Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri

Pohjois-Savo
Navigaatio päälle/pois

Lisäselvitys Vaasan hallinto-oikeudelle 29.5. 2018 Finnpulpin ympäristölupaan

  1. Lisäselvitys, joka luovutettiin Vaasan hallinto-oikeudelle 29.5.2018 pidetyssä katselmuksessa Kuopiossa. Katselmus liittyi Finnpulp Oy:n ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin
  2. Kallaveden kallioperä, topografia ja virtaukset
  3. Kallioperä ja topografia

Kallaveden alueen kallioperä on rikkonaista ja paikalliset korkeuserot ovat suuria. Tämä näkyy Sorsasalon rakennuspaikalla kallion rikkonaisuutena, mikä edellyttää erityisiä toimenpiteitä estämään mahdollisten kemikaali- ja liuosvuotojen vajoamista kallioon ja sen kautta järveen (Lukkarinen 2016).

 

Sorsasalon saari on kallioperän heikkousvyöhykkeiden eli hiertojen ja ruhjeiden rajaama. Kallaveden pohjatopografiassa ne näkyvät syvänteinä ja niiden välisinä selänteinä sekä veden pinnan yläpuolella saariketjuina (Täydennys muistutuksiin 2016). Pitkäomaisten syvänteiden lisäksi pohjassa on pyöreähköjä, kattilamaisia syvänteitä. Vedensyvyys Kelloselän alueella vaihtelee 1-2 metristä lähes 50 metriin.

 

Topografiasta johtuen Kallaveden syvänteissä helposti vesi kerrostuu, niin kuin Savon Sellun edustalla on käynyt. Siinä raskas sulfaattipitoinen jätevesi on laskeutunut syvänteiden pohjalle ja aiheuttanut hapen vajausta. Rikkonainen järvenpohja ohjaa myös veden virtauksia ja tekee vaikeaksi jätevesien leviämisen ja sekoittumisen mallintamisen. Luotettava mallintaminen edellyttäisi nykyistä tarkempaa tietoa nykytilanteessa vallitsevista virtauksista ja tuulista Kallavedellä sekä eri vesikerrosten tiheydestä ja ainepitoisuuksista.

 

    1. Kallaveden Kelloselän virtaukset

Kelloselälle virtaa vettä Kallansiltojen ja Jännevirran kautta. Hakija on esittänyt arvion, että Jännevirran virtaamasta 2/3 kääntyy Vaajasalon pohjoispuolelta Kelloselälle ja 1/3 Kortesalmeen. On epäselvää mihin arvio perustuu, eikä se luultavasti pidä paikkaansa (Täydennys muistutuksiin 2016). Tähän viittaa mm. 27.5.2018 täysin tyynenä iltana tehty havainto, että Karhonsaaren itä/koillispuolella oleva viitta osoitti virtauksen olevan kaakkoon, vaikka hakijan mallin mukaan sen pitäisi olla luoteeseen. Joka tapauksessa arvio on tehty oloissa, jotka monella tapaa poikkeavat nykyisestä. Kuten muistutuksissa ja hallinto-oikeuden katselmuksessa olemme kertoneet, hakijan arvio ei ota huomioon, että

  • Jännevirran uusi silta on valmistumassa ja se muuttaa salmen poikkileikkausta ja virtauksia, ja
  • Kortesalmi on ruopattu, mikä on lisännyt Vaajasalon pohjois- ja itäpuolen virtauksia.

 

Finnpulpin tehtaan jätevesipäästö johdettaisiin siis virtausympäristöön, joka on ratkaisevasti erilainen kuin hakemuksen ja lupapäätöksen perusteena oleva arvio. Katsomme, että hakijan virtausmallinnus ei anna oikeaa kuvaa jätevesien leviämisestä ja vaikutuksista, eikä se voi olla myönteisen lupapäätöksen perusteena.

 

Kortesalmen virtauksissa tapahtunut muutos (karttaliite)

 

Vanhasta peruskartasta (v.1971, merkinnät v.1989) ilmenee, että jäätie mantereen ja Vaajasalo välillä on kulkenut lähellä nykyistä lossipaikkaa. Jäätien paikka on punaisella merkittyjen, rantaan loppuvien teiden kohdalla lossin eteläpuolella.

 

Salmen ruoppaus (v 1977) on muuttanut virtauksia niin, että salmi on läpi talven sula pitkältä matkalta kahta puolen lossia. Ruoppaus on kasvattanut salmen poikkileikkauspinta-alaa ja lisännyt läpivirtausta. Koska Finnpulp Oy:n hakemuksessa esitetty tieto virtausoloista perustuu tilanteeseen ennen Kortesalmen ruoppausta on lupapäätöksen perusteena ollut tieto siis virheellinen.

 

Nyt käytössä oleva jäätie on ollut pakko siirtää ylemmäksi lisääntyneen virtauksen vuoksi. Tämän jäätien sijainti on merkitty karttaliitteeseen.

 

Kallaveden pistekuormitus

 

Kallaveden nykytilanne

 

Kallaveteen syvänteisiin kohdistuu jo Savon Sellun Savon Sellun ja Kuopion kaupungin happikatoa ja sen kautta sisäistä kuormitusta aiheuttava pistekuormitus. Tämän estämiseksi syvänteitä hapetetaan jätevesien purkualueilla. Näin ollen vastaanottavaa vesistöä on muutettu, eivätkä esitetyt mittaustulokset anna oikeaa, luotettavaa kuvaa nykytilanteesta. Myöskään hapetuksella ei ole voitu estää järven sisäistä kuormitusta, vaan niukkahappisia syvännealueita on laajalla alueella Savon Sellun sulfaattipitoisten jätevesien vaikutusalueen syvänteissä.

 

Finnpulp & Kallavesi

 

On suuri riski, että suunnitellun FInnpulpin lisääntyvä fosforikuorma jo yksin heikentää kriittisesti Kallaveden ekologista tilaa, sillä suuri osa fosforista painuu jatkuvasti Kallaveden sedimenttiin ja liukenee veteen tietyissä tilanteissa. Lisääntyvä sulfaattikuorma lisää fosforin liukenemista, kun aina läsnä olevat sulfaatinpelkistäjäbakteerit pelkistävät sulfaattia sulfidiksi, joka sitoutuu sedimentin raudan, alumiinin ym. ioneihin liottaen fosfaatin. Riski on suurin kevättalvella hapen loputtua sekä loppukesästä, kun perustuotanto on kuluttanut hapen. Sulfaatin pelkistystä tapahtuu kaikissa vesikerroksissa esim. hajoavan kasvikuidun alapinnalla, josta happi on kulunut. Finnpulp laskee myös ilmaan rikin oksideja, jotka reagoivat veden kanssa ja syntyy rikkihapoketta ja rikkihappoa, jotka syövyttävät rakenteita ja laskeutuvat Kallaveden valuma-alueelle ja vaikuttaen samoin kuin jäteveden mukana tullut sulfaatti. Finnpulpin suuri lämpökuorma nopeuttaa hapen kulumista ja lämpö sinänsä vähentää hapen vesiliukoisuutta, mitkä yhdessä lisäävät hapettomuusriskiä. Fosfaatti kasvattaa leviä ja sinileviä (syanobakteereja), joista osa on myrkyllisiä. Levä- ja sinileväesiintymisten esiintymäaika pitenee ja esiintymistodennäköisyys kasvaa. Lisääntyneen lämpökuorman ohessa ilmastomuutos vaikuttaa samaan suuntaan.

AVI ei mielestämme ole huomioinut lisääntyneen fosfaatin, lisääntyneet sulfaatin sekä sulfaatin pelkistymistä tulevan sulfidin ja lisääntyneen lämpökuorman kolmiliiton aiheuttamaa ongelmaa – varsinkin, kun hakija esitti lämpökuormasta virheellisen laskelman.

