Mielipide koskien Skanska Talonrakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 118§:n mukaista meluilmoitusta Kalviikintien räjähdekemikaalihanketontille Noormarkussa.
–

Mielipidetiivistelmä
SLL Pori ry:n perusteltu kanta on, että tämä ympäristömyrkyllisen, suuronnettomuusvaarallisen räjähdekemikaalin valmistushanke ei sovi Kalviikintien tontille. Yhdistys on jättänyt heinäkuussa 2025 valituksen hankkeelle myönnetyistä poikkeamis- ja sijoittamisluvista Turun hallinto-oikeuteen yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin sekä Poosjärviseura ry:n kanssa.
Eritoten Porin yhdistys paheksuu kannanotossaan alihankkijan aikomusta voimakasta melua tuottavien toimenpiteiden suorittamiseen Poosjärven herkän luonnonsuojelualuekeskittymän vieressä sijaitsevalla tontilla koko lintujen kriittisen pesimäkauden ajan (huhtikuusta elokuuhun). (Edellinen meluilmoitus oli haettu huhtikuun loppuun saakka.) Suuri osa järvestä kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI020034, SPA).
Yhdistys muistuttaa kaupunkia, että räjäytyksistä sekä muista vaarallisista, kovaa melua tuottavista toimista tulee pidättäytyä luonnonsuojelulakiin kirjatun, kaikkia lintulajeja koskevan rauhoitussäännön (9/2023; 7 luku, 70§) perusteella kesän 2026 ajaksi. Rauhoitusajan suoja perustuu EU:n lintudirektiiviin 5. artiklaan. Oikeus häiriöttömiin pesintöihin on niin itse hanketontin, sen ulkopuolisten reuna-alueiden kuin Poosjärven luonnonsuojelualueiden linnustolla.
Lukuisten raskaiden koneiden ja laitteiden käyttö kesäaikaan aiheuttaisi huomattavan maasto- ja metsäpaloriskin (kipinöinti). Tontille sijoitetut aggregaatit tuottavat jatkuvaa melua, jolta eläimet eivät saa rauhaa. Meluilmoitus ei ole alkuunkaan riittävä, toimenpiteet ovat sellaisia että ne vaativat ympäristöluvan.
Meluilmoituksessa alihankkija kertoo aikovansa muun muassa ”halkaista maakiviä räjäyttämällä”, suorittaa” iskuvasarointia” sekä muita ”maanrakennustöitä” maanantaista perjantaihin klo 7 ja 19 välisenä aikana. Iskuvasaroinnista syntyy jopa 120 desibeliä ylittävää kovaa melua, yhdistys korostaa, se vaurioittaa tutkimusten mukaan esimerkiksi lintujen kuuloaistia. Voimakkaat räjähdyspaineen aiheuttamat tärähtelyt eivät ole tyypillisiä luonnonoloissa. Paikalliset asukkaat ovat raportoineet yhdistykselle, että räjäytysaallot ovat olleet havaittavissa heidän kodeissaan.
Kun vasarointia ja räjäytyksiä aiotaan suorittaa lukuisiin suojeluohjelmiin sisältyvän Poosjärven vieressä, on selvää, että ne tulisivat häiritsemään lintujen normaalia pesänrakennusta. Jos ilmoitus hyväksytään pesintöjä uhkaa epäonnistuminen -voimakas melu pelästyttää lintuemon poikastensa luota. Emo ei enää välttämättä palaa.
Järven tulvanevojen, rantaluhtien, soiden sekä lehtomaisten luotojen kiehtoviin siivekkäisiin asukkeihin kuuluvat esimerkiksi kurjet, haapanat, tavit, telkät, silkkiuikut, joutsenet sekä rantasipit. Siellä viihtyvät vaarantuneet pajusirkut (Emberiza schoeniclus) sekä erittäin uhanalaiset nokikanat (Fulica atra). Petolinnuista on tehty havaintoja esimerkiksi erittäin uhanalaisesta mehiläishaukasta (Pernis apivorus) sekä ruskosuo- ja nuolihaukoista.
Yli 700 hehtaaria kattava Poosjärvi Noormarkussa kuuluu osittain Ympäristöministeriön 2004 listaamiin Satakunnan ”Hiljaisuuden keitaat” -helmiin. Vaarallinen hanketontti osuu valitettavasti seuraavien merkittävien luonnonsuojelualeiden vaikutuspiiriin:
· Poosjärven lintuvesien suojeluohjelma (LVO020062),
· Poosjärven luonnonsuojelualue (YSA203285),
· Poosjärven Natura 2000 -alue, (FI020034, SPA)
· Poosjärven maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI -alue)
Näiden eteläpuolella, lähietäisyydellä sijaitsee kaksi Luonnonperintösäätiön omistamaa palstaa, yhteensä noin 70 hehtaaria aarniomaisia, luonnontilaisia habitaatteja, jotka koostuvat muun muassa terveleppänotkelmista, kuusikankaista ja kalliomänniköistä.
· Tapiolan luonnonsuojelualue (YSA207351)
· Tapiolan luonnonsuojelualue II (YSA259133)
Tontille suunniteltu vaarallisen jätteen erittäin saastuttava avopoltto (engl. open burning) ei selkeästi ole hyväksyttävissä oleva toimenpide. Muut toimintaan liittyvät riskit ovat nekin erittäin merkittäviä. Trinitrotolueenin leviäminen kansainvälisen kaupan myötä on mitä vaarallisinta, koska sitä käytetään nykyisin vastoin Geneven sopimusta (1949) ydinvoimalaitosten lähelle ja jopa itse laitoksiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Ainut järkevä tapa estää räjähdekemikaalien aiheuttamat merkittävät ydinturmat on saattaa ne kansainväliseen valmistuskieltoon.
