Mielipide: Vahvistetaan maakunnan matkailua

Blogi

Pohjois-Karjalassa matkailun merkitys kasvaa. Lieksa kehittää Kolia voimakkaasti, mutta kuinka moni tietää, että myös Heinävedellä on oma kansallismaisemansa? Heinäveden reitti on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, mutta kävijämäärät jäävät kauas Kolista….

Pohjois-Karjalassa matkailun merkitys kasvaa. Lieksa kehittää Kolia voimakkaasti, mutta kuinka moni tietää, että myös Heinävedellä on oma kansallismaisemansa? Heinäveden reitti on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, mutta kävijämäärät jäävät kauas Kolista. Heinäveden reitin yhdeksän kosken ketju on valjastettu sähköntuotantoon, ja Palokin voimalaitoksen myötä koskista osa on kuivunut, osa jäänyt patoaltaan alle.

Historiallisesti Heinäveden matkailu on kehittynyt samoihin aikoihin Kolin kanssa. 1800-luvulla Pohjois-Karjalan matkailun alkuvuosina Kolille tultiin hakemaan inspiraatiota taiteeseen, ja Heinävedeltä haettiin lohta juhlapöytiin. Palokin koskille tultiin kalastamaan Pietarista saakka. Palokin koskien matkailupotentiaalin vertaaminen Ruunaan koskiin on aivan realistista – kosket vain pitäisi saada ensin vapaaksi. Ruunaalla käy koskien takia vuosittain 64 000 matkailijaa ja määrä on nousussa. Palokin voimalaitosten vetovoima ei liene samaa luokkaa kuin yhdeksän vapaana virtaavan kosken voisi olla.

Palokinvoimalaitoksen säilyttämistä on puolustettu etenkin säätövoiman näkökulmasta. Palokin 7,4 MW voimala edustaa kuitenkin vain yhtä tuhannesosaa Suomen säätövoimakapasiteetista. Lisäksi pörssisähkö on opettanut kuluttajat säästämään tarvittaessa. Säätövoiman merkitys onkin vähentynyt kulutusjouston yleistymisen myötä.

Ennallistamisesta on tullut kansainvälisten sopimusten myötä iso bisnes, jossa liikkuu isot rahat. Sekä EU- että yksityistä, jopa kansainvälistä rahoitusta on saatavilla. Palokin ennallistamisen laskennalliset kustannukset menevät ensi sijassa työllisyysvaikutuksiin, mikä toisi alueelle toimeliaisuutta.

Lieksalla on Koli ja Ruunaa – sallittaisiinko Heinävedenkin valjastaa oma matkailupotentiaalinsa täyteen käyttöön? Pohjois-Karjalan pitää katsoa yhdessä tulevaisuuteen ja keskittyä maakunnan tulevaisuuteen. Emme voi jäädä vain resursseja tuottavaksi periferiaksi.

Antti Saarelainen, toiminnanjohtaja
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Ajankohtaista