AVI ei voinut myöskään arvioida luotettavasti hapettuneiden kloorattujen orgaanisten yhdisteiden (AOX) aiheuttamia vaaroja Finnpulpin puu- ja saniteettivesien ja kloorin seoksesta. On selvää, että AOX-yhdisteitä syntyy ja näiden yhdisteiden vaarallisuuden välillä on suuria eroja. Nyt kukaan ei tiedä, mitä yhdisteitä syntyy ja miten paljon. Hakija esittää AOX-yhdisteistä mielipiteitä, mutta ei tieteellistä kirjallisuuskatsausta. AVI ei ole voinut myöskään perehtyä metyylielohopean aiheuttamaan vaaraan, sillä metyylielohopean syntyminen sulfaatin pelkistymisen sivureaktiona on opittu ymmärtämään vasta ihan viime vuosina. Pitkään on jo tiedetty, että metyylielohopea on tavallista epäorgaanista elohopeaa paljon vaarallisempaa ja se kulkeutuu soluihin paljon tehokkaammin. Vain harva laboratorio voi analysoida metyylielohopeaa tai eri AOX-yhdisteitä.

 

 

 

Päästöjen vaikutus Kallaveden kalastoon

 

Finnpulp Oy ei ole tehnyt kattavaa kalastoselvitystä, joten päästöjen vaikutusten toteennäyttäminen ja menetettyjen kalakantojen korvaaminen on lähes mahdotonta jälkikäteen. Kalastoselvitykset ovat myös hyvä vesistön ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa (J. Tammi ym. 2006). Hakija ilmoittaa kuitenkin korvaavansa ammattikalastajille menetetyt kalakannat. Entä virkistyskalastus, jonka menetyksiä on vaikea arvioida rahallisesti? Vuonna 2017 perustettu Kuopion kansallinen kaupunkipuisto, josta merkittävä osa, Kallaveden saaristo ja sen vesialueet, on suunnitellun tehtaan päästöjen vaikutusaluella. Ainutlaatuisen saariston ja vesialueiden mukana oloa perusteltiin alueen virkistys- ja matkailukäytöllä mukaanlukien virkistykalastus. Kallavesi on luontaisesti humuspitoinen tummavetinen järvi, jonka rehevöitymistä edistää ympäröivän maa- ja metsätalouden, Savon Sellun ja asutuksen fosforikuormitus. Vuoksen vesistö oli aikanaan tunnettu vaelluskaloistaa, mutta tällä hetkellä järvilohi, saimaan nieriä ja järvitaimen ovat joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia. Suomessa on vasta herätty ennallistamaan entisiä vaelluskalareittejä lupaavin tuloksin, mutta paljon on vielä tekemätöntä työtä. Merkittävä tekijä on vesistön rehevöitymisen pysäytäminen ja happipitoisuuden pitäminen riittävänä.

Finnpulp Oy:n vesistöpäästöistä merkittävimpiä kalastovaikutuksia on lämpö-, fosfori- ja sulfaattipäästöillä:

Lämpö

Tehtaan jäähdytysveden johtaminen Kallaveteen lämmön talteenoton sijaan, on vastoin kestävän kehityksen periaatetta. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan järven ekologista tilaa, joten järven lämpökuorman kasvattaminen jäähdytysvesillä kiihdyttää muutosta. Sillä on myös vaikutusta eri kalalajeihin siten, että viileitä hapekkaita vesiä vaativan uhanalaisen saimaan nieriän tilanne heikkenee entisestään, sa,moin muikku- ja madekannat tulevat vähenemään.

Fosforipäästöt

Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat todenneet, että vesien rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta ja vähentävät omega-3–rasvahappojen tuotantoa. Taipaleen ym. tutkimuksen mukaan (2016) kirkasvetisten niukkaravinteisten järvien kookaiden ahvenien lihaksistossa on 1,5-1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja verrattuna rehevöityneiden ja tummien vesien ahveniin. Rehevöityneessä järvessä runsastuvat kalat, jotka hyötyvät vesiselkärangattomien lisääntymisestä ja sietävät heikentynyttä happitilannetta. Tällaisia ovat särki, lahna, pasuri ja monet muut särkikalat. Ns. arvokkaammat pyyntikalat kuten muikku ja lohikalat tulevat kärsimään.

