Muistutus Neovan Tuohtaansuon turvetuotannon laajentamisen ympäristölupahakemukseen
Suomen luonnonsuojeliiton Pohjois-Karjalan piiri sekä Keski-Karjalan Luonnonystävät vastustavat Neovan suunnitelmia laajentaa Tuohtaansuon turvetuotantoaluetta. Piirin ja paikallisyhdistyksen mielestä hankkeelle ei pidä myöntää ympäristölupaa, koska se vaarantaa Joki-Hautalammen Natura 2000 -alueen suojeluperusteet sekä tarkoittaisi kuormituksen jatkumista jo valmiiksi liian rehevöityneessä elinympäristössä. Toteutuessaan hanke uhkaisi linnuston lisäksi korentojen sekä viitasammakon elinympäristöä.
Itä-Suomen Aluehallintovirasto
ymparistolupa.ita@avi.fi
ISAVI/11374/2022
Hakija: Neova Oy
Asia: Muistutus Tuohtaansuon turvetuotantoalueen laajentamisen ympäristölupahakemukseen
Muistuttajat
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Keski-Karjalan Luonto ry
Vaatimus
Hakemus on hylättävä ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vastaisena.
Hankealuealueen kuvaus ja maakuntakaava
Hakija hakee ympäristölupaa käytössä olevan Tuohtaansuon turvetuotantoalueen laajentamiseksi. Uusi turvetuotantoalue olisi kooltaan 61,6 ha (sis. auma-alueita 7,6 ha). Tuohtaansuon lisäalue rajautuu vanhoihin turvetuotantoalueisiin sekä tuotannosta poistuneisiin tuotantolohkoihin ja yhdessä tuotantoalueen koko on 820 ha.
Lisäalueen vedet johdetaan laskeutuskentän kautta jo käytössä olevaan kosteikkoon, jonka kautta ne ohjataan noin 730 metriä pitkään laskuojaan. Tämä oja laskee vuorostaan Piimäjokeen. Pitkin Piimäjokea laskuvedet kulkevat 8 kilometrin matkan ennen kuin ne saavuttavat Pyhäselän Jänisselän Piimälahden osa-alueeseen kuuluvan Jokilammen.
Lisäaluetta ei ole voimassaolevassa maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueeksi, mutta alue rajautuu etelässä turvetuotantoalueen (EO/tu) merkinnällä oleviin alueisiin. Turvetuotannon osalta on annettu yleinen suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon kokonaiskuormitus huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa korostetaan, kuinka Pohjois-Karjalan soista on tutkittu vain noin kolmasosa, joten myös tutkimattomia soita on osoitettu turvetuotantoon maakuntakaavassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2021). Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry on hakenut maakuntakaavasta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta vedoten riittämättömiin selvityksiin maakuntakaavan laatimistyössä (Liite 1).
Näin ollen ei voida katsoa, että luonnonsuojelulain 13. pykälän 4. momentin mukaisesti turvetuotantoon osoitettujen alueiden luonnonarvot olisi otettu riittävällä laajuudella huomioon turvetuotantoa ohjaavassa maakuntakaavassa.
Vaatimuksen perustelut
Hankkeen vaikutukset Joki-Hautalammen Natura 2000 alueen suojeluarvoihin
Hakemuksen ja hakijan toimittamien liitteiden perusteella hanke toteutuessaan uhkaa Joki-Hautalammen Natura 2000 -alueen (SPA0700005) suojeluarvoja. Joki-Hautalammen Natura 2000 -alueen suojeluperusteena on 35 lintudirektiivin liitteen I lintulajia. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaan kaikki tietolomakkeella mainitut lintulajit, joista merkittävä osa (14) on valtakunnallisesti uhanalaisia kosteikkolajeja, kuuluvat alueen suojeluperusteisiin. Kaikkien näiden lajien suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana suojelualueverkostoa. Lisäksi mustatiira sisältyy luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 erityisesti suojeltavien lajien joukkoon. Hakijan mukaan hankkeen keskeiset vaikutukset Natura-alueeseen ja sen suojeluperusteisiin voivat aiheutua muutoksissa veden laadussa ja sen kautta rehevöitymisen nopeutumisesta.
Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan turvetuotantoalueen vedet johdettaisiin Piimäjokeen, joka purkautuu Jokilampeen. Jokilampi on matala lampi (keskisyvyys 1,0 m), ja on pienen vesitilavuutensa vuoksi altis rehevöitymiselle ja umpeenkasvulle.
Alueella vuonna 2021 tehdyn linnustoselvityksen mukaan alueen pesimälinnuston määrä on romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana. Selvityksessä pidetään ainakin osasyynä nauru- ja pikkulokkikolonioiden häviämistä alueelta, mutta selvityksessä esitetään, että erityisesti Jokilampeen on vaikuttanut myös turvetuotantoalueilta Piimäjoen mukana tuleva kuormitus ja turvemuju. Tehdyissä linnusto- ja korentoselvityksissä todetaan, kuinka vesistöön kohdistuvaa humuskuormitusta on vähennettävä ylirehevöitymisen estämiseksi. (ELY-keskus 2021 & ELY-keskus 2022a).
Hakijan toimittamien tietojen perusteella haettu lisätuotantoalue korvaa vain 20 % käytöstä poistuvasta turvetuotantoalasta. Joki-Hautalammen Natura 2000 -alueen luontoarvojen säilyttämiseksi on kuitenkin tärkeää vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta nopealla aikataululla ja mahdollisimman paljon. Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (ympäristö.fi 2023) mukaan alueen suunnittelussa ja hoidossa painotetaan alueella vallitsevien lajien sekä niiden elinympäristöjen tilaa ohjaamalla alueen käyttöä. Uuden tuotantoalueen vaikutusta on syytä tarkastella yhdessä alueen vanhojen turvetuotantoalueiden kanssa. Pitkittynyt kuormitus on jo nyt vaarantanut erityisesti Jokilammen vesistön tilan kiihdyttämällä rehevöitymistä ja tummentamalla vesistöä.
Luonnonsuojelulain 64 a §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Lain 66 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri esittääkin tähän perustuen lupahakemuksen hylkäämistä.
Hankkeen vaikutukset EU:n luontodirektiivissä mainittujen korentolajien suojeluun
Vuonna 2021 Joki-Hautalammen alueella suoritettu lampikorentoselvitys (ELY-keskus 2022a) osoitti, että lampialue on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukan suojelun piiriin kuuluvien lummelampi (Leucorrhinia caudalis) ja täplälampikorentojen (Leucorrhinia pectoralis) merkittävä lisääntymisalue. Alue on valtakunnallisesti tärkeä lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) ja maakunnallisesti tärkeä täplälampikorennon (Leucorrhinia pectoralis) kannalta.
Selvityksen mukaan erityisesti turvetuotannosta sekä maataloudesta johtuvat ylirehevöityminen sekä happikato uhkaavat lajien elinolosuhteita. Hyvälle täplälampikorentokohteelle tunnusomaista on melko puhdas vesi, jossa valo pääsee tunkeutumaan riittävän syvälle ja jossa kasvaa runsaasti erilaisia uposkasveja ja kohtuullisesti kelluslehtisiä kasveja. Selvityksen mukaan on ensijaista vähentää valumavesien ravinteiden määrää. (ELY-keskus 2022a).
Hankkeen vaikutukset viitasammakkoon
Joki-Hautalammella on erittäin suuri viitasammakkopopulaatio (Rana arvalis), jonka määrä lienee kymmeniä tuhansia aikuisia yksilöitä (ELY-keskus 2021). Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, joka edellyttää Suomessa tiukkaa suojelua. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain nojalla. Myös viitasammakon suojelun näkökulmasta valuma-alueen vedenlaatua on syytä pyrkiä parantamaan.
Hankkeen vaikutukset vesistöihin
Maakuntaliiton maakuntakaavan tausta-aineistoksi tilaaman selvityksen (Ramboll 2021) mukaan: “Piimäjoki-Myllyjoki on myös ekologiselta tilaltaan tyydyttävä. Biologisista tekijöistä vesikasvit viittaavat hyvään tilaan. Hydrologis-morfologiset tekijät kuvaavat tyydyttävää tilaa. Fysikaalis-kemiallisista tekijöistä kokonaisfosfori- (27,61 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus (839 μg/l) kuvaavat hyvää tilaa ja veden pH-arvo (5,9) erinomaista tilaa. Riskipaineiksi on havaittu turvetuotanto, jonka fosforikuormituksen osuus on lähes 60 % luonnonhuuhtoumaan verrattuna. Vesimuodostumaan kohdistuu myös maa- ja metsätalouden kuormitusta.” Samaisessa selvityksessä korostetaan myös kuinka turvetuotannon purkuvesien puhdistamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska “molemmissa purkusuunnissa [yksi mahdollinen purkusuunta olisi Suur-Onkamo järvi] vesistöt ovat jo valmiiksi kuormittuneita.” (Ramboll 2021 s. 26).
Hakemuksessa luetellut vesiensuojelukeinot (pintavalutuskenttä) ovat riittämättömiä varmistamaan, etteivät laskuvedet uhkaa turvetuotannon alapuolista vesiluontoa. Pintavalutuskenttien teho erityisesti humuksen vähentämisessä on kiistanalainen, eivätkä ne vähennä tarpeeksi myöskään turvetuotannon ravinnepäästöjä. (Liukkonen 2014). Turvetuotantoalueet ovat alttiita suurille sademäärille ja vaihteleville sääolosuhteille. Ilmastonmuutoksen myötä odotettavissa on entistä enemmän ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita, jotka voivat aiheuttaa lisää ylivirtauksen aiheuttamia päästöpiikkejä turvetuotantoalueilta.
Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022-2027 todetaan, että Joki-Hautalammen vedenlaadun parantamiseksi on tarvetta valuma-alueelta Piimäjoen kautta Jokilampeen tulevan ravinne- ja humuskuorman vähentämiseen. Toimenpideohjelmassa Jokilammen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja Hautalammen tila on heikentynyt välttäväksi kohonneiden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella. (ELY-keskus 2022c).
Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) on Suomessa pantu täytäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla. Tavoitteena on vesimuodostumien tilan heikentymisen estäminen sekä hyvän tilan saavuttaminen pinta- ja pohjavesissä koko EU:n alueella. Vesipuitedirektiivin tulkintaa ohjaa EU-tuomioistuimen niin sanottu Weser-tuomio (C-461/13). Päätöksen mukaan lupaa ei saa myöntää hankkeelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila voi heikentyä. Weser-tuomiossa on kyse EU-tuomioistuimen päätöksestä, jossa tuomioistuin linjasi vesienhoidon ympäristötavoitteiden olevan oikeudellisesti sitovia hankkeita koskevassa lupaharkinnassa. Lupaa ei tule myöntää myöskään silloin, kun hanke estäisi vesipuitedirektiivin tavoitteena olevan hyvän tilan saavuttamisen
Hankkeen vaikutukset luontoarvoihin suunnitellulla alueella
Luvanhakijan toimittamassa pesimälinnustoselvityksessä hankealueella havaituista vähistä lajeista tukkasotka (Aythya fuligula) on erittäin uhanalainen (EN) ja teeri (Lyrurus tetrix) EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji. Lisäksi laji.fi-aineiston perusteella Tuohtaansuolla on tavattu vuonna 2022 useita Punaisen kirjan lajeja pesimässä: hömötiainen (Poecile montanus, EN), sekä västäräkki (Motacilla alba, NT). Myös kuovi (Numenius arquata, NT niin valtakunnallisesti kuin maailmanlaajuisesti) arvioitiin todennäköisesti pesiväksi (laji.fi havainnot 2022, Suomen 4. lintuatlas 2022-2025).
Lisäksi Tuohtaansuon alueella on metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille lintulajeille. Turvetuotannon ulkopuolelle jäädessäänkin nämä elinympäristöt ovat luultavasti turvetuotantoalueen melu- ja pölyhaittojen vaikutuspiirissä. Puustoisella alueella tehdyssä täydentävässä kartoituksessa tavattiin yhteensä 25 lintulajia, joista uhanalaisia alueella pesiviä lajeja ovat pyy (Tetrastes bonasia, VU), töyhtötiainen (Lophophanes cristatus, VU,) ja hömötiainen (Poecile montanus, EN).
