Piirin muistutus Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen kaavaehdotukseen

Kiitämme mahdollisuudesta lausua Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kaavaehdotukseen. Esitämme tässä lausunnossamme niin yleisen tason huomioita kaavan teemoista kuin tarkempiakin huomioita. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät teemat ovat energia ja maisemat eli sähkönsiirto ja siihen liittyvä infrastruktuuri, teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoima-alueet sekä maisema- ja pohjavesikysymykset. Sekä tuuli- että aurinkovoiman osalta ilmastovaikutukset tulee ottaa huomioon myös maaperän hiilivaraston osalta. Molempien suhteen on myös syytä varmistua positiivisista ilmastovaikutuksista.

Tuulivoima

Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan siirtymän tuuli- ja aurinkovoimaan kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri (myöhemmin piiri) näkee tärkeänä, että maakuntakaavan sijainninohjauksen on oltava selkeää ja rajauksiltaan tarkkaa. Se hyödyttää parhaiten myös yksittäisiä tuulivoimahankkeita. Jos kaava on liian yleisluonteinen ja tulkinnanvarainen, se voi sen sijaan aiheuttaa ristiriitoja ja lisätä epävarmuutta. Piiri korostaa, että maakuntakaavoitus on ainoa vaihe, jossa eri kriteerien ja maankäytön tarpeiden perusteella on tehty koko maakunnan osalta kattavaa kartoitusta uusiutuvan energian ja sähköverkon rakentamisen sijoittamiseksi ekologisesti kestävällä tavalla. Meneillään olevan tuulivoimarakentamisen buumin takia on tärkeää, että suunnittelussa otetaan yksittäistä hanketta suurempi mittakaava tarkasteluun.

Piiri esittää myös, että maakuntakaavan seurantaa kehitetään, erityisesti nyt kun meneillään on merkittävä ja nopea muutos. Kaavaluonnos on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua ja huolta tuulivoimapuistojen kokonaismäärästä sekä niiden yhteisvaikutuksista alueen luontoon ja asukkaisiin. Toteutuessaan tuulivoimapuistot pahimmillaan pirstovat luontoarvoja sisältäviä kohteita ja uhanalaisten eliöiden esiintymisalueita huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisen takia ja aiheuttavat maisemahaittoja maisemallisesti arvokkaille alueille. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri on tyytyväinen siihen, että Kolin huipulle näkyvät ja Patvinsuon kansallispuiston läheisyyteen sijoittuvat tuulivoima-alueet on jätetty pois maakuntakaavaehdotuksesta. Se, että lausuntoihin ja muistutuksiin on reagoitu jättämällä tuulivoimalle osoitettuja alueita pois maakuntakaavasta, voi lisätä hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä.

Piiri korostaa, että suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 7 § eli varovaisuusperiaate. Teollisen mittakaavan tuulivoimapuistoilla on ympäröivään luontoon monia vaikutuksia, jotka korostuvat erityisesti useiden  tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksina. Piirin mielestä tuulivoimavarausten luonto- ja yhteisvaikutuksia tulisi selvittää jo maakuntakaavatasolla nykyistä enemmän. Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon myös muiden maakuntien alueilla sijaitsevien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Pukaronmäestä pohjoiseen hieman yli yhden kilometrin päässä sijaitsee Piilopirtinaho–Marjomäen (SAC, FI0700066) Natura 2000 -alue. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden kohdekorttien mukaan Pukaronmäen tuulivoima-alueella ei katsota olevan vaikutusta Piilopirtinaho-Marjomäen elinympäristöille. Toisaalta Kainuun puolelle Piilopirtinaho-Marjomäen läheisyyteen suunniteltu Tuomaanmäen tuulivoima-alue poistettiin kaavasta vaikutusten arvioinnin perusteella puolustusvoimiin ja susiin kohdistuvien vaikutusten takia (Kainuun liitto 2023). 

