Kannanotto: Kangasalla kaavoitettiin kerrostaloja suojellun liito-oravan elinympäristöön – luontoyhdistykset vaativat hankkeen pysäyttämistä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Kangasalan luonto ry vaativat Kangasalan kaupunkia luopumaan kerrostalojen rakentamisesta alueelle, jossa elää suojeltuja liito-oravia ja sijaitsee arvokas allikkolähde. Kaava tuhoaa tärkeän viheryhteyden Pitkäjärveltä pohjoiseen Kangalantien yli.  Yhdistykset kutsuvat luontoväen, kansalaiset, toimittajat, Kangasalan kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajat sekä päättäjät yhteiselle maastokatselmukselle asian selvittämiseksi. Yhdistykset huomauttavat alueen kehittämisestä olevan vireillä myös kuntalaisaloitteen, jonka mukaisesti aluetta tulisi kehittää virkistys- ja kulttuurikeitaana. Aloitteessa esitetään, että kaavojen 875, 618 ja 753 ratkaisut on arvioitava uudestaan alueen kulttuurihistoria- ja luontoarvojen mukaisiksi.

Kaava uhkaa suojeltuja lajeja

Kangasalan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2020 asemakaavan 618, jonka alle on jäämässä rakentamisen myötä huomattavia luontoarvoja.  Alue sijoittuu Liutun ja Ilkon rajalle, Pitkäjärven ja Kangasalantien väliin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri teetti asemakaava-alueelle toukokuussa 2025 luontokartoituksen. Kartoituksessa havainnoitiin uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymistä alueella. 

Luontokartoittaja Aatos Lassila löysi kartoitetun alueen itäosasta uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneen (VU)  liito-oravan papanoita kahdesta kohdasta (Kuva 3 Aatos Lassila). Myös alueen lähistöltä on tehty useita liito-oravahavaintoja viimeisen kolmen vuoden aikana (Kuva 4 Laji.fi). Alue toimii liito-oravan tärkeänä kulkuyhteytenä Pitkäjärven ja Kangasalantien pohjoispuolen suuntiin sekä mahdollisena lajin ruokailualueena. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 78 §:n nojalla. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti myös liito-oravan tärkeät kulkuyhteydet tulee turvata. Kulkuyhteyksien tuhoaminen lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaan katsotaan liito-oravan hävittämiseksi. Toteutuessaan hanke rikkoisi EU-luontodirektiiviä ja Suomen luonnonsuojelulakia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin teettämässä selvityksessä todettiin kaava-alueella olevan lehtomaista kangasta, joka on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi luontotyypiksi (VU). Kartoitusalueen lehtomaisen kankaan puusto on erilajista ja rakenteista. Lahopuuta on paikoin runsaasti ja eri lahoasteina. Paikoittain alueella on hyvinkin järeää kuusta sekä huomionarvoisena useampi vanha raita. Selvitysalueen ojitetusta korvesta ja tuoreelta kankaalta löytyy huomionarvoista luontoarvolajia yövilkkaa. Lisäksi löytyy männynkääpää, joka on vanhan metsän indikaattorilaji.

Yhdistykset toteavat asemakaavan 618 olevan myös alueen osayleiskaavan vastainen. Viherkäytävää on kavennettu huomattavasti osayleiskaavaan verrattuna. Ilkontien reunassa ollut viheryhteyden osa on muutettu LPA (autopaikkojen kortteli) -alueeksi (Kuvat 1 ja 2).

Kuva 1: Viheryhteydet Vatialan osayleiskaavassa.

Kuva 2: Viheryhteydet asemakaavassa, jossa VL-aluetta muutettu LPA-alueeksi.

Märkä alue ei sovellu asumiseen

Tuoreessa luontoselvityksessä todetaan korvessa sijaitsevan allikkolähteen. Lähde ei ole luonnontilainen, mutta sillä on merkittäviä luontoarvoja, ja se on ennallistamiskelpoinen. Allikoita on useassa kohdassa, ja osa niistä on rauhoitetun ruskosammakon (Rana temporaria) kutupaikkoja.  Alueella esiintyy runsaasti lähteisyyttä ilmentäviä sammalia muun muassa haprarahkasammalta, okarahkasammalta, luhtakuirisammal, hetealvesammalta sekä lehväsammalia. Lähteen reunalla kasvaa paikoin hyvin varjostavaa lehtipuuta, joka ylläpitää kosteaa pienilmastoa. Vesi on kirkasta ja se pysyy paikallisten mukaan sulana myös talven. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Kangasalan luonto ry. vaativat alueen rakentamisesta pidättäytymistä sekä allikkolähteen luontoarvojen että ympäristöterveyden vuoksi. Näin märälle paikalle rakentaminen ei täytä alueidenkäyttölain mukaisia tavoitteita terveellisen elinympäristön luomisesta. Alueen kuivaaminen vaarantaisi läheisen, säilytettävän lammen veden saannin.

Kutsu yhteiseen keskusteluun

Kangasalan kaupunki on jo merkittävästi kaventanut Pitkäjärven-Ilkon valtakunnallisesti arvokasta luontoaluetta kaavoittamalla alueelle pientaloja, ojittamalla lähteen ja sallimalla alueella avohakkuun. Nyt on tärkeää ylläpitää olemassa olevia luontoarvoja ja kompensoida jo tehtyjen päätösten haitat alueella. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Kangasalan luonto ry.  kutsuvat luontoväen, kansalaiset, toimittajat, Kangasalan kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajat sekä päättäjät keskustelemaan asemakaava-alueen 618 luontoarvoista ja rakentamisesta keskiviikkona 20.8. klo 11:15. Tapaaminen Ilkon kurssikeskuksen-Kahvila Tyynen pihassa. Osallistujia pyydetään varustautumaan maastojalkinein. 

Yhdistysten mukaan alue ei sovellu rakentamiseen, eikä kerrostaloille tule myöntää rakennuslupaa. Yhdistykset vaativat luonto- ja ympäristöterveyslähtöistä keskustelua kaupungin kaavoitussuunnitelmista. 

Kuva 3: Raportti, Aatos Lassila 12.5.2025. 

Kuva 4: Liito-oravahavainnot Laji.fi, 11.6.2025. 1 = 1 liito-oravahavainto, 2 = 2 liito-oravahavaintoa. 

Kuntalaisaloite: Ilkon kurssikeskusta kehitettävä virkistys- ja kulttuurikeitaana: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/44007