Lausunto YVA-ohjelmasta: Mustikkakankaan vihreän vedyn jalostamo, Utajärvi

Ajankohtaista, Lausunnot

YVA-prosessissa arvioidaan ympäristövaikutuksia vain paikallisesti tuotantopaikan tai toiminnan lähietäisyydellä, mutta ei voi välttyä vaikutelmalta, että haitalliset ympäristövaikutukset on ulkoistettu sinne jonnekin horisontin taakse.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Lupa- ja valvontavirasto 
kirjaamo@lvv.fi

17.4.2026

Viite: LVV-U/25808/2026

Lausunto YVA-ohjelmasta: Mustikkakankaan vihreän vedyn jalostamo, Utajärvi

Hankkeen kuvaus

Hanke sijoittuu Utajärven kuntaan Mustikkakankaan alueelle. Vetyjalostamon hankealue sijaitsee valtatien 22 ja Oulu-Kontiomäki rataosan välisellä alueella noin 3–4 kilometriä Utajärven kirkonkylästä kaakkoon. Hankkeeseen liittyvät vaihtoehtoiset voimajohdot sijoittuvat myös Muhoksen (SVE2) ja Vaalan kuntien (SVE3) alueelle. Hankkeessa suunnitellaan enimmillään noin 1000 MW:n vedynerotus- ja jatkojalostuslaitos sekä maksimissaan 60 MWp aurinkovoiman tuotantoalue. 

Hankkeen sähkönsiirtoa suunnitellaan Veneenemämaan, Muhosperän tai Nuojuankankaan sähköasemalle. Uuden voimajohdon pituus on vaihtoehdosta riippuen 1,5–22,8 kilometriä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan vedenottolinja ja vaihtoehdosta riippuen pistoraide Utajärven liikennepaikalle.

Hankkeen vaihtoehdot

YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot

VE0: Hanketta ei toteuteta.

VE1: Hankkeen toteuttaminen 500 MW:n maksimikapasiteetilla, sekä aurinkovoimapuiston (max. 70 ha) rakentaminen hankealueelle.

  •  VE1a: vihreän vedyn tuotanto (vedyn siirto vetyputkistoon, jolloin hankealueelle ei sijoitu pistoraidetta), aurinkovoimaa noin 60 MWp 
  • VE1b: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metaaniksi, aurinkovoimaa 43 MWp
  • VE1c: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metanoliksi, aurinkovoimaa 47 MWp
  • VE1d: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-ammoniakiksi, aurinkovoimaa 48 MWp
  • VE1e: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-SAF-polttoaineeksi, jolloin jalostuksessa syntyy myös muita e-hiilivetypolttoaineita, kuten e-dieseliä ja e-naftaa ja aurinkovoimaa 43 MWp. 

 VE2: Hankkeen toteuttaminen 1 000 MW:n maksimikapasiteetilla sekä aurinkovoimapuiston (max. 57 ha) rakentaminen hankealueelle. 

  • VE2a: vihreän vedyn tuotanto (vedyn siirto vetyputkistoon, jolloin hankealueelle ei sijoitu pistoraidetta), aurinkovoimaa 49 MWp
  • VE2b: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metaaniksi, aurinkovoimaa 29 MWp 
  • VE2c: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-metanoliksi, aurinkovoimaa 33 MWp 
  • VE2d: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-ammoniakiksi, aurinkovoimaa 34 MWp 
  • VE2e: vihreän vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus e-SAF-polttoaineeksi, jolloin jalostuksessa syntyy myös muita e-hiilivetypolttoaineita, kuten e-dieseliä ja e-naftaa ja aurinkovoimaa 24 MWp.

Vedenottolinja

VVE1: Noin 300 m pitkä vedenottolinja Oulujoesta rakennetaan hankealueen koillispuolelle ja sijoitetaan pumppaamo Oulujoen rantaan. 

VVE2: Noin 900 m pitkä vedenottolinja Oulujoesta rakennetaan VVE1 linjan suuntaisesti hankealueen koillispuolelle ja sijoitetaan pumppaamo Oulujoen rantaan.