Kainuun liiton tuulivoimamaakuntakaavan mukaan Tuomaanmäen tuulivoimapuisto olisi sijainnut tunnetun susireviirin alueella. Tälle alueelle sijoittuu myös Pohjois-Savon maakuntakaavoituksessa osoitettuja tuulivoimaloiden alueita. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vaikutukset susiin jätetään tarkemman suunnittelun vaiheeseen. Pohjois-Savon puolelle sijoittuva Maaselänmäen tuulivoimala-alueen vaikutusalue ulottuu Piilopirtinaho-Marjomäen Natura-alueelle. Maaselänmäen ja Pukaronmäen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset on selvitettävä. Näin todetaan myös Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaalisten alueiden kohdekorteissa: ”Alue rajautuu Pohjois-Savon puolella maakuntakaavaehdotuksessa olevaan tuulivoima-alueeseen muodostaen näin ylimaakunnallisen tuulivoima-alueen. Hankkeiden yhteisvaikutukset tulee huomioida olemassa olevien ja suunnitteilla olevien muiden hankkeiden kanssa. Yhteisvaikutusten osalta tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaiset rajaukset sekä kaavaa varten tehdyt selvitykset ja tulkinnat, joissa voi olla eroa.” 

Metsähallituksen mukaan Tiilikkajärven kansallispuistoon suunnitellaan metsäpeuran palautusistutuksia. Tuulivoima-alueiden puskurivyöhyke metsäpeurareviireihin nähden on viisi kilometriä. (Pohjois-Savon maakuntakaavan tuulivoimapotentiaali 2024) Sekä Pohjois-Karjalan että Pohjois-Savon maakuntakaavassa jätetään ottamatta huomioon vaikutukset metsäpeuraan. Kainuun ja Suomenselän osakantojen yhdistyminen edellyttää tuulivoimavapaata luontokäytävää. Kaava tulee valmistella siten, että tuulivoimaratkaisun vaikutukset Natura-alueisiin, suojeltuihin ja uhanalaisiin lajeihin sekä ekologisiin yhteyksiin on arvioitu, selvitetty ja huomioitu luonnonsuojelulain ja alueidenkäyttölain edellyttämällä tavalla. Vaikutuksenarviointia ei tule jättää yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.

Piiri haluaa muistuttaa Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 julkaistusta selvityksestä (Tolvanen ym. 2023), jossa tarkasteltiin tuulivoiman vaikutuksia tiettyihin lintuihin ja nisäkkäisiin. Tutkimuksessa analysoitiin 84 tutkimusta 22 eri maasta, ja havaittiin 160 tapausta, joissa tuulivoima sai linnut ja nisäkkäät välttämään tuulivoima-alueita. Näillä vaikutuksilla on ekologisia seurauksia, kuten eläinpopulaatioiden pieneneminen, lintujen soidinkäyttäytymisen muutokset, poikasten määrän väheneminen ja kuolleisuuden kasvu. Vuonna 2023 alkoi myös viiden vuoden mittainen Windlife-seurantatutkimus (tuuliriista Luken sivuilla) , joka keskittyy monimuotoisuuden säilyttämiseen ja seuraa uhanalaisia lajeja, kuten susi ja maakotka. Jotta tuulivoimarakentamisen haittoja ei havaittaisi vasta jälkikäteen, on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa tietoa jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa, tehdä perusteellisia selvityksiä ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia tai luopua niistä. Viranomaisen selvilläolovelvollisuuden mukaisesti maakuntakaavan esitöissä on huomioitava myös suunnitteilla olevat ennallistamishankkeet, joihin kaavalla voi olla vaikutuksia. Tällaisina voi nähdä esimerkiksi metsäpeuran palautusistutukset.

Yhtenä tärkeimpänä huomionamme haluamme nostaa esiin suurpetoreviirit ja niiden huomioimisen maakuntakaavan tuulivoimakohteiden osoittamisessa kaavatasolla. Suurpetoreviirit huomioidaan tuulivoimavarausten kohdekorteissa, mutta tarkempi asioiden selvittäminen (erityisesti suurpetojen ydinreviirien osalta) jätetään myöhempään tuulivoimahankkeiden YVA-vaiheiseen. Esimerkiksi Kainuussa vaikutus susireviiriin on ollut osatekijänä Tuomaanmäen tuulivoima-alueen jättämiseen pois maakuntakaavasta (Kainuun liitto 2023). Maakuntakaavavaiheessa selvitystyön pohjana on käytetty yleisesti käytössä olevia tietokantoja, kuten tassu-järjestelmä, Tiira tai laji.fi. Haluamme kuitenkin nostaa esiin, että tällä hetkellä esimerkiksi Tassu-järjestelmään ei välttämättä ilmoiteta kaikkia suurpetohavaintoja. Lisäksi useiden  potentiaalisten tuulivoima-alueiden kohdekorteissa todetaan niiden sijaitsevan susireviirillä.

