Lausunto Koivulannevan tuulivoimahankkeen (Haapavesi) yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Lupa-ja valvontavirasto
kirjaamo@lvv.fi

10.5.2026

Viite: LVV-U/46082/2026

Asia: Lausunto Koivulannevan tuulivoimahankkeen (Haapavesi) yva-selostuksesta

Hankkeen kuvaus

Hankealue sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydelle Haapaveden keskustaajamasta lounaaseen. Hankealue sijoittuu lähimmillään noin 900 metrin etäisyydelle Nivalan kuntarajasta koilliseen.

1709 hehtaarin laajuiselle alueelle suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalan rakentamista. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä, yksikköteho 7,5–10 MW ja kokonaisteho enintään 90 MW. Hanke liitetään valtakunnan verkkoon joko hankealueen itäpuolella kulkevaan Elenian 110 kV voimajohtoon maakaapelilla tai hankealueen lounaispuolella Nivalassa sijaitsevalla Uusnivalan sähköasemalla ilmajohtona hankealueelta rakennettavan sähkönsiirtoyhteyden kautta.  

Hankkeen vaihtoehdot

Tuulivoimalat

• VE0: Hanketta ei toteuteta.
• Vaihtoehto 1 (VE1):  Haapaveden kaupungin Koivulannevan alueella rakennetaan enintään 9 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä. Hankkeen kokonaisteho olisi korkeintaan 90 megawattia.
• Vaihtoehto 2 (VE2):  Haapaveden kaupungin Koivulannevan alueella rakennetaan 7 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä. Hankkeen kokonaisteho olisi korkeintaan 70 megawattia.

Sähkönsiirto

• Vaihtoehto SVE1: Rakennetaan uusi noin 22,7 kilometriä pitkä 110 kV:n voimajohto ilmajohtona Uusnivalan sähköasemalle eteläistä reittiä pitkin. Loppuosastaan sähkönsiirtoreitti kulkee Fingridin Pikkarala-Alajärvi I ja II 400 kV voimajohtojen rinnalla. Ilmajohto kulkee uudessa johtokäytävässä 16,8 km ja Pikkarala-Alajärvi johdon rinnalla 5,9 km. Olemassa olevaa johtoaukeaa joudutaan leventämään rakentamisen yhteydessä. Sähkönsiirtoreitti kulkee Haapaveden, Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien alueella. 
• Vaihtoehto SVE2: Rakennetaan uusi 26,1 kilometriä pitkä 110 kV:n voimajohto ilmajohtona Uusnivalan sähköasemalle pohjoista reittiä pitkin. Loppuosastaan sähkönsiirtoreitti kulkee Fingridin Pikkarala-Alajärvi I ja II 400 kV voimajohtojen rinnalla. Ilmajohto kulkee uudessa johtokäytävässä 14,3 km ja Pikkarala-Alajärvi johdon rinnalla 11,9 km. Olemassa olevaa johtoaukeaa joudutaan leventämään rakentamisen yhteydessä. Sähkönsiirtoreitti kulkee Haapaveden, Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien alueella. 
• Vaihtoehto SVE3: Rakennetaan uusi 5 kilometriä pitkä 33 kV tai 110 kV:n voimajohto maakaapelina kaakkoon, jossa se liitetään johdonvarsiliitynnällä Elenian 110 kV:n Pysäysperä- Haapavesi voimajohtoon. Maakaapelin linjaus sijoittuu olemassa olevien teiden yhteyteen. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu kokonaan Haapaveden kaupungin alueelle.  
• Vaihtoehto SVE4: Rakennetaan uusi 17,5 kilometriä pitkä 33 kV:n tai 110 kV:n voimajohto maakaapelina koilliseen Pihtinevan sähköasemalle, jossa se liitetään Elenian 110 kV:n Pysäysperä-Haapavesi voimajohtoon. Reitti kulkee osin Elenian Pysäysperä-Haapavesi 110 kV:n sekä Fingridin Pysäysperä-Pyhänselkä 400 kV voimajohtojen rinnalla. Ilmajohto kulkee uudessa johtokäytävässä 14,2 km ja olemassa olevien johtokäytävien yhteyteen yhteensä 3,3 km. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu kokonaan Haapaveden kaupungin alueelle. 

Haapaveden Koivulannevan tuulivoimahanke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan tuulivoiman keskittymäalueelle. Taulukoiden 29.1-3 (s. 472) mukaan hankealueen ympärillä 30 kilometrin säteellä on toiminnassa tai suunnittelun eri vaiheessa 35 aurinko- tai tuulivoimahanketta.

Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kannalta on ongelmallista, että energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan missään vaiheessa Koivulannevan alueelle ei ole osoitettu tuulivoimaloiden aluetta. Vaikka hanke alittaa kooltaan seudullisen mittaluokan, niin lähietäisyydellä on tuotannossa oleva Kesonmäen tuulivoimakenttä (n. 3,5 kilometrin etäisyydellä) ja tähän liittyvä Keson laajennushanke (n. 1,5 kilometrin etäisyydellä Koivulannevasta). Yhdessä nämä ylittävät seudullisen hankkeen kokoluokan ja Koivulannevan toteuttamisedellytyksiä on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta ei ole hyväksyttävää pilkkoa hankkeita palapeliksi, jonka osasia sovitellaan niin, että seudullisen mittaluokan tuulivoima-alueita ei syntyisi.