Sähkönsiirto

SVE1: Rakennetaan kaksi uutta 400+110 kV voimajohtoa luoteen suuntaan Fingridin suunnittelemalle sähköasemalle Veneenemämaalle. Voimajohtoreitin pituus on noin 1,5 km.

SVE2: Rakennetaan uusi 400+110 kV voimajohto luoteen suuntaan olemassa olevan johtokäytävän viereen Fingridin suunnittelemalle sähköasemalle Muhosperälle. Voimajohtoreitin pituus on noin 13,5 km.

SVE3: Rakennetaan uusi 400+110 kV voimajohto kaakon suuntaan olemassa olevan johtokäytävän viereen Nuojuankankaan sähköasemalle. Voimajohtoreitin pituus on noin 22,8 km.

Lausunto

Yleistä

Uusituvalla sähköllä tuotettu vety ja synteettiset vetyjalosteet on yksi tapa vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja raaka-aineista niin liikenteessä kuin teollisuudessa. Tämä on energiataloudellisessa mielessä haasteellinen tehtävä. Yhteiskunta, jonka toiminta perustuu fossiiliseen energiaan, 500 miljoonan vuoden aikana kumuloituneeseen orgaaniseen aineeseen joutuu 50 vuodessa siirtymään uusiutuvan energian käyttöön tuuli-, aurinko- ja vesivoiman muodossa.

Uusiuvalla energialla on monta ottajaa. Esimerkkinä pelkästään datakeskuksista Fingrid kertoon saaneensa yrityksiltä kyselyitä verkkoon liittymisestä yhteensä jo yli 50’000 megawatin edestä (1. YLE). Tammikuun paukkupakkasilla kotimaisen sähkötuotannon keskiteho voi ylittää 14’000 megawattia (2. YLE). Datakeskushankkeet sijoittuvat etupäässä Etelä-Suomeen, sähkön kantaverkon kapasiteetti on ylittynyt ja Fingridin on pakko miettiä sitä, kuka verkkoon voi missäkin liittyä.

Uusiutuvan energian tuotanto keskittyy Satakuntaan, Pohjanmaan maakuntiin, Kainuuseen ja Lappiin. Tällä alueella verkkoon liittymiseen ei ole yhtä suuria paineita, mutta erilaisten hankkeiden runsaus luo kuvan kyynärpäätaktiikasta, ”ensin tullut, ensin palveltu”. Oulun ja Kajaanin välisellä alueella on monta vetyyn ja vetyjohdannaisiin (e-metaani, e-metanoli, e-ammoniakki, e-SAF) liittyvää hanketta. Pelkästään Oulussa on ainakin neljä hanketta (3. YLE).

Tässä joukossa Utajärven Mustikkakankaan vihreän vedyn jalostamohanke kuuluu suurten hankkeiden joukkoon. YVA-menettelyssä arvioitavan VE1:n maksimikapasiteetiksi ilmoitetaan 500 MW ja vastaavasti VE2:n 1’000 MW. Mittakaavaa kuvaa, että Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä, Outokummun Tornion terästehdas kuluttaa 3,3 terawattituntia sähköä vuodessa (Vattenfall). Tästä voi karkeasti arvioida, että sähköteho on luokkaa 370-380 MW.

Tuollaisen sähkömäärän hankkiminen edellyttäneet pitkäaikaisia PPA-sopimuksia (power purchase agreement) tuulisähköä tuottavien yritysten kanssa. Jokaisella tuuliturbiinilla on oma ympäristövaikutuksensa ja lähekkäisten tuotantokenttien verkostoilla yhteisvaikutuksensa. On kohtuullista, että suuri toiminnanharjoittaja arvioi YVA-selostuksessaan oman osuutensa tässä kokonaisuudessa. Sinällään YVA-prosessissa arvioidaan ympäristövaikutuksia vain paikallisesti tuotantopaikan tai toiminnan lähietäisyydellä, mutta ei voi välttyä vaikutelmalta, että haitalliset ympäristövaikutukset on ulkoistettu sinne jonnekin horisontin taakse.

