Lausunto Pohjois-Karjalan maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta 2040

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 prosessi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri oli aktiivisesti mukana Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 valmistelussa aivan sen alusta loppuun saakka, niin erilaisissa seminaareissa, työryhmissä, ohjausryhmässä, kahden keskisissä tapaamisissa kuin mediakeskustelussa, lisäksi piiri on toimittanut kaavaa koskevat lausunnot kaikista kaavavaiheista. Tästä huolimatta piirin työllä ei ole ollut minkäänlaista merkitystä kaavan sisältöön luonnon- ja ympäristönsuojelun, sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osalta. Piirin asiantuntijuutta ei ole otettu huomioon kaavaprosessissa. Näin ollen valtava määrä vapaaehtoistyön resursseja on mennyt täysin hukkaan tässä näennäisen osallistamisen prosessissa. Piiri harkitsee tämän johdosta vakavasti osallistumistaan jatkossa maakuntakaavatyöskentelyyn.

Rantojen käytön ohjaus

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri on maakuntakaavoituksen eri vaiheissa toistuvasti korostanut tarvetta turvata riittävien vapaiden rantojen säilyminen, kuten maakäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää. Piiri on vaatinut, että erämaisille pienvesille tulee laatia tiukemmat omat kaavamääräykset, jotka takaavat niiden säilymisen erämaisina. Piiri toistaa tämän vaatimuksen edelleen. Piiri on myös muistuttanut, että Joensuun ympäristössä (mm. Pyhäselällä, Pielisjoella ja Höytiäisellä) tulee kehittää rantojen yhteydessä oleva virkistysalueverkostoa, joka nykyisellään on melko olematon. Maakuntakaavaehdotuksessa ei näitä tarpeita ja tavoitteita ole millään tavoin edistetty. Siitäkään huolimatta, että kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on huolehtia näistä asioista.

Luo- ja alu-merkinnät

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri pitää hyvänä muutamien luo-merkinnän saaneiden soiden sisällyttämistä kaavaan sekä arvokkaiden luontoalueiden merkintää joidenkin pienvesien ja saimaannorpan pesimäalueiden osalta. Näille merkinnöille tulisi osoittaa selkeämmin maankäyttöä ja metsätaloutta rajaavat suunnittelumääräykset.

Natura-arvioinnin tarveharkinnan alaiset kohteet

Koivusuo-Ruosmesuon Natura-arvioinnin tarveharkinnassa sanotaan, että Koivusuo-Ruosmesuon maankäyttöratkaisu tehdään maakuntakaavasta riippumatta, ja että merkintä ilmaisee vain selvitystarpeen, joten sillä ei ole vaikutusta läheisiin Natura-alueisiin. Koivusuo-Ruosmesuon selvitysaluemerkintä tulee poistaa turhana uutena lisäyksenä maakuntakaavasta. Seuraavassa kaavavaiheessa aiotaan käsitellä suot erillisenä kokonaisuutena, joten tämä merkintä ei kuulu tähän kaavavaiheeseen.

Kolin seudun kehittämisalueen merkintä ulottuu kansallispuiston alueelle. Tästä huolimatta Kolin Natura-arvioinnin tarvehankinnassa sanotaan, että kaavan esittämät muutokset sijoittuvat Natura-verkoston ulkopuolelle, eikä suoria vaikutuksia suojeltuihin kohteisiin ole. Kolin seudun kehittämisalueen merkintä tulee poistaa suojelualueen kohdalta tai muutoin kaavalle on laadittava Natura-arviointi Kolin osalta.

Maakuntakaavan vaikutusten arviointi

Kokonaisuutena arvioiden maakuntakaavan vaikutusten arviointi on puutteellinen eikä sen pohjalta ole hahmotettavissa maakuntakaavan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eikä vesien ja ympäristön tilaan.

Taulukkoon 29 on koottu maakuntakaavan kokonaisvaikutukset. Jotta taulukosta voisi saada kuvan maakuntakaavan vaikutuksista, taulukon merkinnät olisi tullut avata sanallisesti lisäämällä taulukkoon tätä varten oma sarake tai avata vaikutukset tekstissä. Nyt näin ei ole tehty. Mitä esimerkiksi tarkoittaa turvetuotannon osalta taulukkoon merkitty –/++ , kun arvioinnin kohteena ovat vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin? Kuinka voidaan todeta, että yhteisvaikutuksina turvetuotannon osalta vaikutukset ovat neutraalit tai vaikutukset ovat vaikeasti havaittavia/vähäiset negatiiviset vaikutukset? Samanlaiset merkinnät löytyvät myös kaivosteollisuuden osalta vastaavissa kohdissa.

Tekstissä todetaan, että luonnonvarojen käyttö lisääntyy, mutta kaavatarkastelussa pyritään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Tämä ei ole vaikutusten arviointia, vaan vaikutusarvioinnissa olisi pitänyt arvioida, mitä luonnonvarojen käytön lisääminen vaikuttaa.

Vaikutuksia vesien tilaan ei tekstissä ole avattu lainkaan, lisääntyvällä luonnonvarojen käytöllä näitä vaikutuksia on, mutta niitä ei ole lainkaan avattu.

Kuten vaikutusten arvioinnin alussa todetaan: Vaikutukset tulee arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisen ryhmittelyn mukaisesti. Tällöin tulee arvioida maakuntakaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Nyt useassa kohdassa puhutaan välillisistä vaikutuksista, mutta välittömiä vaikutuksia ei ole avattu. Siten vaikutusten arviointi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen.

Liiteosion virheelliset tiedot

Liiteosiossa työryhmien kokoonpanolistoissa on piirin osalta virheitä:

• Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenten organisaatioksi vaihdettava Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
• Jaamankangas-työryhmän jäsen on virheellinen, se on korjattava
• Rantojen käytön työryhmän jäsen puuttuu kokonaan, se on korjattava.

Joensuussa 20.12.2019
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Maakuntakaava-aineisto P-K:n maakuntaliiton sivuilla.