Tuulivoimala-alueet vaikuttavat lintuihin metsien pirstoutumisen, häiriö- ja törmäysvaikutuksena ja siirtymisvaikutuksena. Jälkimmäisen ilmentymiä voivat olla populaatiokoon pieneneminen, muutokset lintujen soidinkäyttäytymisessä, poikastuoton väheneminen ja poikaskuolleisuuden kasvu. Tuulivoiman lintuvaikutuksia on kirjallisuuskatsauksilla selvittänyt esimerkiksi Luken professori Anne Tolvanen ryhmineen. Herkimpiä häiriövaikutuksille todennäköisesti ovat syrjäisiä seutuja suosivat päiväpetolinnut, pöllöt ja metsäkanalinnut. Myös kurjella on todettu selvää siirtymisvaikutusta. Konsultin arvio hankkeiden yhteisvaikutuksiksi arvioidaan petolinnuille kohtalaiseksi kielteiseksi.

Koivulannevan hankealue sijoittuu kurjen syksyiselle päämuuttoreitille sekä keväisen päämuuttoreitin välittömään läheisyyteen, kuten arviointiselostuksessa todetaan. Konsultin arvion mukaan kurjen päämuuttoreitillä on lukuisia toiminnassa olevia sekä suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita, jolloin näiden tuulivoimahankkeista muodostuva yhteisvaikutus (lähinnä estevaikutus) voidaan arvioida merkittäväksi. Lopputoteamuksena yhteisvaikutuksena kurjen osalta arvioitiin suureksi kielteiseksi. Ympäristöministeriön ohjeen 6/2016 mukaan päämuuttoreiteille ja päämuuttoreittien keskittymä- eli pullonkaula-alueille ei tule sijoittaa uutta tuulivoimaa. Onko tällä hankkeella toteuttamisedellytystä?

Hankealue sijaitsee Nivalan susireviirillä. Nivalan susireviirillä kiintiömetsästyksen yhteydessä ammuttiin kolme sutta 1.1.-10.2.2026 välisenä aikana. Konsultin arvion mukaan tuulivoimakeskittymän yhteisvaikutus arvioidaan merkittävyydeltään Nivalan reviirille erittäin suureksi kielteiseksi. Yksin Koivulannevan hankkeen vaikutus Nivalan reviiriin on arvioitu jäävän kohtalaiseksi kielteiseksi. Mikäli sudelle löytyy riittävän rauhalliset ydinalueet (levähdys, metsästys ja erityisesti poikimisalueet) alueella saattaa olla tilaa susireviirille.

Koivulannevan hankealue sijoittuu ekologisen verkoston useita ydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston varrelle, jolla on suuri merkitys myös metsäpeuran kannalta. Toteutuessaan hanke tulee aiheuttamaan häiriövaikutusta ja elinympäristöjen menetyksiä ympäristön muokkaamisen ja väistämiskäyttäytymisen vuoksi.

Tuntuu nurinkuriselta vähätellä metsäpeuran ahdinkoa ja puolustella hanketta konsultin toteamuksella, että vaikutusalueen elinympäristöt ovat jo nykyisellään pitkälti pirstaloituneita ja häiriövaikutteisia.

Ilmastonmuutos ja tuulivoima uhkaavat metsäpeuraa, Rangifer tarandus fennicus, joka jo tieteellisen nimensäkin puolesta on erityisen suomalainen peuran alalaji. 75 prosenttia Suomen metsäpeuroista elää Suomenselän alueella. Tuulivoiman kiivaan rakentamisen ja lukuisten hankesuunnitelmien seurauksena 65 prosenttia metsäpeuran elinalueesta saatetaan kaavoittaa tuulivoimalle. Erityisen kohtalokasta tämä on herkille vasomisalueille (HAATAJA, A. 2026). Myös intensiivinen metsätalous pirstoo metsäpeuran elinalueita.

Yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että yhteisvaikutukset (mukaan lukien sähkönsiirto) kohdistuvat erityisesti maisemaan, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, linnustoon, ekologiseen verkostoon ja direktiivilajeihin (etenkin suteen ja metsäpeuraan). Yhteysviranomainen huomauttaa, että yhteisvaikutusten arvioinnissa linnusto on mainittu vain yhdellä sanalla, ja muita luontoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia ei mainita lainkaan.

Vaikka yva-selostuksessa on tunnistettu useita kriittisiä tekijöitä hankkeen vaikutuksista metsäpeuraan ja mainitaan tutkimuksen olevan vähäistä ja tulosten osin ristiriitaisia, tunnutaan juuri tämän hankkeen vaikutusta kuitenkin vähättelevän. Toisaalta sanotaan vaikutuksen olevan pahimmillaan kohtalaisen kielteinen. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa sekä sijoittuminen ekologiselle yhteydelle tekevät tästä hankkeesta niin metsäpeuralle kuin muille lajeille kohtuuttoman suuren riskin. Yhteisvaikutusta arvioitaessa hyväksyttävää hankkeesta ei tee se, että se on mahdollisesti toista hanketta vähemmän haitallinen.

Esko Saari                                                                                   Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja                                                                          sihteeri/toiminnanjohtaja

Lähde:

Haataja, Antti 2026: Vaellus sukupuuttoon, s. 22. Suomen Luonto 1/2026.