Kommentteja Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2026–2040 luonnokseen

23.6.2025

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry.
pily@pily.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.
pirkanmaa@sll.fi

Tampereen kaupunki
Ympäristönsuojeluyksikkö
Eeva Punju

Kommentteja Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2026–2040 luonnokseen

Yleistä

Uudella luonnonsuojeluohjelmalla Tampereen kaupunki osoittaa osaltaan vastuullisuutta ja huolta
luonnon monimuotoisuudesta, mistä kiitokset. Kunnianhimoa ja tarmoa sekä käytännön toimia
luontokadon pysäyttämiseen tarvittaisiin kuitenkin vielä enemmän. Yleisesti ottaen
luonnonsuojelussa tarvitaan laajempia, yhtenäisempiä ja toisiinsa paremmin kytkeytyneitä alueita.
Mitä suurempia alueet ovat ja mitä enemmän kytköksiä niiden välillä on, sitä elinvoimaisempia ja
turvatummassa asemassa niiden eliöstötkin ovat.

Luonnonsuojeluohjelman luonnoksen mukaan osa luontositoumuksen allekirjoittaneista
kaupungeista on sitoutumassa tai sitoutunut 5–10 prosentin suojeluun pinta-alastaan. Joissakin
kaupungeissa luonnonsuojeluohjelman laadinta on käynnissä ja joissakin tavoitteita ei ole asetettu.
Tampereen luonnonsuojeluohjelman luonnoksessa esitettyjen alueiden suojelun toteutuessakin
suojeluprosentti olisi vain alle kolme. Se jää auttamatta liian pieneksi, kun otetaan huomioon,
kuinka paljon suojeluun soveltuvia alueita kaupungin omistuksessa on. Lisäksi esimerkiksi
Teiskossa metsiin ei kohdistu kaavoituksellisia paineita, eikä kaupungin metsien hakkuille ole
yleensäkään suuria taloudellisia tarpeita tai paineita. Mittavaa lisäsuojelua ei siis pitäisi lykätä
jonnekin hamaan tulevaisuuteen, vaan toteuttaa sitä määrätietoisesti nyt.

Edellinen luonnonsuojeluohjelman toteutus jäi kesken, joten on hyvä, että siinä esitetyt kohteet on
siirretty uuteen ohjelmaan. Myös uusia kohteita on onneksi mukana melko runsaastikin, mistä
ilahduimme. Mm. Reuharinniemen ja -saarten suojelu on mukava yllätys.

Esitämme, että kaikki uuden luonnonsuojeluohjelman kohteet suojellaan luonnonsuojelulailla. Vain
näin voidaan varmuudella turvata kohteiden ja luonnonarvojen säilyminen. Esitämme myös, että
kohteet suojellaan mahdollisimman laajoina ja yhtenäisinä kokonaisuuksina. Ekologisen ja
luonnonsuojelubiologisen tiedon valossa laajat ja yhtenäiset suojelualueet ylläpitävät luonnon
monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä ratkaisevasti paremmin kuin pienet ja erilliset alueet. Jos
laajoilla alueilla on luonnonarvoiltaan tällä hetkellä heikompia osa-alueita, tällaisia voidaan
ennallistaa. Sellaiseen vanhanaikaiseen ajatteluun, että vain kaikkein arvokkaimmat kohteet voidaan
suojella, ei nykyisessä luontokatotilanteessa ole yksinkertaisesti varaa. Lisäksi Suomi on sitoutunut
kansallisesti ja kansainvälisesti siihen, että suojeltujen alueiden määrää on lisättävä reilusti
nykyisestä. Näistä sitoumuksista ei pidä laistaa, ja Tampereen kaupungin kaltaisen suuren
julkisyhteisön pitää olla eturivissä suojelua edistämässä ja toteuttamassa.

Toivomme Tampereen kaupungin muistavan, että suojelunarvoisia kohteita löytyy jatkossakin ohjelmassa mainittujen ulkopuolelta. Tästä esimerkkinä edellisen luonnonsuojeluohjelman
laatimisen jälkeen löytynyt, valtakunnallisesti arvokas ja siten soidensuojelun täydennysohjelman
kohteeksi valittu Aitolahden korpikokonaisuus (tässä ohjelmassa Korpi-Keso ja Uusi-Keso).

Luontojärjestöillä on myös ennakkotietoja useista arvokkaista kohteista eri puolilla Tamperetta,
kaupungin omistamilla mailla. Niitä ei ole ollut toistaiseksi mahdollisuus kartoittaa
vapaaehtoisvoimin, joten niiden suojelua ei myöskään vielä tässä esitetä. Toivomme kaupungin
suhtautuvan niiden suojeluun avoimin mielin ja alkavan toteuttaa sitä sitten, kun esitämme niiden
suojelua.

Pääset lukemaan koko dokumentin TÄÄLTÄ.