On myös muistettava EU-periaate, että jonkin hyvän tavoittelu ei saa heikentää jotain toista tärkeää tavoitetta. Esimerkiksi EU:n tuki vihreän siirtymän hankkeille edellyttää, että mikään tällaista rahoitusta saavista investoinneista tai uudistuksista ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa EU:n ympäristötavoitteille

Vihreä vety on vihreää vain uusiutuvalla energialla tuotettuna. Sääriippuvaisen sähkön tuotanto vaihtelee suuresti. Hankevastaavan on YVA:ssa esitettävä mahdollisuutensa sähkön kulutusjoustoon. Tämä on mahdollista ainakin vähentämällä vedyn tuotantoa ja tukeutumalla sähkövarastoihin ja varastoituun vetyyn.

Huomioita yva-ohjelman kohtiin

Kappale 2.13.1
Laitoksen ympäristöriskit liittyvät pääosin kemikaali- ja lopputuotevuotojen mahdollisuuteen niiden käytön, vaihdon, lastauksen tai purkamisen aikana. Merkittäviä ympäristöriskiä aiheuttavia kemikaaleja ovat lopputuotteina hankevaihtoehdossa VE1e ja VE2e muodostuvat nestemäiset hiilivety-yhdisteet, KOH-/NaOH elektrolyytti. Vähäisempiä ympäristöriskejä voi muodostaa koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen öljyt (esimerkiksi muuntajaöljy, moottoriöljy ja hydrauliikkaöljy).

– Ammoniakkia ei ole mainittu ympäristöriskeissä. Se pitäisi huomioida, koska se on vaarallinen kemikaali sekä ihmisille että luonnolle. Päästessään ilmaan se muuttuu kaasuksi ja voi levitä nopeasti.

Kappale 2.4.7 Soihtu
Prosessikaasun poltto soihdussa voi sen sijaan aiheuttaa selkeää meluhaittaa ja prosessikaasun poltosta syntyvä liekki voi näkyä selkeästi myös päivänvalon aikaan. Meluhaitta ja maisemavaikutukset huomioidaan soihtujärjestelmän suunnittelussa YVA-menettelyn jälkeen.

– Olisi hyvä, jos melu -ja maisemavaikutus arvioitaisiin YVA:n yhteydessä.

Kappale 2.4.5.3
Jokivesijäähdytyksen mahdollistamaa prosessilämmön siirtoa jokeen voitaisiin käyttää tarvittaessa Utasen vesivoimalan patoaltaan tarkoitukselliseen lämmittämiseen, mikä voi mahdollistaa patoaltaan sulana pysymisen edistämisen. Jokeen palautettava jäähdytysvesi olisi arvioilta noin 5–20 °C jokivettä korkeammassa lämpötilassa. Jäähdytykseen käytettävän jokiveden virtaama riippuu lämpömäärän lisäksi myös veden lämpötilannoususta. Pienemmällä lämpötilannousulla vaaditaan suurempi virtaama ja suuremmalla lämpötilannousulla pienempi virtaama saman jäähdytystehon aikaansaamiseksi.

– 5-20 astetta jokivettä korkeampi lämpötila voi aiheuttaa vaikutuksia joen ekosysteemille. Jo nyt esimerkiksi tietyillä kalalajeilla on vaikeuksia vesistöjen kohonneiden lämpötilojen vuoksi. Monia eliöryhmiä on tuskin edes tällä näkökulmalla tutkittu. Varovaisuusperiaatteen noudattamiseen on siis syytä. Rejektivesien ja mahdollisen vesijäähdytyksen vaikutukset paikallisvaikutukset purkuvesistöön pitää selvittää huolellisesti.

