Kommentti Kuopion Kaupungin metsäsuunnitelmahankkeeseen
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri huomauttaa, että suomalaiset vanhat metsät tuottavat suomalaisille ihmisille tutkitusti paljon enemmän mielihyvää kuin nuoret metsät (Simpin, J. Ojala, A. & Tyrväinen L. 2021. The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(2), 422; https://doi.org/10.3390/ijerph18020422). Vanhojen metsien suuret puut rauhoittavat ja niistä saadaan iloa. Täten virkistysmetsissä kiertoajasta ei kannata lainkaan edes puhua vaan metsän kannattaa antaa kasvaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Suuret maassa makaavat rungotkaan eivät haitanneet ihmisiä, jotka muuten tässä tutkimuksessa olivat Helsingin seudulta.
Metsien tiedetään vaikuttavan myönteisesti myös terveiden henkilöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja edistävän kansanterveyttä sekä siten ehkäisevän sairauksia (Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018 Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(13):1397–1403). Kuopiossa sairauksien ennaltaehkäisy vanhojen metsien avulla merkitsisi valtavia summia. Vuoden 2021 Kuopion talousarvion mukaan terveydenhoitomenojen ennakoidaan olevan noin 265 miljoonaa euroa – siis vuonna 2021. Jos terveellisten metsien avulla ennaltaehkäistään sairauksista edes 1 %, tämäkin summa olisi 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kyse olisi myös ihmisten paremmasta elämästä, jonka Kuopion sloganin mukaan pitäisi olla esillä. Täten kaupungin omistamia taajamametsiä ei pitäisi hakata ja taajamiksi pitää laskea kaikki pienet ja suuret taajamat ja taajamametsiksi metsät, jotka sijaitsevat alle 10 km päässä taajamista.
Kuopion seutu on usein esiintynyt mainoksissa matkailumyönteisenä alueena ja matkailu antaakin tuloja Kuopiolle ja koko Pohjois-Savolle eikä vain Tahkolla tai Puijolla – vaan laajalla alueella. Viimeistään nyt koronavuosina metsien lisääntynyt virkistyskäyttö näkyy Kuopion metsissä. Lisääntynyt käyttö näkyy siitä, että metsissä tapaa enemmän ihmisiä kuin ennen ja maasto kuluu meidän tossujemme alla. Jos halutaan enemmän matkailutuloja (ja verotuloja), luontomatkailuun tarvitaan enemmän metsiä. Luontomatkailussa jokainen liikkuja on hän sitten Kuopiosta, Turusta tai Utsjoelta tai peräti ulkomailta, tarvitsee enemmän tilaa.
Yllä olevasta voidaan päätellä, että vanhat metsät tuottavat terveyshyötyinä ja matkailutuloina helposti paljon enemmän rahaa kuin ns. tehokas metsänhoito, jota Kuopion kaupunki aikoo harjoittaa. Kokonaistaloudellisesti ajatellen metsien säilyttäminen metsinä ja sallimalla niiden kasvaa vanhoiksi on taloudellisesti kannattavampaa kuin harvennushakkuut ja päätehakkuut. Kuopion kannattaa siirtyä tulevaisuuteen pois mennen maailman ajattelusta.