilaiset tahot, kuten asuntoyhtiöt ovat jo lähteneet kokeilemaan yhteiskäyttöä. Ainakin Vuosaaressa asumisoikeustaloilla on työkalu/tarvikelainaamo. Ulkomailla jopa iso kamerayhtiö on kuulemma lähtenyt mukaan tukemaan kameroiden lainausta. Jakamispalveluja haluavat testata siis myös perinteistä bisnestä tekevät yritykset.

Jakamista talousmielessä on toki tapahtunut pitkään. Suomalaiset ovat jakaneet osaamistaan/aikaansa talkoissa, kirjastot ovat lainanneet kirjoja Suomessa kansalaisille jo iät ja ajat ja nyt ne lainaavat kirjojen lisäksi muitakin tavaroita. Nyt ollaan kuitenkin lähdetty jakamaan asioita tai tavaroita, joita ennen on pidetty hyvinkin yksityisinä, kuten asuntoja ja autoja. Onko omistaminen vanhanaikaista tässä yltäkylläisyyden maailmassa? Pitäisikö yhteiskunnan tukea yksityisten ihmisten jakamistaloutta? Miten? Voidaanko jakamisella ratkaista ilmastokriisiä?

Maailmassa on tavaraa yli tarpeen ja turhaakin tavaraa ylettömästi. Tavarat ja ihmiset eivät kuitenkaan aina kohtaa oikeassa paikassa. Tavaraa ja palveluja tarvitaankin hyvin paikallisesti. Jakaminen voi ehkä vastata myös ihmisten sosiaalisiin tarpeisiin – tavataan ja kohdataan, kun lainaillaan tavaroita ja tehdään pieniä palveluksia. Ja samalla vähennetään uusien tavaroiden tarvetta. Kyllä – uskon, että jakamisella voidaan joltain osin ratkaista myös ympäristökriisiä. Suurempi määrä ihmisiä voi hyödyntää pienempää määrää tavaroita. Yksi käsipora on perinteisessä käytössä elinkaarensa aikana käytössä noin seitsemän minuuttia – ja lopun aikaa siis kaapissa!

 

Kohtuusklubi on Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toimintaryhmä, joka on avoin kaikille luonnonvarojen kohtuullisesta käytöstä ja siihen perustuvasta elämäntavasta kiinnostuneille. Tämän vuoden teemaksi ryhmä valitsi jakamistalouden. Klubi on tehnyt vierailuja sekä aloitteen Helsingin kaupungin osallistuvaan budjettiin jakamistalouskampanjasta, johon palkattaisiin henkilö opastamaan ihmisiä tavaroiden yhteiskäyttöön. Lokakuussa tulee äänestys, johon hesalaiset voivat osallistua.

Ota yhteyttä, jos kiinnostuit!

 

Ursula Immonen
kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja

etu.suku(at)sll.fi

Korjattu 24.9.2019: kuvaaja Tommi Lehtonen.