Laji.fi-havaintojen perusteella sekä alueen itä- että länsipuolella on havaittu harvinaistineita päiväperhosia, kuten ruskosinisiipeä (Eumedonia eumedon, NT) sekä ruskoruohokiitäjää (Hemaris tityus, NT) ja metsäpapurikkoa (Lasiommata petropolitana, NT). Hankealueen länsipuolella on havaittu myös koko maan alueella rauhoitettua kirjoverkkoperhosta (Euphydryas maturna, LSA 1997/160). (laji.fi 2023a & laji.fi 2023b, valtakunnallinen päiväperhosselvitys 2023). Luvanhakija ei ole teettänyt hankealueelta päiväperhosselvitystä, mutta näiden molemmin puolin aluetta tehtyjen havaintojen perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea hankkeen negatiivisia vaikutuksia uhanalaisiin perhoskantoihin.
Alueella 2023 tehdyssä kartoituksessa alueella havaittiin vain ojitusten muuttamia suoluontotyyppejä ja yleisiä suokasvilajeja.
Yhdistyksen arvion mukaan hankkeen pölyhaitoilla olisi merkittäviä vaikutuksia alueen lähistön luonnonoloille. Tuotannosta vapautuva turvepöly aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia lähialueen luontotyyppeihin ja eliölajistoon. Tutkimusten perusteella kasvillisuus kärsii mitä todennäköisimmin turvepölystä samoilla mekanismeilla kuin muun pölyaineksen laskeumassa: kasvu, lehtibiomassa ja siementuotanto vähenevät, koska yhteytys ja hengitysaineenvaihdunta heikkenee ilmarakojen tukkeutuessa.
Alueella ei ole tehty selvitystä uhanalaisten jäkälälajien esiintymisestä. Kuitenkin jäkälät ovat herkkiä myös turvepölylle, joka vaikuttaa jäkäliin mekaanisesti ja kemiallisestikin (Farmer 1993). Monet pienet rupijäkälät peittyvät helposti pölyyn ja niiden leväosakkaan yhteyttäminen heikkenee. Epifyyttijäkälät ovat sadeveden ja sen mukana runkoa ja oksia myöten valuvien ravinteiden varassa. Turvepölyn happamoittava vaikutus heikentäisi myös lajiston kuntoa. Jäkälälajistossa mahdollisesti tapahtuvat muutokset heijastuvat myös niiden elinympäristöjen kuten boreaalisten luonnonmetsien tai puustoisten soiden monimuotoisuuden vähenemiseen.
Hankkeen vaikutukset Joki-Hautalammen linnustoon
Turvetuotannon purkuvedet ohjataan Joki-Hautalampeen, joka on on valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvokas lintukosteikko ja Natura 2000 -alue. Alue kuuluu sekä kansainvälisen RAMSAR-sopimuksen alueisiin sekä Maakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin (MAALI-alue). Alueen pesimälajistoon kuuluu 9 erittäin uhanalaista (EN) lajia sekä 9 vaarantunutta (VU) lajia (ELY-keskus 2021). Tuohtaansuon turvetuotannon aloittaminen uudelleen johtaisi siihen, että Piimäjoki kuormittaisi edelleen voimakkaasti Jokiilampea ravinne- ja humuslisällä, edistäisi nykyisten osmankäämi- ja järviruokokasvustojen laajenemista ja koko Joki-Hautalammen alueen. umpeenkasvua. Arviomme mukaan hankkeen purkuvedet tulevat alueen luontoarvoja erityisesti avovettä vaativien lintulajien näkökulmasta.
Hankkeen vaikutukset ilmastoon
Lupahakemuksessaan Neova korostaa uusien turvetuotantoalueiden tarvetta Ilomantsin aktiivihiilivoimalan tarpeilla. Luvan myöntäminen olisi ristiriidassa voimassa olevien ilmastotavoitteiden kanssa, koska Ilomantsin aktiivihiililaitos käyttää pääosin turvetta energiantuotantoon. Vain pieni osa turpeen sisältämästä hiilestä sitoutuu lopputuotteeseen, aktiivihiileen. Näin ollen laitos toimii käytännössä turvevoimalana, josta saadaan sivutuotteena aktiivihiiltä.