Vaikka iso osa maakuntakaavan tuulivoimavarauksista ei tule luultavimmin toteutumaan, olisi maakuntakaavassa mahdollista tarkastella nykyistä laajemmin myös tuulivoimarakentamiselta rauhoitettavia alueita. Pidämme hyvänä, että jo nykyisessä kaavaehdotuksessa asiaa tarkastellaan poissulkemalla ns. ei-alueita. On myös hyvä, että Natura-alueille on asetettu suojavyöhykkeet (SPA-alueiden (linnustoperusteet) osalta viisi kilometriä ja SAC-alueiden (muu lajisto) osalta yhden kilometrin). Piiri esittää, että vastaavat suojavyöhykkeet asetettaisiin muillekin suojelualueille. Lisäksi piiri huomauttaa ekologisten käytävien selvittämisen tarpeesta, mistä myös Kainuun ELY-keskus muistutti. Kainuun maakuntakaavan ekologiset käytävät olisi hyvä huomioida myös Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Piiri yhtyy Kainuun ELY-keskuksen painotukseen siitä, että energiamurroksessa on huomioitava ekologiset verkostot ja niihin kohdistuvat vaikutukset myös maakunnat ylittävästi. Vaikutukset ympäristön tilaan eivät pääty maakuntien rajalle.

Piirin mielestä ei-alueiden tarkastelua voisi laajentaa niin, että tarkastelussa olisi myös tarpeeksi suurien tuulivoimavapaiden alueiden luominen sekä ekologisten yhteyksien ja yhtenäisten metsäpeitteisten alueiden huomiointi. Osana maakuntakaavoitusta olisi mahdollista selvittää luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta arvokkaimmat ydinalueet ja ulossulkea nämä tuulivoimarakentamiselta. Vaikka itärajan läheisyyteen muodostuu todennäköisesti automaattisesti tuulivoimavapaa alue, voivat monimuotoisuudeltaan arvokkaat laajat alueet sijaita myös muualla. Tämän takia ekologiset kokonaisuudet tulisi ottaa huomioon  myös rajaseudun ulkopuolella. Rajanpinnan valtion metsiä on  kuitenkin esitelty Metsätalous Oy:n kartoissa potentiaalisina tuulivoima-alueina ja maakuntakaavan voimassaolon aikana voidaan tutkateknologiassa nähdä muutoksia, jotka mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen myös lähemmäksi rajaa. Samalla on huomioitava, että selvitysten mukaan raja-alueen ns. koillisen luontovyöhykkeen luontoarvot ovat köyhtyneet. Piirin mielestä yhtenäisen tuulivoimavapaan alueen määrittelyn tulisikin pohjautua luonnontieteeseen, ei turvallisuuspolitiikkaan. 

Piiri muistuttaa siitä, että tuulivoiman rakentamisessa ja näin myös kokonaisvaikutuksien hallinnan osalta Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ollaan vasta alussa. Koska tuulivoiman ympäristövaikutuksista saadaan lisää kokemusta ja seuraukset käyvät ilmi vasta myöhemmin, olisi järkevää sijoittaa tuulivoimavarauksia pääosin rakennettuun ympäristöön, esimerkiksi teollisuusalueille, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti jättää syrjäisiä alueita pois tuulivoiman rakentamissuunnitelmista. Tällöin myös sähkönsiirtolinjojen rakentamisen aiheuttamat haitat vähenevät. Ottaen huomioon nykyisten ja suunniteltujen tuulivoimaloiden yhteenlasketun nimellistehon, tuulivoimalle on jo varattu ylimitoitetusti tilaa. Kestävämpää olisi sijoittaa energiantuotanto lähelle käyttökohteita ja painottaa alueita, joissa ihmistoiminta on jo ennestään pysyvää ja näkyvää.

Muina huomioinaan tuulivoimavarauksiin liittyen piiri toteaa saman kuin 2. vaiheen luonnoksen osalta:

• Kaavaluonnoksen valmistelussa käytetyt tietokannat eivät välttämättä ole ajantasaisia ja esimerkiksi yksittäisiä yksityisiä luonnonsuojelualueita tai asutusta ei ole otettu  huomioon kaavan laatimisessa. Havaintotietokannat (esim. laji.fi ja Tiira) eivät lähtökohtaisesti anna kokonaiskuvaa suunnittelualueen lajistosta, vaan havaittujen lajien määrä riippuu suuresti siitä, miten paljon alueella on retkeilty ja miten havaintoja on ilmoitetttu tietokantoihin. Lintuatlas on antaa tässä suhteessa luotettavamman kuvan alueen pesimälinnustosta, mutta senkin luotettavuus riippuu havainnoinnin määrästä. Kattavat ja eri linturyhmille oikea-aikaiset maastoselvitykset on tehtävä kaikille tuulivoima-alueille ja sähkönsiirtolinjojen reiteille.
• Tuulivoimavarausten sijoittelussa tulisi nykyistä paremmin toteutua riittävät suojaetäisyydet nykyisiin luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin. Luonnonvarakeskuksen (Tolvanen ym. 2003) selvityksen mukaan tuulivoima-alueet aiheuttavat lajien siirtymistä kauemmas voimaloista. Natura-alueille on kaavaehdotuksessa lisätty viiden kilometrin suojavyöhyke linnustoperusteisen suojelun osalta, mutta suojavyöhykkeen kasvattamista tulisi harkita myös muun eläimistön, etenkin metsäpeuran osalta. Suojavyöhykkeet tulisi myös lisätä myös muille suojelualueille Natura-alueiden lisäksi.
• Tuulivoiman sijoittamisessa tulee huomioida perustetut hanhipellot.
• Tuulivoimaloiden kohdekorteissa on esitetty metsäpinta-alaa vähentävä vaikutus. Näiden osalta on huomioitava hiilivaraston menettäminen ja maaperän hiilipäästöt tuulivoimalan ilmastohyötyjä laskettaessa. Metsäpinta-alan vähenemistä tulisi arvioida metsän iän ja kytkeytyneisyyden, eikä pelkkien hehtaarien tai puukuutioiden perusteella.

Tuulivoimatuotannolle sopimattomat alueet

Piiri on tyytyväinen siitä, että Kolin ja Patvinsuon läheisyyteen kaavaluonnoksessa esitetyt tuulivoimapuistot on poistettu kaavaehdotuksesta. Lieksan taajaman läheisyyteen sijoittuva Maksimonvaaran tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin Ukko-Kolin näkemäalueelle ja on siten ongelmallinen etenkin siltä osin, että mahdollisen Kolin Rintasenvaaran kaavamuutoksen myötä maisemaan vaikuttaa myös uusi matkailukeskus.

Juuan veet ja vaarat -Helmi-keskittymän alueelle sijoittuvat tuulivoimapuistot ovat ongelmallisia erityisesti siltä osin, että Helmi-keskittymät ovat monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi suunniteltuja laajoja kokonaisuuksia. Juuan veet ja vaarat -keskittymä on Pohjois-Karjalan ainoa Helmi-keskittymä. Sen alueelle sijoittuvat Katajavaaran, Raholanvaaran, Rontsan, Koukkuvaaran ja Vaikkojärven tuulivoima-alueet. Nämä kaikki sijaitsevat tunnetulla susireviirillä, minkä lisäksi Koukkuvaaran tuulivoima-alue muodostaa yhteisen kokonaisuuden Pohjois-Savon puolelle sijoittuvan tuulivoima-alueen kanssa. Tuulivoimapotentiaalisten alueiden kohdekorttien mukaan näiden tuulivoimapuistojen metsäpinta-alaa vähentävä vaikutus on satoja hehtaareja, mikä on ristiriidassa Helmi-ohjelman tavoitteiden kanssa. Piiri esittää, että Juuan veet ja vaarat -Helmi-kokonaisuus on huomioitava maakuntakaavassa. Natura-arvioinnin tarveharkinnassa todetaan: “Yhteisvaikutuksia tulee tarkastella erityisesti Juuan vanhat metsät -kokonaisuuden osalta, sillä sitä ympäröi neljästä ilmansuunnasta tuulivoima-alueet.”

Aurinkovoima

Piiri pitää hyvänä, että aurinkovoima-alueita käsitellään maakuntakaavatasolla. Meneillään olevan energiasiirtymän takia uusia teollisen mittakaavan aurinkopuistoja tullaan rakentamaan ympäri Suomea kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti Itä-Suomessa aurinkovoimalla on potentiaalia, koska toisin kuin tuulivoimaan, siihen ei liity vaikutuksia tutkavalvontaan. 

Kuten tuulivoimankin kohdalla on aurinkovoimaloiden kohdalla tärkein kysymys niiden sijoittuminen. Aurinkovoiman keskeiset luontovaikutukset liittyvät rakentamiseen. Patrik Dahlin Aalto-yliopiston diplomityössä (2024) tarkasteltiin aurinkovoimasta syntyviä päästöjä. Tapauksessa, jossa aurinkovoimala sijoitettiin teollisuusalueelle, mutta sen tieltä hakattiin 7400 m² metsää, aurinkovoimalasta ei tullut hiilipositiivista koko elinkaarensa aikana. Niinpä aurinkovoiman sijoittamisessa tulee olla erittäin tarkkana, jotta hiilipositiivinen vaikutus todella saavutetaan. 

Piirin mielestä aurinkovoimatuotanto tulee ohjata jo valmiiksi puuttomille alueille ja rakennusten katoille. Piiri pitää kannatettavana maakuntakaavoituksen lähtökohtaa, jossa ohjaamisen keskeisin periaate liittyy maakunnan yhtenäisiin metsä- ja peltoalueisiin ja niiden turvaamiseen. Metsäalueista erityisesti hyvin kasvavat kivennäismetsämaat tulisi pyrkiä säilyttämään metsinä eikä turhaan muuttaa aurinkovoima-alueiksi. Vaikka tuottavat pellot eivät sinänsä sovi aurinkovoimakäyttöön, voi aurinkovoimalalla oikein perustettuna olla pelloilla myös luonnon  monimuotoisuutta lisäävä vaikutus.. Lisäksi pysyvän nurmen säilyessä myös hiilensidonta pysyy.  Kuten myös tuulivoiman kohdalla, on aurinkovoima-alueiden sijoittumisessa turvattava riittävät ekologiset käytävät.

Piiri korostaa, että aurinkovoima-alueet tulee sijoittaa metsämaiden, tuotannossa olevien peltojen tai arvokkaiden niittyalueiden sijaan valmiiksi rakennetuille alueille (katot ja muut rakennusten pinnat) sekä käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille. Aurinkovoimaa olisi mahdollista toteuttaa myös pienillä yksiköillä, mikä voisi huoltovarmuuden kannalta olla järkevääkin. On myös huomioitava, että vanhoilla turvekentillä, jotka sinänsä sopivat hyvin aurinkovoimaloiden käyttöön, on huolehdittava vesitalouden palauttamisesta maaperän hiilipäästöjen ehkäisemiseksi. Muuten maaperän jatkuvat hiilipäästöt syövät ja jopa ylittävät uusiutuvan energian hyödyn. ”Kitumaat” eli ojitetut, metsitetyt turvemaat joilla puu ei kasva, on parempi ennallistaa soiksi sen sijaan, että niille osoitetaan aurinkovoimaloita. Myös metsäkeskus suosittaa tätä. Piirin mielestä myös aurinkovoima-alueiden suunnittelumerkintään on syytä lisätä kirjaus, joka ohjaa suunnittelussa tarkastelemaan lähekkäisten aurinkovoimaloiden yhteisvaikutuksia.

Maisema-alueet 

Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävillä kokonaisuuksilla on toisiinsa huomattavia vaikutuksia. Sähkönsiirron runkoverkko ja tuulivoimapuistot vaikuttavat niin maisemiin kuin luontoonkin. Tuulivoimatuotanto pyritään maakuntakaavassa osoittamaan kauas ihmisasutuksesta erämaisille ja hijiaisille alueille. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri esittää huolensa, että toteutuessaan moni tuulivoimapuisto tulee vaikuttamaan maakunnan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä erämaisten alueiden kaukomaisemiin.

Piiri esittää huolensa, että tuulivoimarakentamisella on maisemavaikutuksia myös Heinäveden reitille, joka on myös yksi Suomen kansallismaisemista. Samalla liian voimakas tuulivoimarakentaminen uhkaa Palokin koskien ennallistamisen mahdollistamaa luontomatkailun kasvamista. 

