Haaskat Tohmajärven Värtsilän alueella
Tohmajärven Värtsilän alueella on ollut jo useamman vuoden ajan luvattomia haaskoja aivan asutuksen välittömässä läheisyydessä. Haaskoilla on tavattu laitonta eläinperäistä bse/tse-riskin materiaalia, mm. lampaita ja nautoja.
Luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Sen lisäksi, että haaskoja aivan ilmeisesti käytetään salametsästyksen houkuttimina, ovat lukuisat petohavainnot mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemista muka häirikköyksilöiden ampumiseen.
Suomen tiukasta aselupakäytännöstä seuraa, että kaikki salametsästäjät (poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa) ovat myös metsästysseuroihin kuuluvia järjestäytyneitä metsästäjiä. Salametsästyksen kitkeminen on siten ensisijaisesti metsästäjäjärjestöjen vastuulla. Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja. Salametsästyksen jatkuminen vaarantaa koko metsästysharrastuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.
Haaskan pitäminen asutuksen ja tuotantotilojen välittömässä läheisyydessä on tietoisen suurpetovahinkoriskin hakemista. Alueella on esimerkiksi jouduttu useampana vuonna järjestämään koulukyydityksiä susihavaintojen vuoksi. Herää kysymys, kenelle tästä kuuluu taloudellinen vastuu, haaskan pitäjälle, joka tahallisella ja harkitulla toiminnallaan houkuttaa suurpetoja asutuksen välittömään läheisyyteen vai kustantaako kunta laittoman haaskan sivuseuraamuksen mukisematta? Haaskat aiheuttavat paikallisten asukkaiden keskuudessa petopelkoa ja myös suuren hygieniariskin. Varsinkin kesäaikaan mädän haju leviää suotuisalla säällä pitkän matkan päähän.
Eläimet oppivat nopeasti mistä näitä katettuja ruokapöytiä löytyy ja vaikka haaskat määrättäisiinkin peitettäviksi, kestää oman aikansa, että vierailut tämänkaltaisen pitkäaikaisen toiminnan jälkeen loppuvat. Ratkaisuna pitäisikin olla, että Värtsilän alueelle ei myönnettäisi tulevina vuosina haaskalupia ollenkaan, sillä kyseessä on pitkäaikainen, tahallisesti luotu vaaratilanne, jolla on houkuteltu susia asutuksen välittömään läheisyyteen. Lisäksi tästä syystä alueelle mahdollisesti lähitulevaisuudessa myönnettävät suurpetojen poikkeusluvat tulee asettaa tavallista tarkemman harkinnan alaisuuteen.
Joensuussa 10.3.2014
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri