JULKILAUSUMA: Kenen tehtävä on valvoa luontoselvitysten laatua ja käyttöä kaavoituksessa?

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri muistuttaa kuntapäättäjiä velvoittavasta kansallisesta lainsäädännöstä sekä koko Euroopan unionia koskevasta luonto- ja lintudirektiivistä. Piiri selvitti paikallisyhdistystensä kokemuksia kuntien tekemistä luontoselvityksistä. Ilmeni, että kuntien tekemien ja tilaamien luontoselvitysten laatu, kattavuus ja luotettavuus vaihtelee paljon. Lajiryhmien huomiointi vaihtelee: liito-orava usein selvitetään, mutta  esimerkiksi pienvesien inventointi puuttuu usein kokonaan. Toisinaan inventoidaan lajeille sopimattomaan vuodenaikaan. Järjestöjen toimittamaa tietoa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Usein tekijän vähäinen kokemus ja tilaajan ääni näkyy selvityksissä. Ympäristöministeriön suosituksia ei useinkaan noudateta ja selvitykset laaditaan usein minimivaatimuksilla.

Luontoselvitykset eivät aina kata koko suunnittelualuetta ja kaikkia keskeisiä lajiryhmiä. Yksittäisiä lajihavaintoja on toisinaan tarkasteltu pelkästään laji.fi‑ ja Tiira‑tietokantojen perusteella ilman riittäviä maastokäyntejä. Selvitysten vaikutus ei aina näy lopullisissa kaavaratkaisuissa, mikä heikentää niiden merkitystä osana suunnittelua. On ilmeistä, että luontoselvitysten toteutukseen tarvitaan yhdenmukaisia toimintatapoja, riittävät resurssit sekä selkeä yhteys suunnittelun ja luontotiedon välillä. Luotettavat ja kattavat selvitykset ovat välttämättömiä ekologisesti kestävän maankäytön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Julkilausumassaan piiri nostaa huonona esimerkkinä esille Valkeakosken rantojen osayleiskaavan. Rantojen osayleiskaava lisää merkittävästi rakennusoikeutta mahdollistaen rakentamisen entistä lähemmäksi rantaviivaa – saunarakennuksen jopa 10 metriä siitä. Valkeakosken luonnonsuojeluyhdistys lausui osayleiskaavoista niiden neljässä vaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alkaen päättyen kaavan 2. ehdotusvaiheeseen. Kuitenkin vasta 2. ehdotusvaiheessa yhdistyksen toimittama luontotieto huomioitiin lähinnä siten, että uhanalaisen ja rauhoitetun kynäjalavan esiintymät merkittiin kaavaan luo 3 -alueena. Kaavan luontoselvityksissä ei myöskään löydetty alueelta liito-oravaa ja muita uhanalaisia lajeja, vaikka niistä toimitettiin tietoja kaupungille. Myös Valkeakosken Heritynniemen osayleiskaavan luontoselvitys oli ala-arvoinen ja lopulta kaavaprosessi päätettiin joulukuussa 2024.

Julkilausumassaan Pirkanmaan piiri toteaa luontoselvitysten tekemiseen olevan jo runsaasti oppaita, kuten Mäkelä, K. & Salo, P. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2023. Ohjeet tulee saattaa käytäntöön.

Lisätietoja:

Sari Hämäläinen

Järjestösihteeri

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.

pirkanmaa ät sll.fi

040 930 4118 (soittopyynnöt tekstiviestillä)

Kuvat medioille: Uhanalainen (VU), rauhoitettu kynäjalava (Ulmus laevis). Kuvaaja: Kari Järventausta.