Huomiot vesien osalta

– Noroja, lähteitä tai puroja ei karttatarkastelun perusteella ollut hankealueella. Se ei ole mikään ihme, koska varsinkaan noroja ja lähteitä ei kartoille juurikaan ole merkitty. Syke on tuottanut lähteistä koosteen eri kartta-aineistoista, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Sen saanee kuitenkin pyynnöstä erikseen toimitettuna. Sekään aineisto ei ole läheskään täydellinen. ELI pienvedet pitää aina kartoittaa maastossa.

– Lähtökohtaisesti kaikki Purohelmissä (eli Ranta10-uomat) olevat purot on vesilain tarkoittamia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suojeltuja uomia huolimatta siitä, mikä puron tilaluokaksi on mallinnettu. Tämä siksi, että vesilaissa ”luonnontilaisella” tarkoitetaan eri asiaa kuin Purohelmi-mallinnuksessa. Vesilaissa heikentynytkin uoma ymmärretään riittävän luonnontilaiseksi, jos se olisi ennallistettavissa.

– Viitataan Purohelmi-mallinnuksen tuottamiin purojen luonnontilaisuusluokkiin. Mallinnuksen tulosta ei voi käyttää yksittäisten purojen tilan määrittämiseen, vaan tarkempi tilan arviointi on aina tehtävä maastossa. Tämä on kerrottu Purohelmin selosteessa.

– Hankkeen vaikutusalue kohdistuu myös Poikajokeen. Huomiona, että Poikajoella on alkamassa kunnostustöitä 2026 Elinvoimakeskuksen toimesta. Ei ole millään tavalla järkevää, että kohdetta, jota kunnostetaan, toisaalta heikennettäisiin. Mahdollinen hankkeen aiheuttama heikennys voi vaarantaa kunnostuksen tavoitteet.

– Metsälakikohteita on kartalla vain yksityismetsänomistajien mailta kohteissa, joihin on tehty aiemmin hakkuu (/hakkuuilmoitus). Laki suojelee kuitenkin myös kohteet, joita ei ole vielä kartoitettu. Metsäyhtiöiden ja Metsätalous Oy:n metsälakikohteita kartoilta ei näe (pl. aiemmin yksityisomisteiset kohteet, joille tehty hakkuu edellisen omistajan aikana).

– On epäselvää, missä tilanteessa jäähdytysveden vesistöön päästön ekologiset vaikutukset mallinnetaan. Jos jäähdytysvesiä päästetään vesistöön, mallinnus on syytä tehdä.

Yleisiä huomioita

1. Aurinkovoimalan koko on minimaalisen vähäinen hankeen kokonaiskulutuksen verrattuna. Laitoksen kulutus on 4150 GWh, eli noin 5% Suomen nykyisestä sähkön kulutuksesta (VE2: 8300 GWh, eli 10%). Aurinkovoimala vähentää sen kulutuksen enintään 44,7 GWh, eli 1,07% (eli 1,07% laitoksen kulutuksesta, ei kansallisesta kulutuksesta).
2. Hankkeesta tulee taas paljon hukkalämpöä, jota ei hyödynnetä, koska alueella ei ole kaukolämpöverkostoa tai muuta lämmönkäyttöä. Hankkeeseen tulisi sisällyttää realistiset arviot hukkalämmön käyttömahdollisuuksista.

Esko Saari                                                         Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja                                                sihteeri/toiminnanjohtaja

Lähteet:

1. YLE: Etelä-Suomen sähköverkko ei kestä kaikkia datakeskushankkeita – sähköä on, mutta väärissä paikoissa. https://yle.fi/a/74-20219798YLE:

2. YLE: Torstaina tehtiin myös kaikkien aikojen sähköntuotannon ennätys. https://yle.fi/a/74-20203419

3.YLE: Oulun satamaan on suunnitteilla 200 megawatin vetylaitos. https://yle.fi/a/74-20194949

Vattenfall: Sähkömarkkinakatsaus 4/2025 – Mihin sähkö kuluu Suomessa? https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/sahkomarkkinakatsaus/sahkomarkkinakatsaus-4-2025/

Ajankohtaista