Kommentti Heikki Arppin kolumniin
Toimittaja Heikki Arppi julisti kolumnissaan (Karjalainen 17.1. ) suomalaisten pientä osuutta maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Todellisuudessa meidän suomalaisten ja muiden länsimaissa asuvien osuus globaalista päästötaakasta on huomattavasti suurempi. Olemme ulkoistaneet valtaosan saastuttavasta tuotannosta muualle. Se, että päästöraportoinnissa ei huomioida tätä, ei vapauta meitä vastuustamme.
Perussuomalaisten galluptuloksiin on myös medialla osuutensa. Jos alinomaa uutisoidaan vähähiilisyystavoitteet tyyliin ”Vihervasemmisto vie sinulta auton pihasta ja lihan lautaselta”, on varmaa, että hyvätkin aloitteet hukataan eipäsjuupas-väittelyyn, ja lopulta pohjoiskarjalaisetkin ajautuvat yhä syvemmälle nurkkiinsa ahdistumaan, kuka mistäkin syystä. Toimittaja Arpit ja kansanedustaja Wihoset (Karjalainen 4.1.) voivat syödä lihaa niin paljon kuin sielu ja terveys sietää, sillä aikaa me muut voimme pohtia olisiko tälle nykymuotoiselle kulutusyhteiskunnalle vaihtoehtoja. Kasviproteiinien tuottaminen voi olla muuten ihan pohjoiskarjalaisistakin maanviljelijöistä houkuttelevampi vaihtoehto kuin työläs, jopa uuvuttava eläintuotanto.
Vaikuttavimpia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillinnässä odotetaan nyt maankäytön, erityisesti metsätalouden ja kaavoituksen sektoreilta. Suomen esimerkki muutokseen johtamisessa voi olla merkittävä. Ennen pitkää voidaan tosin joutua ottamaan käyttöön myös pakkokeinoja. Mutta ennen sitä tehokkain keino on antaa mahdollisuus valita toisin. Avaamalla väyliä vanhasta tottumuksen urasta ihminen voi tiedostamattaan alkaa valita toisin, niin osana työyhteisöä kuin kotonakin. Yllättävänä sivuvaikutuksena voi olla hyvä olo siitä, että pystyykin vaikuttamaan asioihin. Suurella osalla meistä ei ole tarvetta julistaa valintojaan isoon ääneen, vaan muutos tapahtuu hiljaisesti.
Nyt barrikadeilla olevat nuoret ovat luultavasti nähneet riittävästi elämän tyhjyyttä kulutuksella täyttäviä aikuisia, joita ei kiinnosta, millaiseen maailmaan lastenlapsensa syntyvät, jos syntyvät. Ilmastoahdistuksen voisi korvata toivolla kohtuullisemmasta, onnellisemmasta elämästä, joka syntyy yhteisöllisyydestä sekä työn ja vapaa-ajan laadusta.
Anna Lehtinen
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Julkaistu Karjalaisessa mielipidepalstalla 22.1. otsikolla ”Suomalaiset ovat ulkoistaneet ison osan päästöistään” (maksumuurin takana)
Heikki Arpin kolumni ”Hoitakaa astmaanne, ajakaa autollanne ja juokaa yhä maitoa!” (maksumuurin takana), Karjalainen 17.1.