Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri

Pohjois-Savo
Navigaatio päälle/pois

Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Joutenvesi-Äimisvesi-osayleiskaavaa

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vastine Itä-Suomen hallinto-oikeudelle asiasta, Drnro: 01625/18/4102 : Joutenvesi-Äimisvesi osayleiskaavan muutos, Ruotimonsaari, (vastine Varkauden kaupunginvaltuuston lausuntoon 1.10.2018)

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry on Pohjois-Savossa toimiva rekisteröity yhdistys, jonka toimii suojellakseen luontoa ja ympäristöä.

Huomautamme edelleen, että vaikka Pohjois-Savon liitolla ei ole kaava-asiassa mitään huomautettavaa, niin Varkauden kaupunki ei silti mitenkään näytä tässä kaavasuunnitelmassa välittäneen mm. Maankäyttö- ja rakennuslain (139/1999) pykälän 39 vaatimuksista:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

Muutos ei hyödynnä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan lisäisi tarvetta rakentaa ja ylläpitää ihan uutta tietä ja siltaa sekä se jättäisi lähes tarpeettomaksi jo rakennetun Ruotimonsaarta palvelevan laiturin, parkkipaikat ja sinne johtavan tien. Alueelta on kouluun matkaa yli 20 km ja terveyskeskukseen noin 50 km. Alueella ei ole mitään joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä eivätkä mahdolliset uudet saaren asukkaat lisää väkilukua niin, että alueelle tulisi koulu, terveyskeskuksen palvelupiste, kauppa, julkinen liikenne tai jokin muu palvelu. Täten on mahdotonta väittää, että siinä käytettäisiin luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Pengersillan reuna-alueille järven pohjalle vajoaisi hajoavista kasveista yms. peräisin olevaa ainesta, joka hajotessaan kuluttaa pohjalta happea, jolloin vesi voisi samentua ja rehevöityä. Lisäksi veden virtaamat voisivat irrottaa tätä biomassa veteen ja kuljettaa sitä eteenpäin. Veden virtaaman muutoksiin on kiinnittänyt huomionsa myös Korkein hallinto-oikeus 2014. Happipitoisuuden vähentyessä lohensukuiset kalat (mm. taimen, järvilohi, siika, muikku) kärsisivät eniten ja vastaavasti särkikalat voisivat hyötyä. Kaiken kaikkiaan ympäristöhaitat lisääntyisivät – eivätkä vähenisi. Kalastus on tärkeä virkistysmuoto myös ihmiselle ja mm. lohikalat ovat tässä arvostetumpia kuin särkikalat.

Luontovaikutukset on selvitetty vain yhden ainoan käyntikerran perusteella. Kartoittaja on tietääksemme kasvitieteilijä. Vaikka virtaus matalassa salmessa pysyisi riittävänä (mihin? ja minä aikana?), se ei takaa, etteikö veden laatu voi muuttua huonommaksi kuten yllä on esitetty.

Pirskanluodon rantakivillä on ajoittain nähty norppia, joiden ikää, sukupuolta ja lukumäärää kukaan ihminen ei tiedä. Täten norppa on tälle alueelle hyvin tärkeä luonnonarvo. Kun myös tämän kaavasuunnitelman aikana monet ihmiset ovat vakuuttaneet Pirskanluodon läheisten vesien olevan hyvä kalapaikka, on syytä uskoa norppienkin kalastavan siellä. Täten alue on tärkeä norpille, vaikka pesiviä emoja ei olisi tavattukaan. Tämän alueen norpat saattavat olla tärkeitä norppien biodiversiteetin kannalta koko Saimaalle, sillä tuntemattomasta syystä Koloveden norpat lisääntyvät heikosti ja tämän kaava-alueen norpat saattaisivat tuoda Koloveden norpille uutta geeniperimää. On mahdotonta sanoa varmuudella, että pengersilta ei voisi vaikuttaa epäedullisesti norppaan, koska pengersilta heikentäisi sen ainoaa ravintolähdettä. Norpan häiriintymisestä melusta yms. eri tilanteissa tiedot ovat epävarmoja, koska norppia ajoittain nähdään mm. Savonlinnan kaupungin keskusta-alueella, jossa on autoliikennettä yms.

Kaavahanke heikentäisi myös maisemaa, mihin myös Korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomionsa. Suomen ilmastossa maisema on hyvin erinäköinen eri vuodenaikoina. Mikään siltaväri ei ole neutraali ja huomaamaton sekä talvella, keväällä, kesällä että syksyllä. Maisema näkyy eri paikoista erinäköisenä – riippuen tarkasteluetäisyydestä ja sen kulmasta. Siltaa ei voi olla huomaamatta, jos hiihtää jäällä tai soutaa lähellä siltaa, jolloin kokemus olosta koskemattomassa luonnossa häiriintyy, mitä moni ihminen hakee virkistäytyäkseen. Saimaata kokonaisuutena pyritään markkinoimaan luontokohteena matkailijoille, joten silta vaikuttaisi epäedullisesti tähän. Kuten jo aikaisemmin totesimme, laivareitillä Kuopion ja Savonlinnan lähellä ei ole muita vastaavia pengersiltoja tai matalia siltoja lukuun ottamatta aivan Savonlinnassa kaupunkialueella olevia Olavinlinnaan vievä kävelysiltaa sekä sen läheistä rautatiesiltaa. Tämän silta olisi siis melkoinen muutos lähes koskemattomassa luonnossa heti kansallismaisemaksi nimetyn Heinäveden reitin vieressä. Laivan matkustaja ei voi edes ilman karttaa pelkästään maisemaa katsomalla tajuta, milloin on tultu pois Heinäveden reitiltä, koska lähes koko matkan molemmin puolin näkyy läheisiä rantoja ja siellä metsää ja kalliota sekä siellä täällä mökkejä ja taloja.

Varkauden kaupunki vetoaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemiin havainnekuviin (päivitetty x.201x), joiden kopiot on otettu 29.10.2018 Hallinto-oikeuden tulostimella. Joutenvesi-Äimisvesi OYK-ehdotuksen selostuksessa havainnekuvien taustalla on kesämaisema. Ihan tarkkaan katsottuna Naurisniemestä (kuvat 17 a ja 17b) silta kuvan oikeassa reunassa on niin kevyt, että se päättyy ilmaan tai sitten se putoaa hetkessä lähelle veden pintaa. Puolestaan kuvaparin 18 a ja 18 b kuvat (Hautaniemestä) eivät esitä täsmälleen samaa maisemaa, sillä kuvaan 18 b on ilmestynyt horisonttiin useita mäkiä lisäämään kontrastia. Havainnekuvien kuvaparit osoittavat ainakin hyvin selvästi, että niiden avulla amatöörin (mukaan lukien Varkauden kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenten valtaosan) on erittäin vaikea päätellä, onko jotakin maisemaa vaalittu vai ei sekä näkyykö jokin elementti siinä häiritsevästi vaiko ei. Varkauden kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenet eivät ole edes nähneet havainnekuvia talvisessa, keväisessä tai syksyisessä maisemassa.

15.10.2018

Helvi Heinonen-Tanski, puheenjohtaja       ja  Jaana Hiltunen, sihteeri