Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Karjalan piiri

Pohjois-Karjala
Navigaatio päälle/pois

Lausunto P-K:n maakuntakaava 2040 2. vaihekaavan (Heinävesi) osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri pitää tärkeänä, että kaavamerkintöjä yhtenäistettäessä luonto otetaan huomioon vähintään Etelä-Savon maakuntakaavan tasoisesti. Heinäveden luonnon piirteisiin kuuluvat esimerkiksi laajat metsäpinta-alat, maaseudun perinneympäristöt, vesistöt ja kunnan harvat suot. Luonnonsuojelullisia erityiskysymyksiä ovat eläinlajien kotoperäiset (endeemiset) alalajit ja muodot, kuten saimaannorppa ja paikalliset vaelluskalat.

Suunnittelussa huomioitavien ohjelmien listaa ei ilmeisesti ole ilmoitettu tässä vaiheessa kokonaisena. Kaavaprosessissa on tarpeellista käsitellä ilmasto- ja metsäohjelmien ohella myös luonnon monimuotoisuuteen ja sen suojeluun koostettuja ohjelmia. Soidensuojelun täydennysohjelma on ollut mukana Etelä-Savon maakuntakaavan tausta-aineistossa, ja kaavassa voidaan tutkia mahdollisuuksia saattaa ohjelma Heinäveden osalta loppuun.

Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (Valtioneuvoston päätös 2017) kohdan elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö mukaan alueiden käyttötavoitteilla ”edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”. Päätöksen mukaan alueiden käyttötavoitteet konkretisoituvat kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoituksella on tässä keskeinen rooli. Heinäveden valtion mailla on laaja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ja luonnonsuojelualueita yhdistävä alueekologisen verkosto (retkikartta.fi).  Tämän verkoston säilyttäminen ja kehitysmahdollisuudet myös muiden maanomistajien maille tulisi mahdollisimman hyvin ottaa huomioon kaavavalmistelussa.

Kaavaprosessissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti kunnan alueelta tehtyjä selvityksiä. Perinneympäristöjä on käsitelty vuosikymmen aiemmin Heinäveden reitin maisemaa koskevissa selvityksissä. Viime vuosina ympäristöjärjestöt ovat Luonnonmetsätyöryhmän maastotyön turvin koonneet tietoja valtion metsäkohteista, joilla on merkittäviä ja lakisääteisiäkin luontoarvoja. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen edellyttää kuitenkin kaava-aineistoltakin tuoreita luontoselvityksiä ja myös uusia kaavoituskeinoja. Esimerkiksi ojitettujen, metsätaloudellisesti epäonnistuneiden soiden kaavamerkinnät ja ennallistamisen ohjaaminen kaavoituksen kautta olisi yksi keino luontokadon hillitsemiseksi ja tukisi myös kaavan ilmastotavoitteiden toteutumista.

Matkailu ja elinkeinot voivat myös elvyttää ja ylläpitää luontoa. Perinnemaisemilla ja vaellusreiteillä on alueella potentiaalia ympäristön huomioivan matkailun kehittämiseen. Lisäksi eräs pitkäaikainen puheenaihe on ollut Palokin voimalan tulevaisuus. Virtavesien vapauttamisella olisi valtakunnallisesti merkittävää potentiaalia niin kalastusmatkailun kuin luonnon levyttämisen osalta. Vaelluskaloihin liittyvissä kysymyksissä on tärkeää huomioida mahdollisten toimien vaatima aikajakso, sillä laajamittaiset virtavesiluonnon ennallistamiset kestävät pitkään, ja sukupuuton partaalla olevien vaelluskalojen pelastaminen on usein kamppailua aikaa vastaan.

Kaivoksiin liittyy alueella merkittäviä kysymyksiä. Heinäveden vesistöjen tila on pääosin huomattavan korkeatasoista. Vesistöt ovat paitsi vesipuitedirektiivin suojaamia, myös asia, josta kunta tunnetaan. Kaivosten ja kaivosjätteiden ekologiset ongelmat ovat todellinen ongelma ja ovat olleet myös valtakunnallinen puheenaihe pitkään. Ongelmalliseen paikkaan sijoitettu kaivostoiminta, jolle ei ole paikallista hyväksyttävyyttä nakertaa myös alan sosiaalista kestävyyttä.

Katseen täytyy olla tulevassa myös luonnon osalta. Luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen on tulossa uusia velvoitteita ja tavoitteita paitsi maailmanlaajuisesti, myös EU-tasolla sekä valtakunnallisesti. Maakuntakaava pystyy huomioimaan luontoarvot aiempaa tehokkaammin, joskin siinä olisi tarvetta niin lisäselvitykselle kuin tulevien lakimuutosten ennakoinnille. Maakuntakaava asettaa tavoitteita vuoteen 2040, ja jos biodiversiteetin huomioiminen jää heikoksi samalla, kun sen rooli on kansainvälisesti nousemassa, kaava on vaarassa vanhentua tuoreeltaan.

Joensuussa 29.4.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.