Turve on uusiutumaton luonnonvara, joka muodostuu erittäin hitaasti. Ilomantsin aktiivihiililaitoksella olisi edelleen mahdollisuus käyttää raaka-aineena myös uusiutuvia luonnonvaroja, mikä vähentäisi y,mpäristövaikutuksia merkittävästi.
Suomen merkittävin hiilivarasto on turpeessa, johon on varastoitunut vuosituhansien aikana enemmän hiiltä kuin kaikkiin muihin hiilivarastoihin yhteensä. Tämä huomattava hiilimäärä on turpeen kerroksissa niin suuri, että sen päästäminen ilmakehään on syytä estää.
Lopuksi
Ylläoleviin perusteisiin viitaten näemme, ettei Tuohtaansuon turvetuotantoalueen laajennukselle ole syytä myöntää ympäristölupaa. Kokonaisuutena näemme, että alue sopisi yhdessä käytöstä poistuneiden Tuohtaansuon turvetuotantoalueiden kanssa paremmin ennallistamiskohteeksi. Tällä tavoin alueen käyttö tukisi luontokadon torjuntaa ja parantaisi suon alapuolisten vesien tilaa.
12.04.2024
Joensuussa
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Keski-Karjalan Luonto ry
Lähteet
ELY-keskus 2021: Rääkkylän Joki-Hautalammen pesimälinnustoselvitys 2021. HELMI-hankkeen raportti. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Luettu 20.3.2024. https://www.niemisenventurinosakaskunta.fi/images/ilmoitustaulu/2022/RAAKKYLAN_JOKI-HAUTALAMMEN_PESIMALINNUSTOSELVITYS.pdf
ELY-keskus 2022a: Lumme-, siro- ja täplälampikorentoselvitys Rääkkylän Joki-Hautalammella 2021. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.1.2022. Luettu 20.3.2024. https://www.niemisenventurinosakaskunta.fi/images/ilmoitustaulu/2022/Lumme-_siro-_ja_taplalampikorentoselvitys_Raakkylan_Joki-Hautalammella_2021.pdf
ELY-keskus 2022b: Viitasammakkoselvitys Rääkkylän Joki-Hautalammella keväällä 2021. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.1.2022. Luettu 20.3.2024. https://www.niemisenventurinosakaskunta.fi/images/ilmoitustaulu/2022/Viitasammakkoselvitys_Raakkylan_Joki-Hautalammella_kevaalla_2021.pdf
ELY-keskus 2022c: 7.2.4 Tavoitteet erityisillä alueilla pintavesissä. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027. eTPO. Luettu 20.3.204. https://www.etpo.fi/fi/pohjois-karjala/osa-ii/7/7-2/7-2-4/
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2021: Maakuntakaava2040. Kaavaselostus. Julkaisu 201. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Luettu 20.3.2024. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/03/Maakuntakaava-2040-Kaavaselostus.pdf
Liukkonen, Harri 2014: Turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien toimivuus Saarijärven reitillä. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Luettu 1.4.2024. https://www.theseus.fi/handle/10024/81064
Laji.fi 2022: Tuohtaansuo. Suomen 4. lintuatlas 2022–2025, havainnot Vihko-havaintopalvelusta. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Luettu 9.4.2024. https://laji.fi/view?uri=http:%2F%2Ftun.fi%2FJX.1421145
Laji.fi 2023a: Haso. Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (NAFI). Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Luettu 9.4.2024. https://laji.fi/view?uri=http:%2F%2Ftun.fi%2FJX.1607991
Laji.fi 2023b: Jokikumpu. Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (NAFI). Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Luettu 9.4.2024 https://laji.fi/view?uri=http:%2F%2Ftun.fi%2FJX.1599102
Ramboll 2022: Turvetuotannon vesistövaikutusen ja luonnotilaisuuden arviointi maakuntakaavaan osoitettavien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vesistövaikutusten sekä luonnontilaisuusluokan 2 arviointi. Selvitys. Ramboll Oy Marraskuu 2021. Luettu 19.3.2024. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/03/Turvetuotannon-vesisto%CC%88vaikutusten-ja-luonnontilaisuuden-arviointi.pdf
Ympäristö.fi 2023: Joki-Hautalampi. Natura 2000 -alueen kuvaus. Suomen ympäristökeskus. Luettu 19.3.2024. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/joki-hautalampi