Sulfaattipäästöt

Tehtaan sulfaattipäästöt aiheuttavat kerrostumia vastaanottavassa vesistössä. Sulfaatin kulkeutumiseen ja leviämiseen vaikuttavat virtausolosuhteet ja järven topografia. Kallavesi on tunnetusti jyrkkäpiirteinen syvänteineen, jolloin sulfaatti kertyy syvänteiden alusveteen ja riskinä on pysyvä kerrostuneisuus luontaisen kierron estyessä. Syvänteisiin muodostuu vähähappiset tai hapettomat olosuhteet.

Kallavedellä on havaintoja jäännemassiaisesta (Mysis relicta), joka esiintyy koko Itämeren alueella, mutta myös syvissä järvissä, joissa alusvesi on hapekasta (laji.fi). Se on mainittu mm. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen raporteissa, ja kalastajilla on myös havaintoja sen esiintymisestä ”pilvinä”, jotka nousevat yöllä pintaan ja laskeutuvat päiväksi pohjaan. Näitä havaintoja on viimeisen 30 vuoden ajalta. Jäännemassiainen on kookas äyriäinen, jonka silmät eivät kestä päivänvaloa, joten ne painuvat päivänajaksi syvänteisiin pakoon niitä ravintona käyttäviä kaloja. Jos pohja on hapeton esimerkiksi sulfaattipäästöjen seurauksena, se estää niiden piiloutumisen syvänteisiin. Jäännemassiainen on tärkeä ravintolaji kaloille. Vertikaalisesti liikkuvien ”pilvien” alueella on runsaat kalakannat kuten Juurusvedellä. Erityisesti kuha tuntuu hyötyvän näistä isokokoisista äyriäisistä. Jos tämän äyriäisen luontainen vuorokausikierto estyy, ja ne ovat ympärivuorokauden saalistajien armoilla, kanta todennäköisesti heikkenee.

Syvänteissä sulfaatti pelkistyy bakteeritoiminnan seurauksena ja sivutuotteena syntyy metyylielohopeaa. Rasvaliukoisena se kulkeutuu epäorgaanista elohopeaa helpommin kalaa ja erityisesti suurien petokalojen lihan metyylielohopeapitoisuudet voivat olla niin korkeat, että niiden käyttö elintarvikkeena on kielletty. Tämä luonnollisesti vaikuttaa kalastukseen ja kalan käyttöön. Sillä on myös välillisiä vaikutuksia järvikalojen muuten niin terveelliseen käyttöön niiden suotuisan rasvahappokoostumuksen vuoksi.

 

Vaikutus Kallaveden vesikasvillisuuteen

 

Hakijan esittämä tieto vesikasvillisuudesta ja arvio jätevesien vaikutuksesta vesikasveihin perustuvat Saaristotien rakentamisen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Saaristotie sijaitsee Kallaveden länsirannalla Kuopion kaupungin eteläpuolella. Näin ollen selvitys ei mitenkään anna luotettavaa kuvaa Kallaveden vesikasvillisuudesta eikä tämän tiedon perusteella ole mahdollista arvioida jätevesien aiheuttamia vesikasvillisuuden muutoksia.

 

Vesipuitedirektiivin edellyttämä järven ekologisen tilan luokitus tehdään Kallavedellä myös vesikasvillisuuden perusteella. Jätevedet muuttavat järven lämpötaloutta, virtauksia, ravinnetasoa ja tuotantoa. Näiden muutosten kautta jätevesipäästö vaikuttaa tietenkin myös vesikasvillisuuteen.

Käsillä olevan selvityksen perusteella ei voida kuitenkaan arvioida vaikutusten laajuutta eikä sulkea pois mahdollisuutta, että jätevedet huonontavat järven ekologista tilaa myös tältä osin.

Edellä kuvattujen hakemuksen ja lupakäsittelyn puutteiden takia ei ole edellytyksiä myöntää Finnpulpille lupaa, vaan AVI:n päätös on kumottava.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri

Suomen Luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys