Lausunto Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen (Alavieska) osayleiskaavaehdotuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

8.5.2026

Alavieskan kunnanvirasto
alavieskan.kunta@alavieska.fi

Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Eolus Energy Oy:n, Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

Hankkeen kuvaus

Eolus Energy Oy suunnittelee sähköntuotantoa tuuli- ja aurinkovoimalla Pohjois-Pohjanmaalla Alavieskassa Miehennevan alueella. Hankealue on noin 950 hehtaarin kokoinen. Alueelle suunnitellaan enintään kuutta tuulivoimalaa ja kahta aurinkoenergian tuotantoaluetta, joiden yhteispinta-ala on 38 hehtaaria. Lisäksi hankkeessa rakennetaan sähkönsiirtoreitti sekä sähköasema.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) on tarkoitus tarkastella seuraavia vaihtoehtoja:
– 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta eli Alavieskan Miehennevan alueelle ei rakenneta tuuli- ja aurinkovoimahanketta.
– Vaihtoehdossa 1 tarkastellaan tilannetta, jossa hankealueelle rakennetaan 6 uutta voimalaa ja aurinkovoimaa kahdelle, kokonaispinta-alaltaan noin 38 hehtaarin kokoiselle alueelle. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 7–9 MW. Kokonaiskorkeus on enintään 300 m.
– Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa hankealueelle rakennetaan 6 uutta tuulivoimalaa ja aurinkovoimaa kahdelle, kokonaispinta-alaltaan noin 38 hehtaarin kokoiselle alueelle. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on sama 7–9 MW, mutta voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 270 m. Voimalan numero 5 sijainti on eri kuin vaihtoehdossa 1.

-Sähkönsiirron osalta hankkeessa tutkitaan neljää eri sähkönsiirtoreittiä alavaihtoehtoineen (SVE1, SVE2, SVE3A-B ja SVE4).

Yleistä

Hankkeen lähtökohdat ja toteutustavat eivät ole yva-prosessissa juuri muuttuneet, joten toistamme kaavalausunnossa pitkälti samat huomiot ja huolenaiheet kuin yva-lausunnoissamme.

Pidämme hanketta riskialttiina luonnon kannalta useasta syystä. Hanke ei ole seudullinen eikä se sisälly Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiamaakuntakaavan tuulivoimalle soveltuvaksi määriteltyihin alueisiin. Näin ollen hankkeella ei ole maakuntakaavan ohjausta, joten sen kokonaisvaikutuksia ei ole riittävällä tavalla arvioitu. Mikäli tällaisia ei-seudullisia hankkeita aletaan toteuttaa, on niiden yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa kuitenkin seudullinen. Etenkin, kun alle 5 km säteellä on jo kolme muuta tuulivoima-aluetta ja yksi aurinkovoimahanke luvitettu 1,5 km päähän.

Potentiaalisena riskinä on luontokadon lisääminen, kun elinympäristöjä pirstotaan.

Ekologiset yhteydet

Ekologiselle yhteydelle sijoittuvat Miehennevan hankkeen voimalapaikat 1, 4 ja 5, osa aurinkovoima-alueista, maa-aineksen ottoalue ja uutena rakennettavia teitä sekä parannettavan Ämmänvaaran metsäautotien. Ekologiselle yhteydelle sijoittuvat myös hankkeen maakaapelina toteutettavaksi suunnitellut sähkönsiirtoreittivaihtoehdot SVE3A ja SVE3B (Kuva 2).

TUULI- hankkeen selvityksestä (ote YVA-ohjelmasta):
Kärsämäki – Merijärven ekologinen yhteys saa alkunsa Haapajärvi – Litokairan ekologiselta yhteydeltä ja se yhdistää Kalajoen ja Pyhäjoen väliin jäävät yhtenäiset metsäalueet toisiinsa ja päättyy rannikon suuntaiselle viheryhteydelle, joka on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa.
Yhteyden varrelle jäävät myös alueen vähälukuiset ja pienialaiset luonnonsuojelualueet. Yhteys myös noudattaa hirvieläinten vakiintuneita tienylityspaikkoja.

Yva-selostuksesta:

[Ekologinen] yhteys yhdistää mm. hankealueen luoteispuolella sijaitsevan Niilo Silvastin yksityisen luonnonsuojelualueen ja kaakkoon sijaitsevat Ryökönkankaan Natura-alueen ja Hillurahkan valtion suojelualueen. Yhteys sijoittuu hankealueen koillispuoliskolle ja on päällekkäinen Kettukankaan sähkönsiirtoreitin sekä sähkönsiirtoreittien SVE3A ja SVE3B kanssa (Kuva 63). Yhteydelle sijoittuu myös voimalapaikat 1, 4 ja 5, aurinkovoima-alueita, maa-aineksen ottoalue ja uutena rakennettavia ja parannettavia teitä. Ekologiselle yhteydelle sijoittuvat hankealueesta länteen sijaitsevat Kettukankaan ja Rahkola-Hautakankaan vireillä olevat tuulivoimahankkeet sekä Puutionsaaren luvitettu tuulivoimahanke.

Ekologinen yhteys on jo ennestään kapea ja yllä olevat, sille sijoittuvat asiat toteutuessaan heikentävät yhteyden toimintaa merkittävästi. Mikäli hanke toteutetaan suoraan ekologisen yhteyden päälle, on yhteydellä merkittävä riski katketa tai vähintään lakata toimimasta riittävällä tavalla. Osoittaa myös huonoa harkintaa, että maa-ainesten ottopaikka on niin ikään sijoitettu muutenkin kapealle ekologiselle yhteydelle.

Varttuneita metsiä alueella

[hankealueen] Metsät ovat pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä ja nuorta kasvatusmetsikköä. Hankealueella on myös uudistuskypsiä metsiköitä. Hankealueen vanhimmat metsäalueet (yli 80- vuotiaat) ovat kuusikoita ja ne sijaitsevat Lammasniemen länsipuolella, Mäntyniemen länsi- ja pohjoispuolilla ja Lähetkankaan ympäristössä.

Metsätalouskielellä uudistuskypsien metsien sijaitseminen hankealueella kertoo jo itsessään sen, että sen metsäluontoarvot ovat osalla hankealueesta paremmat kuin useilla hankealueilla, joissa luontoarvot on jo syystä tai toisesta menetetty. Tämä lisää luontokadon riskiä hankealueella sekä riskiä sille, että metsien sisältämää hiilinielua ja -varastoa menetetään hankkeen infran tieltä.

Susi ja muut suurpedot

Hankealue sijoittuu Ylivieskan perhelauman susireviirille.  Lisäksi alueella on havaittu runsaasti ilveksiä. Kaikkia muitakin suurpetoja on havaittu hankealueella. Tämä kertoo alueen erämaisesta luonteesta ja siitä, että hanke pirstoisi potentiaalisia suurpetojen yhtenäisiä elinalueita, jotka ovat muutenkin vähenemässä. Tämä lisää myös riskiä petokonflikteille asutusalueilla.

Hankkeen todennäköiset vaikutukset eläimistölle

Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät elinympäristöjen pinta-alan menetykseen sekä niiden laadun heikkenemiseen (pirstaloituminen, tuulivoimaloiden häiriövaikutukset) tuuli- ja aurinkovoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirtojohtojen rakentamisen myötä. Lisäksi aurinkovoimakenttien aitaaminen voi vaikuttaa eläinten liikkumiseen alueella. Elinympäristöjen pirstoutumisella voi lisäksi olla vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin eri elinympäristöjen sekä lajien elinkiertoon liittyvien alueiden välillä

Lisäriskin tuo suunniteltu aurinkovoima, jonka vaikutuksista on vielä varsin niukasti tutkimustietoa.

Linnusto

Hankealueen ja sähkönsiirtoreitin ylittävät kurjen keväinen muuttoreitti, metsähanhen keväinen ja syksyinen muuttoreitti sekä piekanan (EN) keväinen muuttoreitti. Linnustoon kohdistuu merkittäviä vaikutuksia tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoimahankkeiden rakentaminen muuttaa ja pirstoo elinympäristöjä, mikä voi vaikuttaa alueen ekologisiin yhteyksiin. Toiminnassa olevien tuulivoimahankkeiden vaikutuksia ovat mm. häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välisillä alueilla ja muuttoreiteillä, sekä lintujen törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueiden linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Lisäksi aurinkovoimalakenttien heijastusvaikutuksella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia lintujen elinympäristöille.

Näemme kaikki yllä mainitut, jo YVA-ohjelmassa listatut haittavaikutukset myös linnuston osalta realistisina uhkina. Jo olemassa olevat, rakenteilla sekä suunnitteilla olevat hankkeet muodostavat toteutuessaan maakunnassamme sellaisen tilkkutäkin, että linnuilla ei kohta ole riittävästi paikkoja, minne hankkeita väistää.

Hankealueelta on linnustoselvityksissä löytynyt useita salassa pidettäviä lintujen pesintöjä ja soidinpaikkoja. Ainakin pöllöjä, päiväpetolintuja ja metsäkanalintuja pesii ja soidintaa alueella. On selvä, että hanke heikentää kaikkien näiden elinympäristöjä. Luontoselvitysraportissakin oli todettu, että esimerkiksi kanalintujen pesintöjen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain, ja että hankealueen yli muuttavien lintujen määrästä ei saa yhden vuoden tarkkailulla kokonaiskuvaa.

Kaavamääräyksiin tulee merkitä, että tuulivoimaloille tulisi maalata tummat rungot sekä värikäs (esimerkiksi raidallinen) lapa, jotta lintujen törmäysriski vähenisi.

Lisähuomioita

SVE2 ja SVE4:n vaikutusalueella herkkyys arvioidaan suureksi reiteillä sijaitsevan Jäneskankaan eteläpuolisen liito-oravan elinpiirin vuoksi. Siirtolinja ne tulee toteuttaa niin, ettei reviiri vaarannu. Muilla siirtolinjavaihtoehdoilla puolestaan oli haittana sijainti ekologisella yhteydellä, joten niitäkään ei voi suositella vähäisempien luontovaikutusten takia.

Aurinkovoima on monella tapaa yhä kysymysmerkki. Sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi syytä varmistua, onko sen pitkän tähtäimen hyöty suurempi kuin sen aiheuttama haitta. Luontokatoa ja hiilinielujen menetystä ei saa aiheutua aurinkovoimakenttien rakentamisesta. Tässä hankkeessa toteutuu kuitenkin se vähimmäisvaatimus, ettei aurinkovoiman tieltä tule kaataa puustoa, kun aurinkovoimalat sijoitetaan peltoalueille.

Jos kunnissa halutaan välttämättä toteuttaa pienehköjä, alle seudullisen mittakaavan tuulivoimahankkeita, olisi niiden syytä olla aivan asutuksen tuntumassa jo valmiiksi ihmiskäytössä olevilla alueilla. Tällaiset hankkeet heikentävät maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja huonontavat tuulivoiman yleistä hyväksyttävyyttä. Se, että YVA on päätetty tehdä ja hankkeiden yhteysvaikutukset todettu merkittäviksi, osoittaa jo itsessään, että vaikutuksiltaan kyseessä on jo seudullisen mittakaavan hanke.

Mielestämme tämä ei ole hyväksyttävä hanke luontonäkökulmasta. Se aikaansaa liikaa riskejä yksittäisille populaatioille, elinympäristöjen yhtenäisyydelle sekä ekologisille yhteyksille.

Kompensaatio

Mikäli hanke toteutuu, olisi Alavieskan kunnan sekä hankevastaavan syytä hyvittää aiheuttamaansa luontohaittaa esimerkiksi ennallistamalla vastaavia luontotyyppejä lähialueelta tai esimerkiksi lahjoittamalla riittävästi voittojaan metsien ja soiden suojeluun lähialueella. Tässä voisi tehdä yhteistyötä mahdollisesti luontojärjestöjen kanssa, tai hyödyntää luonnonarvokauppaa.

Esko Saari                                                         Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja                                                sihteeri/toiminnanjohtaja