Piiri katsoo, että arvokkaiden maisema-alueiden kaavamerkinnän tulisi ohjata nykyistä enemmän maankäyttöä. Nykyisellään kaavamerkintä on pikemminkin pyyntö kuin ohje. Alueiden maisema-arvojen lisäksi piiri haluaa korostaa, että maisema-alueet ovat monessa suhteessa lajistoltaan monimuotoisia ja arvokkaita. Pohjois-Karjalan maisema-alueet liittyvät usein maanviljelyyn. Usein maisema-alueiden avoimina pitäminen palvelee myös perinnebiotoopeilla eläviä lajeja. Piiri haluaa myös korostaa, että perinnebiotoopit tulisi tunnistaa entistä paremmin maakuntakaavoituksessa maisema-alueiden määrittelyssä ja maisema-alueilla tulisi tehdä toimenpiteitä, jotka tukevat perinnebiotoopeista riippuvaisia lajeja.

Pohjavedet

Pohjavesialueiden osalta piiri toistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen lausuntonsa huomion, että pohjavesialueiden osalta on erityisen tärkeää ennakoida tulevat maankäyttömuodot ja lisääntyvä maa-ainesten kysyntä. Myös pohjavesialueiden merkitystä maakunnassa tulisi jo kaavavaiheessa nostaa esiin, koska puhtaiden pohjavesien arvo tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Pohjavesialueille sijoittuvia tuulivoima-alueita on ELY-keskuksenkin huomion mukaan syytä tarkastella uudestaan.

Lopuksi

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri näkee tärkeänä, että maakunnassa siirrytään pois fossiilisesti tuotetuista energiamuodoista. Uusien energiamuotojen sijoittamisessa on syytä varmistua siitä, että luontohaittoja ei synny ja että ilmastovaikutukset ovat todella positiivisia. Maakuntakaavan voi katsoa olevan yksi työkalu Suomen monimuotoisuussopimuksien noudattamisessa. Sekä tuuli- että aurinkovoiman ja niiden vaatiman infrastruktuurin osalta tulee varmistaa, että monimuotoisuus- ja ennallistamistavoitteista ei jouduta tinkimään. Samalla piiri kuitenkin haluaa korostaa, että uuden tuotannon täytyy olla aidosti nykyistä tuhoisaa fossiilituotantoa korvaavaa. Piiri toivoo, että maakuntaliitto korostaa omassa viestinnässään ja työsssään myös entistä enemmän energiansäästön tärkeyttä. Uusiutuvaa energiaa on vaikea tuottaa kokonaiskestävästi ja  luontokatoa aiheuttamatta, jos yhteiskuntamme pysyy nykyisen kaltaisena jatkuvaan kasvuun perustuvana järjestelmänä.

Viitteet

Dahl, P. (2024) Environmental impacts of large-scale solar power construction in Finland https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/147b68e8-c543-42d6-9829-9935ffbbcad2/content

Kainuun liiton tuulivoimamaakuntakaava 2035 https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2023/12/3_Kainuun_tuulivoimamaakuntakaava_2035_Maakuntakaavamerkinnatmaaraykset_Maakuntakaavaselostus_allekirjoitettu.pdf

Luonnonvarakeskus (2023): Katsaus: Useat lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaloita. Luonnonvarakeskus.  https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita 

Peltonen, Lasse, Jakob Donner-Amnell, ja Saara Nokelainen (2024): Tuulivoiman hyväksyttävyyden nykytila ja näkymät Suomessa. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.

Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaali ja vaikutusten arviointi

https://www.pohjois-savo.fi/media/4-maakuntakaavat-ja-liikenne/valmisteilla-olevat-maakuntakaavat/kaavaselvitykset/psmk2040-tuulivoima-natura.pdf

Pohjois-Savon 2. vaiheen maakuntakaavakartta

https://www.pohjois-savo.fi/media/4-maakuntakaavat-ja-liikenne/voimassa-olevat-maakuntakaavat/maakuntakaava-2040-2.vaihe/kaava-asiakirjat/psmk2040-2vaihe-kaavakartta_1_200_000.pdf
Tolvanen, A., Routavaara, H., Jokikokko, M. & Rana, P. (2023) How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review. Biological Conservation 288 doi.org/10.1016/j.biocon.2023.110382.